OAJ katsoo, että oman äidinkielen osaaminen tukee opetuskielen hallintaa ja muuta oppimista. Järjestö esittää oman äidinkielen opetuksen vahvistamista ja sen säätämistä jopa oppilaan subjektiiviseksi oikeudeksi.
Jaana Strandman on tästä eri mieltä.
– Suomalaisen koulun perustehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi oppii riittävän hyvin suomen tai ruotsin kielen, jolla hän käy koulua, jatkaa opintojaan ja myöhemmin työllistyy. Yhteinen kieli on myös kotoutumisen perusta.
Veronmaksajien eurot kohdennettava oikein
Strandmanin mukaan rajalliset koulutusresurssit on kohdennettava oikein.
– Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa rakentaa jokaiseen kuntaan järjestelmää, jossa opetetaan erikseen kymmeniä tai jopa satoja eri äidinkieliä.
– Esimerkkinä Mikkeli. Puhutaan 52 000 ihmisen pienestä kaupungista, jonka pitäisi opettaa 40 kieltä? Tuohan on ihan tolkuton ajatus ja täydellisen irti koulujen arjen työkuormasta! Opettajat, opetustilat ja opetustunnit ovat rajallisia. Veronmaksajien eurot on käytettävä ensisijaisesti koulun perustehtävään.
Strandman ei vastusta oman äidinkielen tai kulttuurisen taustan arvostamista. Kyse on koulun perustehtävän priorisoinnista.
– Lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja opetuskielen hyvä hallinta ovat koulutuksen kivijalka. Jos nämä eivät ole kunnossa, oppilaan jatko-opintopolku vaikeutuu.
Neljä vuotta on liian pitkä aika oppia kieli
OAJ:n mukaan maahanmuuttajan tulisi oppia suomen tai ruotsin kieli neljän vuoden aikana. Strandman pitää tavoitetta liian pitkänä.
– Tavoitteen tulee olla kaksi vuotta. Kielen oppiminen on avain kotoutumiseen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Tästä ei tule antaa periksi.
Strandman korostaa, ettei vastuu kielen oppimisesta voi olla yksin koululla.
– Myös huoltajilla on vastuu lapsen kielen oppimisesta ja kotoutumisesta. Kodin tulee tukea koulua ja kannustaa lasta käyttämään suomen tai ruotsin kieltä arjessa.
Strandmanin mukaan monikielisyys on jo arkipäivää suomalaisissa kouluissa, mikä lisää opettajien työn vaativuutta.
– Opettajat tekevät jo nyt erittäin vaativaa työtä monikielisissä luokissa. Kun kouluille annetaan jatkuvasti uusia tehtäviä ja velvoitteita, meidän on uskallettava kysyä, mihin rahat, opettajat ja aika oikeasti riittävät.
OAJ:n on kuunneltava koulujen arkea
Strandman antaa OAJ:lle suoraa palautetta.
– Valitettavasti OAJ on irtaantunut liian kauas koulujen arjesta ja opettajien päivittäisestä työstä. Tavoitteita pitäisi tarkastella ennen kaikkea siitä näkökulmasta, mitä ne tarkoittavat opettajalle ja oppilaalle tavallisena koulupäivänä.
– Suomalaisen koulun pitää keskittyä perustehtäväänsä. Yhteinen kieli yhdistää, mahdollistaa oppimisen ja avaa oven suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiseen sekä työllistymiseen.
