LEHTIKUVA
Edellinen hallitus ajoi yrittäjät ahtaalle YEL-uudistuksellaan. Uudistuksen myötä yrittäjien eläkemaksut nousivat kohtuuttoman suuriksi mielivaltaisen laskurin perusteella. - Tämä hallitus on aloittanut YEL:n korjaamisen. Tavoitteena on antaa yrittäjille valinnanvapaus siitä, lasketaanko eläkemaksu todellisten tulojen vai kokonaisarvion perusteella, Kike Elomaa sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Kike Elomaa kysyi torstaina eduskunnan kyselytunnilla yrittäjien eläkeuudistuksesta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, joka korjaa Marinin hallituksen aiheuttamaa YEL-katastrofia.
– Edellinen hallitus ajoi yrittäjät ahtaalle YEL-uudistuksellaan. Uudistuksen myötä yrittäjien eläkemaksut nousivat kohtuuttoman suuriksi mielivaltaisen laskurin perusteella. Tämä hallitus on aloittanut YEL:n korjaamisen. Tavoitteena on antaa yrittäjille valinnanvapaus siitä, lasketaanko eläkemaksu todellisten tulojen vai kokonaisarvion perusteella, Elomaa totesi.
YEL-korjauksen lisäksi hallitus päätti syyskuun alun budjettiriihessä aloittaa hankkeen, jolla toiminimiyrittäjät saadaan tulojen reaaliaikaiseen seurantaan. Tämä on välttämätöntä, jotta myös toiminimiyrittäjien eläkemaksut määräytyisivät todellisten tulojen perusteella.
– Aikoinaan itsekin pienyrittäjänä toimineena totean, että YEL-uudistus on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Se poistaa Marinin ja Saarikon mallin pahimmat ongelmat. Lisää parannuksia tarvitaan kuitenkin jatkossa, Elomaa totesi.
Hallituksen YEL-uudistus tuo yrittäjälle mahdollisuuden valita eläkemaksujensa perusteeksi yritystoiminnasta saadut todelliset ansiotulot. Esitys korjaa nykyjärjestelmän keskeistä ongelmaa, jossa yrittäjän maksut voivat olla kohtuuttomia suhteessa hänen tuloihinsa.
Marinin hallituksen aikana säädetyt työtulojen määräaikaistarkistukset ovat aiheuttaneet monille pienyrittäjille huomattavia maksunkorotuksia. Yrittäjät ovat perustellusti arvostelleet sitä, etteivät eläkeyhtiöiden arviot työtulosta vastaa heidän yritystoimintansa todellista tulotasoa.
–Nyt käsiteltävä uudistus antaa mahdollisuuden valita nykyisen kokonaisarvion rinnalle todellisiin ansiotuloihin perustuvan mallin. Tämä tuo helpotusta erityisesti niille, joiden vahvistettu työtulo on noussut selvästi todellisia tuloja korkeammaksi. Uudistuksen myötä pienempien yrittäjien eläkemaksut laskevat selvästi.
Uudistusta on arvosteltu siitä, etteivät maksut seuraa tuloja kuukausi kuukaudelta. Kahdentoista kuukauden tarkastelu tasaa kuitenkin kausivaihtelua ja tekee maksuista ennakoitavampia.
Toiminimiyrittäjien osalta ajantasaisen tiedon hyödyntäminen on vaikeampaa, sillä yrittäjä ei maksa itselleen palkkaa. Pelkät tulorekisterin palkkatiedot eivät siten kerro toiminimen tuloksesta.
– Toiminimiyrittäjien tilannetta on kehitettävä edelleen ja siksi hallitus on käynnistänyt hankkeen toiminimiyrittäjien tulojen reaaliaikaiseen seurantaan. Ratkaisuksi ei kuitenkaan sovi se, että pienyrittäjälle rakennetaan raskas uusi kuukausittainen ilmoitusvelvollisuus. Tavoitteena pitää olla ajantasaisempi järjestelmä ja mahdollisimman vähäinen hallinnollinen taakka.
Hallituksen esityksessä aloittavan yrittäjän automaattinen 22 prosentin maksualennus poistuisi. Samalla aloittaville yrittäjille avattaisiin mahdollisuus maksujoustoihin. Ennen lain voimaantuloa aloittaneiden oikeus nykyiseen alennukseen säilyisi siirtymäsäännösten mukaisesti.
