Afganistanilainen iski 22-senttisellä leipäveitsellä Mariusta kaksi kertaa. Toinen iskuista osui häntä suoraan sydämeen. Vaikeasti haavoittunut Marius kuoli sairaalassa. Paikalta paennut tekijä saatiin nopeasti kiinni.
Poliisin mukaan miehet eivät tunteneet ennestään toisiaan. Afganistanilaismiehen epäillään valinneen uhrinsa sattumalta.
Tekijä psykiatriseen sairaalaan
Saksaan kymmenen vuotta sitten 12-vuotiaana yksinään liikkeellä olleena pakolaislapsena tullut afganistanilainen myöntää poliisin mukaan tekonsa mutta vaikenee motiivista.
Syyttäjä määräsi hänet tutkintavankeuden sijasta psykiatriseen sairaalaan, jossa hän on ollut myös aikaisemmin hoidettavana. Mielentilatutkimukseen kuluu joitakin viikkoja.
Rheinland-Pfalzin pääministerin Gordon Schniederin (CDU) mukaan tekijä on Saksassa kymmenen vuotta elänyt Afganistanin kansalainen, jolla on toistaiseksi voimassa olevan oleskelupa. Hänellä on menestyksellisesti loppuun suoritettu metallialan ammattikoulutus. Työpaikallaan sujuvasti saksaa puhunut mies tunnettiin luotettavana työntekijänä.
Vaikeneminen tosiasioista lopetettava
Liittokansleri Friedrich Merz (CDU) esitti Mariuksen vanhemmilla puhelimitse surunvalittelunsa. He haluavat, että puukotuksista käynnistetään julkinen keskustelu.
– Haluamme, että kaikki tietävät, mitä Mariukselle tapahtui. Toivomme, että tapaus käynnistää vihdoinkin keskustelun, miten tällaisia voitaisiin ehkäistä, sanoivat Mariuksen vanhemmat Elke ja Thomas Dick Nius-kanavan haastattelussa.
He vaativat, että lakeja kiristetään ja niitä myös noudatetaan. Rikoksilla tavoillaan huomiota herättäneitä ja jo rikoksiin syyllistyneitä on tarkkailtava ja heidät on palautettava sinne mistä ovat tulleet.
– Viisi tai kymmenen vuotta sitten Saksassa ei ollut tällaista. Viimeisten vuosien aikana veitsi-iskujen määrä on kasvanut valtavasti, mutta politiikassa mikään ei ole muuttunut. Tiedämme kaikki, että tämä ei jää viimeiseksi tapaukseksi. Emme tunne oloamme turvalliseksi, Mariuksen vanhemmat sanoivat.
He vaativat liittohallitusta, osavaltiohallituksia, puolueita ja kaikkia poliitikkoja lopettamaan vaikenemisen, puhumaan teoista ja tekijöistä oikeilla nimillä ja suojelemaan kansalaisia attentaateilta.
Palestiinalainen turvapaikanhakija tappoi kaksi nuorta junassa
Saksassa on tehty viime vuosina kymmeniä kuolemaan tai vakavaan haavoittumiseen johtaneita veitsihyökkäyksiä, joissa tekijöinä on ollut Afganistanista, Syyriasta sekä muualta Lähi-Idän arabialueilta tulleita turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia.
Heidän uhrejaan olivat myös 17-vuotias Ann-Marie Kyrath ja 19-vuotias Danny P, jotka kuolivat junassa tehdyssä veitsi-iskussa tammikuussa 2023.
Murhaaja oli Gaza-vyöhykkeeltä kotoisin oleva palestiinalainen turvapaikanhakija Ibrahim A., joka kävi samalla myös viiden muun matkustajan kimppuun.
Kolme heistä haavoittui hengenvaarallisesti ja kaksi lievemmin.
Sama tekijäprofiili ja sama ase
Junaiskussa kuolleen Ann-Marien isä Michael Kyrath ei suostu vaikenemaan ainoan lapsensa kuolemasta.
– Vaadin jo silloin politiikalta samoja asioita kuin Mariuksen vanhemmat. Myös silloin poliitikot lupasivat tekevänsä kaiken mahdollisen, mutta silti sama toistuu yhä uudestaan ja uudestaan. Tekijäprofiili on aina sama. Ase on aina sama. Mitään ei tapahdu, eikä mikään ei muutu, kuvaa tilannetta poliitikkojen lupauksiin pettynyt Michael Kyrath Nius-kanavalla.
Emma-lehdelle antamassaan haastattelussa hän kertoo, miten heti attentaatin jälkeen tekijälle alkoi ilmaantua ymmärtäjiä.
– Niin sanotut asiantuntijat alkoivat puhua tekijän ”pakotraumasta” ja ”psykoosista” sekä luokittelivat tekijän tästä syystä syyntakeettomaksi, sairaaksi yksittäistekijäksi, joka ei ollut integroitunut Saksaan. Samassa hengenvedossa varoitettiin, että oikeistolaiset voivat hyödyntää tekoa omiin tarkoituksiinsa, Kyrath kertoo lehdelle.
