Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Juutalaisvastaisten iskulauseiden ilmaisu este kansalaisuuden saamiselle Saksassa – tiukennettu kansalaisuuslaki puuttuu erikseen sosiaalisen median julkaisuihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

autoilun kustannukset

Keskusta ja Liike Nyt tekivät vapun jälkeen välikysymyksen, jossa he kysyivät hallitukselta muun muassa sitä, miten hallitus palauttaa luottamuksen Suomeen ja vahvistaa edellytyksiä Suomen talouskasvun nostamiseksi selvästi korkeammalle uralle. Hallituspuolueet vastasivat välikysymykseen eduskunnassa tänään keskiviikkona.

Perussuomalaisten ryhmäpuheen piti kansanedustaja Antti Kangas, joka ihmettelee välikysymyksen ajoitusta. Kankaan mukaan viimeisten vajaan parinkymmenen vuoden aikana Suomen taloudessa on koettu nousu- ja laskukausia sekä kriisejä.
&#8211; Säästöjen sijaan edelliset hallitukset kasvattivat menoja myös parempina aikoina. Kyseinen talouspolitiikka ajoi Suomen syvään velkaantumisen kierteeseen. Tämä välikysymys talouspolitiikasta olisi ollut ajankohtaisempi edellisten hallitusten aikana.
&#8211; Yllättävää nyt esitetyssä välikysymyksessä onkin kysymyksen ajoitus. Nykyhallitus ei rakenna politiikkaansa edellisten hallitusten tavoin julkisen velan kasvattamisen varaan. Nykyhallituksen politiikka tähtää Suomen talouden pelastamiseen: julkisen talouden tasapainottamiseen, talouskasvun vauhdittamiseen ja velkaantumisen hillintään.
Vastuuttomuudelle on saatu loppu
Kangas muistuttaa keskustaa sen talouspoliittisista virheistä.
&#8211; Vuoden 2007 vaalien alla keskusta puhui jopa viiden miljardin jakovarasta eli julkisten menojen rajusta lisäämisestä. Taustalla oli Nokia-buumi, ja sen tuomat verotuotot soittivat seireenien lauluja keskustalaisten korviin. Lopulta buumi katkesi, verokertymä väheni, mutta menotasoa ei saatu hillittyä. Syömävelan kasvattaminen pääsi edelleen voitolle vanhojen puolueiden luvatessa vaalien alla ”kaikille kaikkea kivaa”.
&#8211; Nyt tälle vastuuttomuudelle on saatu viimein loppu. Olisikin toivottavaa, että välikysymyksen allekirjoittaneet siirtäisivät katseensa pois peruutuspeilistä ja osoittaisivat sitä vastoin tukensa hallituksen tekemälle suunnanmuutokselle.
Sotemenoja on hillittävä
Välikysymyksessä nostetaan esiin sote-alan säästöt, huomaa Kangas.
&#8211; Huomiotta tosin jää se, miksi säästöjen hakeminen sotesta on haastavaa. Edellinen hallitus kirjoitti lain sellaiseen muotoon, ettei sote-menoille ole edes teoreettista kattoa, ja kaikki mahdollinen ja mahdoton on toteutettava. Ostopalvelut ovat pakotettuja, ja siihen käytetään avointa shekkiä. Nykyinen keskustan rakentama sote-malli ei toimi. On syytä korostaa, että hallitus lisää rahoitusta sote-palveluihin, mutta hillitsee sote-menojen kasvua.
Kasvun ja työn linja
Hallitus ajaa politiikkaa, joka tukee kasvua ja työtä, sanoo Kangas.
&#8211; Hallitus hakee talouskasvua esimerkiksi puhtaan energian ja bioteknologian kannustimilla. Alan kasvun merkitystä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle ei voida liiaksi korostaa. Maatalouden osalta hallitus on keskittynyt siihen, mistä kannattavuutta saadaan pitkäjänteisesti, eli ruokaviennin voimakkaaseen kehittämiseen.
&#8211; Nyt on viimein unohdettu keskustalainen kriisitukipolitiikka, joka on ajanut maatalouden entistä syvempään ahdinkoon. Hallituksen toimilla tavoitellaan kasvua ja uusia työpaikkoja.
&#8211; Hallitus on valinnut politiikassaan myös työn linjan. Kannustinloukut saavat purkutuomioita ja ahkeruus palkitaan. Suomalaisia ei tarvitse holhota, vaan yksilöille on tarjottava mahdollisuuksia kantaa vastuuta omasta elämästään.
Kehitysyhteistyöleikkaukset ovat oikeudenmukaisia
Oppositio puhuu oikeudenmukaisuudesta, sanoo Kangas. Niin tekee hallituskin:
&#8211; Välikysymyksessä kyseenalaistetaan hallituksen säästötoimien oikeudenmukaisuutta. Mittavat leikkaukset esimerkiksi kehitysyhteistyöhön noudattavat nimenomaan oikeudenmukaisuuden linjaa.
&#8211; Ulkomaille kylvettävää rahaa voisi perustella silloin, jos rahalla saisi oikeasti jotakin konkreettista aikaan. Valitettavasti monien kehitysavun kohdemaiden kansalaiset eivät ole suomalaisten rahoista juuri hyötyneet, saati arvojamme tai demokratiaa omaksuneet. Tulokset ovat olleet osin jopa päinvastaisia odotuksiin nähden.
Kansalaisten arkeen ei lisää kustannuksia
Kangas muistuttaa, että hallitus ei toimillaan lisää kansalaisten arkeen kustannuksia.
&#8211; Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus panostaa esimerkiksi maanpuolustukseen ja turvallisuuteen. Niistä ei tingitä. Hallitus ei nosta ruoan arvonlisäveroa. Myös toimet autoilun kustannusten hillitsemiseksi ovat merkittäviä. Kansalaisten arjen kustannukset on pidettävä kurissa.
Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että julkisen talouden tilasta käydään avointa keskustelua, sanoo Kangas.
&#8211; Olisi kuitenkin suotavaa, että opposition esitykset taloustoimista perustuisivat tosiasioihin ja että ne olisivat realistisia toteuttaa. Emme voi luottaa esimerkiksi harmaan talouden kitkennän tuovan satoja miljoonia euroja valtion kassaan ja siksi jättää muita vaikuttavia toimia tekemättä. Toivomme oppositiolta konkretiaa ja realismia keskusteluun.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen työn ja kasvun linja nostaa Suomea

