Israel- ja juutalaisvihalla on ollut ja on yhä perinteisesti vankka asema Saksan vasemmiston sisällä. / LEHTIKUVA
Keskustelut punapunavihreän hallituksen muodostamiseksi Berliiniin ovat takkuilleet. Syynä on muiden puolueiden piirissä kytevä epäily, kykeneekö vaaleissa suurimmaksi noussut vasemmistopuolue Linke irtaantumaan puolueeseen syvään juurtuneesta antisemitismistä, juutalaisvihasta ja yhteyksistään rikolliseen arabiklaaniin.
Moniin näyttäviin ryöstöihin ja muunlaisen rikollisuuteen syyllistyneen arabilaisen perheklaanin johtajalla Isso Remmolla on ollut yhteys vasemmistopuolue Linken liittopäiväedustajaan Ferat Kocakiin, joka on herättänyt huomiota muun muassa tuomitsemalla klaaneihin kohdistuvan kritiikin rasismiksi.
Klaanijohtaja onnitteli tuoreeltaan vasemmistopuoluetta vaalivoitosta toteamalla, että vihdoinkin vaaleissa pärjäsi myös hänelle mieluisa puolue.
Mahdollisten tulevien hallituskumppaneiden demarien ja vihreiden ärtymystä ovat lisänneet vasemmistopuolueen peittelemätön solidaarisuus palestiinalaisille, jotka osoittivat Berliinissä tukeaan Hamas-järjestölle sen juhlistaessa Israeliin tekemänsä terrori-iskun kolmivuotispäivää.
Palestiinalaisten ja vasemmistopuolue edustajien rinnalla mielenosoitukseen osallistui tunnettu äärivasemmistolaisen Palestiinan kansallisen vapautusrintaman (PFLP) Saksan edustajana pidetty Ibrahim Ibrahim, joka kutsuu yli 1 200 ihmisen hengen vaatineen iskun pääsuunnittelijaa ”marttyyrisankariksi”.
Palestiinan kansallinen vapautusrintama on luokiteltu Saksassa terrorijärjestöksi.
Vasemmistopuolueen avoin tuki antisemitistisille palestiinalaisjärjestöille on kyseenalaistanut vasemmistopuolueen kärkiehdokkaan ja hallitsevan pormestarin paikkaa tavoittelevan Elif Eralpin vakuuttelun, että hänen hallitsemassaan Berliinissä tulevat olemaan turvassa niin juutalaiset kuin muslimitkin.
Vasemmiston voittoisimmalla alueella, maahanmuuttaja- ja muslimivaltaisessa Neuköllnissä juutalaisia on kehotettu tähän asti piilottamaan uskonnon paljastavat tunnusmerkit, kuten Kipa-päähineen ja Davidin-tähden. Enemmistö muslimeista äänesti vasemmistopuoluetta.
Kaupunginosa kuuluu vaarallisiin ja vihamielisiin alueisiin myös homo-, trans- ja muille seksuaalivähemmistöille.
Vasemmistopuolue lupaa puolustaa Eralpin mukaan Israelin valtion olemassaolonoikeutta sekä yhtäläisiä oikeuksia kaikille Israelin asukkaille.
Vaatimukset antisemitismistä luopumisesta toisten vaatimuksesta ovat synnyttäneet kritiikkiä vasemmistopuolueen sisällä, joissa Israel- ja juutalaisvihalla on ollut ja on yhä perinteisesti vankka asema.
Siltä varalta, että vihreät ja demarit eivät pidä vasemmistopuolueen vakuutteluja politiikan suunnanmuutoksesta uskottavina, kumppaniksi ovat tarjoutumassa kaupungin edustajistossa toiseksi suurimman ryhmän muodostavat kristillisdemokraatit (CDU).
– Kätemme on ojennettu ja ovemme on avoinna, sanoi Berliinin CDU:n kärkiehdokas Stefan Evers Welt-televisiossa.
Monet johtavat demaripoliitikot joukossaan Berliinin entinen hallitseva pormestari Michael Müller (sd) ja liittopäivien entinen puhemies Wolfgang Thierse (sd) varoittavat Berliinin demareita hallitusyhteistyöstä vasemmistopuolue Linken kanssa.
Punapunavihreää hallitusta Berliiniin on ilmoittanut vastustavansa myös Saksan juutalaisten keskusneuvosto sekä liittokansleri Friedrich Merz (CDU).
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Raiskaajan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen pitäisi mahdollisuuksien mukaan jopa oksentaa, jotta rikollinen pelästyisi ja luikkisi tiehensä. Näin on neuvonut Bremenin poliisi. - Se on yksi monista mahdollisista reaktiotavoista äärimmäisen uhkaavassa tilanteessa, virkavalta selventää RTL:n haastattelussa.
Oikeistolainen AfD-puolue voitti osavaltiovaalit demarien hallitsemassa Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistolainen Linke-puolue Berliinissä. Kummatkin löivät vahvoilla luvuilla osavaltioiden entiset valtapuolueet demarit ja kristillisdemokraatit. Liittokansleri Merzin puolue tipahti Mecklenburg-Etupommerissa kokonaan parlamentista. Seuraukset yltävät koko Saksaa. Vain 30 prosenttia saksalaisista pitää CDU:ta enää kansanpuolueena.
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.
The Economist -lehden artikkelin mukaan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) systemaattinen ulos sulkeminen ei ole onnistunut pysäyttämään puolueen nousua. Pikemminkin se on alkanut vahvistaa puolueen asemaa. Eristäminen pakottaa muut puolueet yhä oudompiin koalitioihin, heikentää AfD:n kannustimia maltillistua ja suojaa sitä hallitustyöskentelyn haasteilta sekä poliittiselta vastuulta.
Saksaa järkyttää jälleen uusi veitsihyökkäystapaus. Trierin yliopistossa historiaa opiskeleva 22-vuotias saksalainen Marius Dick oli palaamassa 15. heinäkuuta ostoksiltaan kun samanikäinen afganistanilainen Sajad M. hyökkäsi avoimella kadulla leipäveitsi kädessä hänen kimppuunsa. Vanhemmat vaativat saksalaisilta poliitikoilta täyskäännöstä suhteessa rikollisiin maahantulijoihin.
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Saksan demaripuolueen toisen puheenjohtajan ja liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) johtaman mustapunahallituksen työ- ja sosiaaliministeri Bärbel Basin (sd) liittopäivillä esittämä väite, jonka mukaan ”kukaan ei vaella maahan sosiaalijärjestelmämme takia” on nostattanut vastalauseiden myrskyn. Häntä syytetään silmien ummistamisesta tosiasioilta. Samaan aikaan saksalainen sosiaalijärjestelmä on ajautumassa pahaan rahapulaan.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Yleisradioyhtiö BBC maksaa etnisiin vähemmistöihin kuuluville työntekijöilleen korkeampaa palkkaa kuin valkoisille. Myös vammaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät tienaavat enemmän kuin muut samoissa työtehtävissä. Vähemmistöjen näkyvyyttä on lisätty myös ohjelmissa. Nyt vähemmistöjen edustajia näkyy ruudulla niin usein, että se tuntuu monien katsojien mielestä pakkosyötöltä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