Uhrien vanhemmat pelkäävät leimaantumista
Hän muistaa, miten silloinen Saksan sisäministeri Nancy Faeser (sd) piti tärkeänä, etteivät äärioikeistolaiset hyödynnä tapausta omiin tarkoituksiinsa. Vasemmistolainen ryhmä kutsui iskun tiimoilta varmuuden vuoksi oikeiston vastaiseen mielenosoitukseen.
– Uhrien vanhemmilla olisi paljon sanottavaa sen jälkeen kun lapsi on murhattu, mutta monet pelkäävät leimautumista äärioikeistolaiseksi, Kyrath kertoo haastattelussa.
Hän itse kokee kaiken kokemansa jälkeen velvollisuudekseen puhua Saksasta suojaa hakevien ennen kaikkea tyttöihin ja naisiin kohdistamasta väkivallasta.
Saadakseen uhrien omaisten ääntä kuuluviin Kyrath on perustanut yhdessä yli 300 veitsi-iskuissa ja muissa väkivallanteoissa lapsensa menettäneen omaisen kanssa ”Trauerwache Deutschland”, suomeksi ”suruasema Saksa”-nimisen kansalaisliikkeen.
Maahantulijat yliedustettuina rikostilastossa
Saksassa tehdään joka päivä tilastollisesti 80 veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten, ei saksalaisten tekemiä. Kaksoiskansalaiset luetaan rikostilastoinnissa saksalaisiksi. Veitsihyökkäyksiä alettiin tilastoida Saksassa erikseen vasta vuonna 2020. Sen vuoden lukuihin verrattuna määrä on noussut nopeasti ja oli viime vuonna yli 29 000.
Noin puolet veitsihyökkäyksistä johtaa kuolettaviin tai vakaviin loukkaantumisiin. Monet uhreista ovat lapsia, kuten Aschaffenburgissa, jossa afganistanilainen turvapaikanhakija hyökkäsi tammikuussa 2025 puistossa olleen päiväkotiryhmän kimppuun puukottaen kuoliaaksi 2-vuotiaan lapsen.
– Vastuullisten poliitikkojen Berliinissä olisi katsottava peiliin ja kysyttävä itseltään, onko tilanne toden totta sellainen, että joka päivä on uhrattava lasten henkiä poliittisen aikaansaamattomuuden alttarille, Kyrath sanoo.
Hänen mukaansa Saksassa on olemassa tehokkaita lakeja, joita poliitikot kieltäytyvät kuitenkin soveltamasta. Tämä koskee muun muassa rajavalvontaa. Jos rajavalvonta toimii, niin tiedettäisiin tarkemmin, keitä tulee ja millä tarkoituksella.
Turvallisuutta kaduille vaativat saavat helposti natsileiman
Oma lukunsa on Saksan herkkähipiäinen poliittinen ilmasto, jossa lähes kaikki ulkomaalaisiin ja siirtolaisiin kohdistuva kritiikki koetaan helposti rasismiksi.
– Pidän pelottavana, kun jokaista myös väkivallantekojen valossa siirtolaisuutta kritisoivaa aletaan kutsua natsiksi. Ensinnäkin se suhteellistaa natsien rikokset ja toisekseen se kääntää tekijä-uhri-asetelman päälaelleen, sanoo Kyrath Emma-lehdessä.
Hän mainitsee esimerkkinä Aschaffenburgin, jossa ”Omas gegen Rechts”- suomeksi mummot oikeistoa vastaan -järjestö ja Antifa järjestivät päiväkotilapsiin kohdistuneen kohtalokkaan veitsi-iskun jälkeen tilaisuuksia, joissa vastustettiin oikeistoa ja vaadittiin Aschaffenburgia pysymään ”kirjavana”.
Äärivasemmistolainen Antifa puuhaa mielenosoitusta
Sama toistuu tuoreimmassa veitsi-iskupaikassa Trierissä, jossa äärivasemmistolainen Antifa ilmoitti Mariuksen puukotuksen jälkeen mielenosoituksesta, jossa vastustetaan ”oikeistolaista kiihotusta” ja vaaditaan ”Trieriä natsivapaaksi”.
Saksan liittovaltion poliisien ammattiliiton puheenjohtaja Manuel Ostermann vaatii valtiota tiukempaa otetta karkotettavaksi määrättyihin ja rikoksiin syyllistyneisiin maahantulijoihin. Heitä ei saisi hänen mukaansa päästää vapaalle jalalle, eikä heille saisi antaa rahaa.
Turvapaikanhakijoiden psyykkisten ongelmien arvioimiseksi ja niistä mahdollisesti johtuvien uhkatilanteiden estämiseksi Ostermann vaatii parempaa yhteistyötä viranomaisten välillä.