Tiistaina eduskunnassa puhuttiin polttoaineista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-10-2023?start=490&amp;end=568&amp;speaker=1437">huomautti</a> auton olevan erityisesti maaseudulla välttämätön paitsi töihin myös usein harrastuksiin kulkemista varten.

Lähetekeskustelussa oli aiheeseen liittyen kaksi lakialoitetta. Ensimmäisessä vaadittiin polttoaineveron kohtuullistamista ja kohtuullisen hintatason turvaamista. Toisessa taas esitettiin dieselin käyttövoimaveron poistamista ja dieselille biopolttoaineiden jakeluvelvoitetuen luomista.
&#8211; Tänä aamuna eräs valmentaja soitti minulle ja kertoi, että hän ei enää pysty käymään hoitamassa näitä valmennusjuttuja. Lapsia on jäänyt pois harrastuksesta sen takia, kun vanhemmilla ei ole rahaa polttoaineeseen, Juha Mäenpää kertoi.
Mäenpään mukaan autoilun kustannuksia pitääkin pyrkiä hillitsemään.
Dieselin verotus kinkkinen kysymys
Dieselin verotuksesta puhuttiin salissa paljon. Myös Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-10-2023?start=6297&amp;end=6746&amp;speaker=1437">otti kantaa</a> asiaan.
&#8211; Mielestäni dieselvero tuntuu erittäin epäoikeudenmukaiselta silloin, kun dieselin hinta on kalliimpi kuin bensan hinta. Viime kaudella itse ajattelin heti ensi töikseni tehdä lakialoitteen, että dieselvero pitää poistaa, Mäenpää taustoitti.
&#8211; Mutta kun tutustuin siihen aiheeseen oikein huolella, niin huomasin, että dieselissä on energiasisältöveroa 34 senttiä litrassa ja bensiinissä sitä on 54 senttiä litrassa. Ja on vielä niin, että dieselin energiasisältö on suurempi. Jos energiasisältövero olisi oikeassa suhteessa, niin silloin sen dieselin energiasisältövero olisi 60 senttiä per litra, Mäenpää selvensi.
Riskinä verotuksen nousu
Mäenpää ei uskaltanut tehdä ehdotusta dieselveron poistamiseksi, koska uskoi, että sen seurauksena polttoaineen litrahinta olisi noussut mittarilla huomattavasti.
&#8211; Silloin kun dieselvero on Suomeen luotu, niin silloin on se energiasisältövero tavallaan tiputettu alemmas, ja sillä on haluttu tukea ammattimaista liikennettä, paljon dieseliä käyttäviä linja-autoja ja kuorma-autoja, perussuomalainen kansanedustaja selitti.
Mäenpää on aiemmin avannut ongelmaa tarkemmin <a href="https://www.epari.fi/kolumnit/dieselveroparadoksi-rautalangasta">Eparin kolumnissa</a>.
Perussuomalaisedustajan näkemykset saivat yllättävän tukijan, kun vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne otti puheenvuoron.
&#8211; Haluaisin kiittää edustaja Mäenpäätä ja Sheikki Laaksoa, jotka molemmat täällä ovat minusta hyvin avanneet tätä dieselin käyttövoimaveroproblematiikkaa vastuullisesti, Harjanne kiitteli.
Puhdasta energiaa ei ole
Polttoaineiden hintatason lisäksi energiapolitiikka yleisesti herätti keskustelua.
Salikeskustelun aikana koettiin hulvaton tilanne, kun edustaja Harjanteen puheen aikana edustaja Mäenpää kysyi, missä päästötöntä energiaa on.
&#8211; Sitä tulee ihan töpselistä, Harjanne totesi.
&#8211; Mitään puhdasta energiaa ei ole. Osa on puhtaampaa ja osa on vähän likaisempaa. Suomeen tuodaan tuulimyllyjä ja tuulivoimaloita maailman toiselta puolelta, louhitaan niihin materiaalit, mineraalit ja malmit sekä kaikki rakentamiseen tarvittava. Ei niistä mikään puhdasta energiaa tee, Mäenpää huomautti.
&#8211; Suomessa on ydinvoimaa ja tuulivoimaa, jotka mielletään puhtaiksi, mutta eivät ne mitään puhtaita ole. Ja sitten olen ihmetellyt, mihin menee raja siinä, mikä oikeasti on luonnolle vahingollisempaa. Onko se se, että me nostamme täällä uusiutuvaa turvetta ja poltamme sitä, vai se, kaivammeko me malmeja jossakin ulkomailla lapsityövoimalla ja raiskaamme luontoa louhimalla malmeja? Mäenpää kysyi lopuksi.
&nbsp;