– Automaattinen alennus ja erikseen käytettävä maksujousto ovat eri asioita. Myös maksujen alentamisen vaikutus eläkekertymään on kerrottava selvästi. Aloittavan yrittäjän on pystyttävä arvioimaan, mitä uudistus tarkoittaa juuri hänen toimeentulolleen ja turvalleen.
YEL-maksuilla rahoitetaan nykyisin maksussa olevia yrittäjäeläkkeitä. Maksujen siirtäminen kokonaan yrittäjien omille sijoitustileille ei poistaisi jo ansaittujen eläkkeiden rahoitustarvetta.
– Rahastoinnin kehittämistä voidaan selvittää, mutta samalla on vastattava siihen, kuka maksaa nykyiset eläkkeet siirtymäaikana. Yrittäjille ei pidä luvata ratkaisua, jonka lasku jätetään kertomatta.
Uudistuksen ehdotettu voimaantulo huhtikuussa 2028 antaa aikaa tarvittaville tietojärjestelmämuutoksille.
– Tämä uudistus on tarpeellinen korjaus, mutta työ ei pääty siihen. YEL-järjestelmän on oltava ymmärrettävä, maksujen kohtuullisia ja yrittäjän luottamuksen arvoinen. Korjaustyötä on jatkettava myös seuraavalla vaalikaudella.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää yrittäjien eläkejärjestelmään muutosta, joka lisää yrittäjän mahdollisuuksia vaikuttaa YEL-maksunsa perusteeseen. Jatkossa YEL-työtulo voisi perustua eläkelaitoksen arvion sijaan myös yrittäjän todellisiin ansiotuloihin.
Lausuntokierrokselle lähtenyt yrittäjän eläkelain (YEL) uudistus on merkittävä askel kohti oikeudenmukaisempaa ja yrittäjäystävällisempää järjestelmää. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää uudistusta tervetulleena ja muistuttaa, että kyse on asiasta, jota perussuomalaiset ovat ajaneet määrätietoisesti. Strandman pitää tärkeänä myös sitä, että lausuntokierroksella kuullaan aidosti yrittäjäkenttää.
Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin muun muassa hallituksen kehysriihen päätöksistä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä totesi puheenvuorossaan, että hallituksen riihipäätöksissä painottuvat työ, yrittäminen ja turvallisuus.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää hallituksen kehysriihessä valmisteltavaa yrittäjien eläkejärjestelmän uudistusta merkittävänä korjausliikkeenä aiempaan.
Hallituksen YEL-korjaus tuo selkeyttä ja vapautta nykyiseen yrittäjän eläkejärjestelmään, joka on koettu laajalti epäreiluksi.
Perussuomalaiset on yrittäjien ja työtä tekevien puolue, joka näkee yrittäjät olennaisena osana Suomen viemisessä kasvun tielle. Hallitus onkin jo nyt lukuisilla toimillaan edistänyt yrittäjien ja työntekijöiden asemaa. Perussuomalaiset vaatii kuitenkin, että keskustavasemmiston luoma yrittäjille kohtuuton YEL-malli on korjattava.
YEL-työtulon määrittäminen herätti vilkasta mielipiteiden vaihtoa Yrittäjien paneelikeskustelussa. Perussuomalaisten Miko Bergbom pitää ongelmana sitä, ettei eläkejärjestelmää ole aikoinaan rahastoitu. Yrittäjän nostamat osingot eivät keskustelijoiden mielestä kuulu työtuloihin.
Voimassa oleva yrittäjän eläkevakuutus eli YEL aiheuttaa paljon haittaa erityisesti pienten yritysten näkökulmasta. Autokorjaamoa pyörittävä Samppa Granlund käyttää omaa esimerkkiään havainnollistaakseen, miten YEL kurittaa kohtuuttomasti pienyrittäjiä.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) kiittää valtiovarainministeri Riikka Purraa ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta heidän tämänviikkoisesta ilmoituksestaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) uudistustyön käynnistämiseksi. Kauan odotettu päätös on merkittävä askel eteenpäin valuvikaisen YEL-järjestelmän korjaamiseksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Yleisradioyhtiö BBC maksaa etnisiin vähemmistöihin kuuluville työntekijöilleen korkeampaa palkkaa kuin valkoisille. Myös vammaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät tienaavat enemmän kuin muut samoissa työtehtävissä. Vähemmistöjen näkyvyyttä on lisätty myös ohjelmissa. Nyt vähemmistöjen edustajia näkyy ruudulla niin usein, että se tuntuu monien katsojien mielestä pakkosyötöltä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
