Alueellinen opintolainahyvitys on puhuttanut eduskunnassa lakialoitteiden muodossa. Kansanedustaja Jenna Simula totesi täysistunnossa pettyneensä siihen, ettei hallitus tällä vaalikaudella lopulta edistänyt alueellista kokeilua opintolainahyvityksestä. Hän muistutti, että maaseudun kehittämisellä ja asuttuna pitämisellä on myös omat turvallisuuspoliittiset motiivinsa.

Opintolainahyvitys koskisi Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle töihin muuttavia korkeakoulututkinnon suorittaneita nuoria, jotka työskentelyvuosiensa mukaan saisivat hyvitystä opintolainaansa. Esimerkiksi Norjassa on käytössä vastaavanlaisia kannustimia.

– Liian usein Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymisen esteenä on juuri väestökato. Nuoret muuttavat eteläisempään Suomeen koulutuksen perässä, löytävät ehkä puolison ja töitä ja asettuvat asumaan. Nuorten aikuisten väheneminen harvaan asutuilla alueilla puolestaan aiheuttaa hitaan mutta varman kuihtumisen, koska lapsia ei synny, yritykset siirtyvät muualle ja toimeliaisuus vähenee, Jenna Simula huomautti puheenvuorossaan.

Moni nuori kaipaa takaisin kotiseudulleen

Simula toimii harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisessa työryhmässä ja kertoi työskentelyn maaseutumaisen ja harvaan asutun seudun hyväksi olleen varsin antoisaa. Valitettavasti kuitenkin tämä työryhmässä tuotettu idea opintolainahyvityksestä jätettiin toteuttamatta hallituksen keskinäisten kiistojen vuoksi.

– Monella nuorella aikuisella kaipuu kotiseudulle on suurta, mutta paluumuutto ei ole välttämättä tarpeeksi kannustavaa tai muuten mahdollista. Turvaverkot ja kotiseutu sijaitsevat useasti siellä kotipaikkakunnilla maaseudulla. Turvaverkot eli esimerkiksi omat vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset taas ovat tärkeitä perheen perustamisen näkökulmasta.

– Kun nuorella perheellä on esimerkiksi isovanhemmat lähellä, myös arki sujuvoituu ja lapsien hoidossa on mukana useita aikuisia. Muutto takaisin kotiseudulle voisi siis parhaimmillaan parantaa syntyvyyttä, Simula tähdensi.

Puheenvuoroissaan Simula muistutti, miten tärkeää on, että koko Suomi pärjää. Maaseutua ja kaupunkeja ei pidä hänen mukaansa asettaa vastakkain, vaan molemmat tarvitsevat huomiota ja omanlaisiaan poliittisia toimia, jotta koko Suomen elinvoimaisuutta ja vaikkapa palveluiden saatavuutta pidetään yllä.

Suomen Uutiset