Lapsia jäänyt pois harrastuksista polttoaineiden hintojen takia – Mäenpää vaatii toimenpiteitä autoilun kustannusten hillitsemiseksi

Stop autoilijoiden kuritukselle -kansanliike luovutti tänään eduskuntaan kaksi kansalaisaloitetta. Toisessa aloitteessa ehdotetaan lainvalmisteluun ryhtymistä dieselin käyttövoimaveron poistamiseksi sekä esitetään luotavaksi biopolttoaineiden jakeluvelvoitetuki. Toisessa aloitteessa esitetään polttoaineiden hinnan kohtuullistamista ja siten ihmisten liikkumisenvapauden turvaamista jokaiselle parhaiten sopivalla liikkumismuodolla.

Facebookin huippusuositusta Stop autoilijoiden kuritukselle -ryhmästä alkunsa saanut kansanliike luovutti tänään maanantaina kaksi kansalaisaloitetta eduskunnalle. Molemmissa aloitteissa vaaditaan polttoaineiden verotusta alas.
Toinen aloitteista ehdottaa ryhtymistä lainvalmisteluun, jolla turvataan polttoaineiden hinnan kohtuullisuus ja siten ihmisten liikkumisenvapaus jokaiselle itselleen parhaiten sopivalla liikkumismuodolla. Laki velvoittaisi päätäntävallassa olevaa hallitusta tarkistamaan ja muokkaamaan polttoaineiden valmisteveroa jokaisen polttoaineiden hintaan korottavasti vaikuttavan toimen voimaan tullessa tai vähintään vuosittain budjettiriihen yhteydessä.
Yli 100 000 kannatusilmoitusta alle viikossa
Polttoaineen hinnan kohtuullistamista koskeva aloite on kansalle ilmeisen tärkeä, sillä se keräsi yli 100 000 kannatusilmoitusta alle viikossa ja yhteensä 131 981 kannatusilmoitusta, mikä on kolmanneksi eniten kansalaisaloitteiden tähänastisessa historiassa.
Polttoaineiden korkeaa verotusta perustellaan usein päästöillä. Aloitteen tekijät kuitenkin huomauttavat, että päästöjen vähentyessä myös veron tasoa tulee tarkistaa alaspäin, jotta polttoaineiden litrahinnat pysyvät kohtuullisina. Kansalaisiin kohdistuvat kustannusvaikutukset kompensoimalla päästövähennyksiin pyrkiminen säilyy mielekkäänä.
Dieselin kilpailukykyinen hinta turvattava
Toisessa aloitteessa esitetään lainvalmisteluun ryhtymistä dieselin käyttövoimaveron poistamiseksi sekä aiemman dieselin verotuen muokkaamiseksi nykypäivän tilanteeseen paremmin soveltuvaksi biopolttoaineiden jakeluvelvoitetueksi.
Jakeluvelvoitetuki tulee määrittää samansuuruiseksi kuin nykyinen dieselin verotuki on. Jakeluvelvoitetukea tulee tarkistaa ja korottaa jatkossa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kohoamisen hintavaikutuksen mukaisesti. Jakeluvelvoitetuen tarkistamisella varmistetaan, ettei dieselin hinta kohoa jakeluvelvoitteen prosentuaalisen määrän kasvaessa bensiinin hintaa korkeammaksi.
Aloitteen perusteluissa katsotaan, että käyttövoimaveron perusajatuksen pohja on murentunut ja sen vuoksi käyttövoimaverosta on luovuttava sekä samalla varmistettava dieselin hinnan säilyminen kilpailukykyisenä suhteessa bensiiniin muokkaamalla nykyinen dieselin verotuki dieselin jakeluvelvoitetueksi.
