

MATTI MATIKAINEN
Peltokangas: Vihreimmänkin vihreän ja Mannerheimintiellä makoilevan elokapinallisen pitäisi jo ymmärtää, että kotimainen lähiruoka on ympäristöteko
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomauttaa, että mikäli kotimainen maatalous hiipuu ja suomalaiset jäävät tuontiruuan varaan, on se myös ympäristölle haitallista.
Perussuomalaiset on tänään julkaissut maaseutupoliittisen ohjelman, jossa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja maaseudun pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
Kotimaisten maatilojen kannattavuus on viime aikoina kärsinyt erityisesti lannoitteiden, polttoaineiden ja energian hintojen kohoamisen vuoksi. Moni tila on joutunut lopettamaan.
Perussuomalaisten toiveena on, että suomalaisten keskuuteen syntyisi nyt laaja yhteisymmärrys siitä, että meidän pitää yhdessä puolustaa suomalaista maaseutua ja syrjäseutuja.
Missä on kiitos kotimaisille ruuantuottajille?
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomauttaa, että mikäli kotimainen ruuantuotanto hiipuu, olemme tulevaisuudessa tuontiruuan varassa.
Kansanedustaja muistuttaakin ruuan kuljetuskustannusten ympäristövaikutuksista.
– Ruuan kuljettaminen maailman ääristä ei ole mikään ympäristöteko. Tämä on seikka, joka vihreimmänkin vihreän ja Mannerheimintiellä makoilevan elokapinallisen pitäisi sisäistää perusasiana. Kotimainen lähiruoka sen sijaan on ympäristöteko ja se on nostettava sille kuuluvaan arvoonsa. Missä on kiitos kotimaisille ruoantuottajille?
Kotimaista maataloutta puolustettava politiikkatoimilla
Kotimaista maataloutta tulee puolustaa politiikkatoimilla. Peltokangas esimerkiksi vaatii, että maaseudun elinkeinoille haitalliset EU-direktiivit täytyy torpata kansallisella lainsäädännöllä. Nykyinen hallituspolitiikka ei kuitenkaan anna toivoa paremmasta tulevaisuudesta maaseudulle.
– Nyt pitäisi tehdä oikeanlaista maaseutupolitiikkaa, jotta nuorilla olisi uskoa maaseudun elinkeinojen kannattavuuteen ja tulevaisuuteen. Nuorilla tilallisilla tulee olla tunne siitä, että valtio on aidosti mukana tukemassa heitä ja heidät tulee jatkuvasti huomioida päätöksenteossa.
Perussuomalaisten maaseutupoliittinen ohjelma kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen. Ohjelma ei kuitenkaan jää vain periaateohjelman tasolle, vaan ohjelma sisältää 100 konkreettista toimenpidettä maaseudun puolesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansallinen lainsäädäntö ympäristöteko elokapinoijat maaseutupoliittinen ohjelma ruuantuottajat kotimainen ruoka Mauri Peltokangas Metsätalous Huoltovarmuus vihreät perussuomalaiset Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalaisten menestystarina on rakentunut metsien ja maanviljelyn ympärille – perussuomalaiset esittää 100 toimenpidettä maaseudun puolesta

PS kyselytunnilla: Ruoantuotantoa rusikoidaan monesta suunnasta – tätä menoa kukaan ei ole tuottamassa suomalaista ruokaa

Purra: Maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin – jopa kolme tilaa lopettaa joka päivä

Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta – Purra: ”On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruuantuotannon todellisuutta”

Perussuomalaiset: Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdistettävä luonnonvaraministeriöksi

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – “Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”

Ranne: Maatalous on pelastettava hallituksen ja EU:n kynsistä

Rantanen kieltäisi mielenosoitusten järjestämisen maanteillä: “Ajorata ei ole paikka leiriytymisenomaisille mielenosoituksille”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.