Suomi on vaurastunut kansainvälisen talouden yhdentymisen ja globaalien arvoketjujen kautta. Siirtymä kohti taloudellista turvallisuutta on tehnyt pitkäaikaiset riippuvuussuhteet aiempaa näkyvämmiksi ja poliittisesti merkittävämmiksi.
– Nämä voivat olla varsin vaikeita aikoja pienille ja avoimille talouksille, Riikka Purra sanoo.
Purra osallistui IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksen yhteydessä järjestettyyn paneeliin Bangkokissa. Paneelin teemana oli taloudellisen kestävyyden vahvistaminen pirstaloituvassa maailmassa. Keskustelemassa olivat myös IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva, Thaimaan valtiovarainministeri ja varapääministeri Ekniti Nitithanprapas ja Maailmanpankin pääjohtaja Ajay Banga.
EU:n tukikilpailut voivat suosia suuria maita
Purran mukaan yksi taloudelliseen turvallisuuteen liittyvistä riskeistä on teollisuuspolitiikan merkityksen kasvu ja EU-maiden välinen tukikilpailu.
Hän arvioi, että pienillä talouksilla on vähemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuun. Tämän vuoksi suuret taloudet ja yritykset voivat saada etulyöntiaseman.
– Voimme joutua epäedulliseen asemaan EU:n tasolla käytävissä tukikilpailuissa tai yhteishankintakilpailuissa, jos ne suosivat suurempia talouksia ja suuryrityksiä.
– Tämä tietenkin vääristää markkinoita ja heikentää kilpailukykyä, joka on talouskasvumme perusta.
Taloudellisia riippuvuuksia vähennettävä harkiten
Purran mukaan taloudellisen turvallisuuden vahvistamisessa on löydettävä tasapaino riippuvuuksien vähentämisen ja avoimen talouden hyötyjen säilyttämisen välillä. Hänen mukaansa tavoitteena ei pidä olla täydellinen riippumattomuus muista maista, vaan kriittisten riskien vähentäminen vaarantamatta talouskasvua ja avoimuutta.
– Tavoitteena pitäisi olla vähentää altistumista painostukselle ja häiriöille, eikä pyrkiä täydelliseen omavaraisuuteen, joka ei ole mahdollista eikä tehokasta.
Purra katsoo, että liiallinen turvallisuuspainotus voi kääntyä itseään vastaan avoimen talouden mallissa. Siksi riippuvuuksia on vähennettävä valikoivasti.
Hän nostaa esiin myös Suomen osaamisen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Ministeri painottaa teknologiaosaamisen, strategisten teollisuudenalojen valmistusosaamisen ja Suomen energiaturvallisuuden merkitystä.
Purra pitää myös kansainvälisen yhteistyön merkitystä keskeisenä. Hänen mukaansa Suomen tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat Euroopan unioni, Nato ja Pohjoismaat. Yhteistyötä tarvitaan myös Aasian ja muiden samanmielisten maiden kanssa.
– Energiaturvallisuuden, teknologian, kiertotalouden ja puhtaan siirtymän kaltaiset alat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön.
”Pienten valtioiden ei pidä olla uhreja”
Suomi on Purran mukaan herkkä maailmanlaajuisille kustannusten nousuille ja toimitushäiriöille. Hän pitää näitä kuitenkin pikemminkin avoimen pohjoismaisen talousmallin ominaispiirteinä kuin tilapäisinä häiriöinä.
Purran mielestä pienet taloudet voivat silti pärjätä hyvin. Hän viittaa Suomen historiaan ja tarpeeseen varautua turvallisuusuhkiin nopeasti.
– Olen vahvasti eri mieltä siitä, että pienten valtioiden pitäisi tässä tilanteessa olla uhreja.
Purra katsoo, että Suomen historia ja Venäjän läheisyys ovat opettaneet maata ennakoimaan uhkia ja valmistautumaan erilaisiin tilanteisiin.
– Meidän on pystyttävä toimimaan nopeasti. Lisäksi meidän on ennakoitava turvallisuusuhkia ja varauduttava siihen, mitä lähialueillamme saattaa tapahtua.