Tekijät muistuttavat, että dieselin kilpailukykyinen hinta suhteessa bensiiniin ja dieselautojen energiatehokkuus ovat isolle osalle kansasta työssäkäynnin kannattavuuden ehto. Bensiiniautoja pienikulutuksisemmat dieselautot helpottavat myös monen vähävaraisen liikkumista liikkumisen tarpeesta riippumatta.
Kallis polttoaine kiusaa kaikkia alueita
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen oli tänään eduskunnassa vastaanottamassa molempia aloitteita. Hän katsoo huikean kannatusilmoitusten määrän kertovan siitä, että asia on valtavan tärkeä.
&#8211; Kallis polttoaine koskettaa kaikkia alueita Suomessa. Se on yhteiskunnallinen epäkohta, joka täytyy korjata. Polttoaineveron korkea taso näkyy kaikessa yritys- ja elinkeinotoiminnassa sekä kauppojen hyllyillä olevien tuotteiden hinnassa. Tämä yhdistettynä viime talvena nähtyihin sähkön hintoihin on tehnyt yrittämisestä ja elämisestä liki mahdotonta osassa maata.
Polvinen korostaa, että autoilun kokonaiskustannuksia tulee ehdottomasti madaltaa.
&#8211; Suomessa on nyt meneillään suurin konkurssiaalto sitten lama-ajan. Välillisten kustannusten nouseminen on suuresti vaikuttanut paitsi kuluttajan kukkaroon myös yrittämisen edellytyksiin ja laajemmin maan kokonaiskurjistumiseen.
Suomi nousuun kohtuullisilla kustannuksilla
Polvinen katsoo, että aloitteet tulevat eduskuntaan hyvään ajankohtaan.
&#8211; Ajoitus aloitteiden luovuttamiselle on oikea. Edellinen hallitus nosti autoilun kustannuksia, ja heidän päätöksensä on nostamassa polttoaineen hintaa edelleen. Nyt aloite vetoaa hallitusneuvottelijoihin ja muistuttaa siitä, kuinka suuri joukko on kokenut vääryyttä kalliiden autoilun kustannusten vuoksi.
&#8211; Omana huomionani lisään, että kallis polttoaine on myös aluepolitiikkaa. Varsinkin Kehä 3:n ulkopuolella auto on isompia kaupunkeja mukaan laskematta pakollisuus, välttämättömyys, jota ilman ei voi käydä töissä eikä kaupassa tai kuskata lapsia harrastuksiin. Tätä ei edellinen hallitus ymmärtänyt. Nyt Suomi nousuun kohtuullisilla autoilun ja yrittämisen kustannuksilla!
&nbsp;

Autoilijoita puolustava kansanliike vaatii polttoaineiden verotusta alas – kaksi kansalaisaloitetta luovutettiin tänään eduskunnalle

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva Elomaa ja Jari Koskela näkevät, että edessä olevat vaalit antavat kansalle mahdollisuuden pelastaa suomalaisten huoltovarmuutta ja omavaraisuutta tukeva maaseutu, jota keskustan tukema vihervasemmistolainen hallitus on kuluvalla kaudella kurittanut kohtuuttoman paljon muun muassa niin kutsutuilla ilmastotoimilla.

