

MATTI MATIKAINEN
Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”
Alueellinen opintolainahyvitys on puhuttanut eduskunnassa lakialoitteiden muodossa. Kansanedustaja Jenna Simula totesi täysistunnossa pettyneensä siihen, ettei hallitus tällä vaalikaudella lopulta edistänyt alueellista kokeilua opintolainahyvityksestä. Hän muistutti, että maaseudun kehittämisellä ja asuttuna pitämisellä on myös omat turvallisuuspoliittiset motiivinsa.
Opintolainahyvitys koskisi Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle töihin muuttavia korkeakoulututkinnon suorittaneita nuoria, jotka työskentelyvuosiensa mukaan saisivat hyvitystä opintolainaansa. Esimerkiksi Norjassa on käytössä vastaavanlaisia kannustimia.
– Liian usein Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymisen esteenä on juuri väestökato. Nuoret muuttavat eteläisempään Suomeen koulutuksen perässä, löytävät ehkä puolison ja töitä ja asettuvat asumaan. Nuorten aikuisten väheneminen harvaan asutuilla alueilla puolestaan aiheuttaa hitaan mutta varman kuihtumisen, koska lapsia ei synny, yritykset siirtyvät muualle ja toimeliaisuus vähenee, Jenna Simula huomautti puheenvuorossaan.
Moni nuori kaipaa takaisin kotiseudulleen
Simula toimii harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisessa työryhmässä ja kertoi työskentelyn maaseutumaisen ja harvaan asutun seudun hyväksi olleen varsin antoisaa. Valitettavasti kuitenkin tämä työryhmässä tuotettu idea opintolainahyvityksestä jätettiin toteuttamatta hallituksen keskinäisten kiistojen vuoksi.
– Monella nuorella aikuisella kaipuu kotiseudulle on suurta, mutta paluumuutto ei ole välttämättä tarpeeksi kannustavaa tai muuten mahdollista. Turvaverkot ja kotiseutu sijaitsevat useasti siellä kotipaikkakunnilla maaseudulla. Turvaverkot eli esimerkiksi omat vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset taas ovat tärkeitä perheen perustamisen näkökulmasta.
– Kun nuorella perheellä on esimerkiksi isovanhemmat lähellä, myös arki sujuvoituu ja lapsien hoidossa on mukana useita aikuisia. Muutto takaisin kotiseudulle voisi siis parhaimmillaan parantaa syntyvyyttä, Simula tähdensi.
Puheenvuoroissaan Simula muistutti, miten tärkeää on, että koko Suomi pärjää. Maaseutua ja kaupunkeja ei pidä hänen mukaansa asettaa vastakkain, vaan molemmat tarvitsevat huomiota ja omanlaisiaan poliittisia toimia, jotta koko Suomen elinvoimaisuutta ja vaikkapa palveluiden saatavuutta pidetään yllä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- alueellinen opintolainahyvitys opintolaina maaseudun elinvoimaisuus maaseudun kehittäminen harvaanasutut maakunnat Väestökato Itä- ja Pohjois-Suomi täysistunto lakialoite Maaseutu Turvallisuuspolitiikka Jenna Simula
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä

Suomalaisten menestystarina on rakentunut metsien ja maanviljelyn ympärille – perussuomalaiset esittää 100 toimenpidettä maaseudun puolesta

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”

Koponen: Alaikäisten opiskelijoiden lainataakka tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi
Viikon suosituimmat

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.

Harva päättäjä asuu siellä, missä vieraskielisiä on paljon
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