&#8211; Suomessa on liian pitkään harjoitettu maaseudulla elämistä ja yrittämistä hankaloittavaa politiikkaa esimerkiksi autoilun kustannuksia nostamalla ja turvetuotantoa alasajamalla. Tämän ei pitäisi mennä näin, vaan maaseutu pitää nähdä tasavertaisena alueena kaupunkien kanssa, kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa huomauttaa.
Perussuomalaisedustajia huolettaa erityisen paljon maatilojen määrän väheneminen. Tällä hetkellä Suomessa lopettaa kolme maatilaa joka päivä. Viime vuosien kustannuskriisit sekä maatalousyrittäjien ikääntyminen ovat kiihdyttäneet maatilojen alasajoa.
&#8211; Omaa epävarmuuttaan maatalousyrittäjille luo myös riippuvuus erilaisista tuista. Tukien maksatuksen kanssa on ollut ongelmia, ja tiloja on ajautunut kassakriiseihin. Laskut on maksettava ajallaan, ja investoinnit tulevaa satokautta varten on tehtävä ajoissa. Toimintaympäristön epävarmuus ei houkuta alalle uusia yrittäjiä, kansanedustaja Jari Koskela painottaa.
Edustajat pitävät erikoisena järjestelmää, jossa maataloustukia maksetaan sekä kansallisesti että kierrättämällä omia rahoja Euroopan unionin kautta. Toisinaan kuulee jopa viestiä, että unionia pitäisi kiittää suomalaisen maatalouden tukemisesta, vaikka tuet ovat suomalaisten omaa rahaa.
Suomen vientiteollisuus nojaa maaseutuun
Edustajat Elomaa ja Koskela muistuttavat, että suomalainen metsätalous on aina ollut suomalaisen hyvinvointivaltion selkäranka. Nyt Euroopan unioni haluaa ilmastopoliittisista syistä säädellä sitä, miten suomalaiset omia metsiään käyttävät. Perussuomalaisedustajien mukaan Suomen pitää päättäväisesti torjua kaikki sellaiset asetukset, joilla päätäntävaltaa metsäpolitiikasta siirrettäisiin Euroopan unionille.
&#8211; Muistetaan, että perustuslaki takaa omaisuudensuojan. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka joutuvat nyt miettimään, mitä metsillään tekevät. Heille on annettava varmuus siitä, että jatkossakin he saavat itse hyödyntää omistuksiaan parhaaksi katsomallaan tavalla, edustajat toteavat.
Koskela ja Elomaa huomauttavat myös, että vaikka suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa, on Suomen vientiteollisuus täysin riippuvainen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvaroista.
&#8211; Suomea pitää kehittää kokonaisvaltaisesti. Autoilun kustannuksia on yksinkertaisesti pakko saada alemmas. Samaan aikaan on huolehdittava, että liikenneverkko ei syrjäisimmilläkään alueilla pääse entistä huonompaan kuntoon. Teollisuuden ja maatalouden raskaiden kuljetusten pitää myös jatkossa päästä kulkemaan Suomen teillä, Elomaa ja Koskela sanovat.
&nbsp;

Elomaa ja Koskela: Suomalainen maaseutu pitää pelastaa

Kansanedustaja Minna Reijonen vaatii aloitteessaan eduskuntaa selvittämään kaikki keinot, jotta autoilun kustannuksia saadaan alennettua muuttuneessa maailmantilanteessa. 


Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Minna Reijonen vaatii hallitusta ottamaan aikalisän hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteisiin.
&#8211; Elämme poikkeusaikoja, joten asioita on muutettava tilanteen mukaan. Nyt on otettava aikalisä päästöjen vähentämiseen ja hiilineutraaliustavoitteisiin.
Työssä pitää pystyä käymään
Suomessa on pitkät välimatkat, minkä vuoksi autot ovat monelle välttämättömyys. Tämä korostuu varsinkin haja-asutusalueilla ja maaseudulla.
&#8211; Työssä pitää pystyä käymään ja myös haja-asutusalueella on voitava asua. Panostuksia tarvitaan myös tiestön korjaukseen.
&#8211; On erittäin tärkeää selvittää kokonaisvaltaisesti ne keinot, joilla voimme alentaa autoilun kustannuksia, Reijonen huomauttaa.
Autot eivät ole hupivälineitä
Reijonen vaatii, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen kaikki mahdolliset keinot autoilun kustannusten alenamiseksi ottaen huomioon muuttunut maailmantilanne ja helpottaakseen seuraavan hallituksen tehtävää. Seuraavan hallituksen on otettava keinoista tehokkaimmat käyttöön.
&#8211; Meillä autot eivät ole hupivälineitä, vaan välttämättömyys, muistuttaa Reijonen.
&nbsp;