

PS ARKISTO
Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti osaa Landemia-hankkeen osana järjestettävään Maaseutuasumisen tulevaisuus -tilaisuuden paneeliin Seinäjoella keskiviikkona. Jo ennen tapahtumaa Mäenpää korosti maaseudun asukkaana arvostavansa elinympäristöään huoltovarmuuden mahdollistajana ja hyvänä lasten kasvupaikkana. Paneelin aikana kansanedustaja arvioi, että Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä jo lähitulevaisuudessa maaseutukylien tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi nousee turvallisuus.
Paneelissa käsiteltiin kolmea suurempaa aihealuetta. Ensiksi puhuttiin työelämän murroksesta, paikkariippumattomuudesta ja näihin liittyvästä asuinpaikan valinnasta. Panelisteilta kysyttiin keinoja etä- ja paikkariippumatonta työtä tekevien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella.
Vastauksissa korostuivat peruspalvelut, kunnolliset etätyöpuitteet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Myös Juha Mäenpää huomautti asuinpaikan valinnassa peruspalveluiden ja tiestön olevan merkittäviä tekijöitä. Palveluista hän korosti erityisesti kyläkoulujen ja koulukyytien merkitystä.
– Tiedetään, että maaseutu on täynnä upeita taloja, mutta sitten jos kulkeminen on jonkun ”kuratien” varressa, niin silloin ei paljoa etätyökään houkuta, kun lapsia kuitenkin joutuu kuskaamaan kouluun tai linja-autolle kyseistä tietä pitkin, Mäenpää selvensi ydinongelmaa.
Tyhjien asuntojen ongelma
Samassa aihepiirissä käsiteltiin myös maaseudun tyhjien asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Panelistien vastauksissa nostettiin esille muun muassa halpojen tonttien, kyläyhteisöjen aktiivisuuden ja markkinoinnin merkitys. Mäenpää aloitti ongelman tarkastelun muista poikkeavasta näkökulmasta: hän muistutti, että mikäli talosta löytyy jälkeenpäin ongelmia, saattaa siitä myyjä joutua vastuuseen pitkänkin ajan jälkeen.
– Esimerkiksi perikunta ei välttämättä uskalla myydä vanhuksen jälkeensä jättämää taloa, minkä vuoksi talo menee pilalle, kun se jätetään kylmäksi, hän avasi kuviota.
Turpeen merkitys nuorten työllistäjänä
Paneelin toinen aihealue koski nuorten muuttohalukkuutta ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli pohtia toimenpiteitä opiskelijoiden vahvempien sidosten luomiseksi kotipaikkakunnilleen sekä keinoja nuorten alueella kiinni pitämiseen ja jo lähteneiden nuorten takaisin houkutteluun. Vastauksissa huomautettiin, että tärkeää on, miten jokainen puhuu maaseudusta: viestin pitäisi olla myönteinen.
Lisäksi korostettiin yhteydenpidon tärkeyttä poismuuttaneiden nuorten mahdollisen paluumuuton toivossa ja muuta markkinointia. Mäenpää otti keskustelussa esille kaksi nuorten työllisyyteen liittyvää seikkaa: työnteon saamisen vaikeuden alaikäisenä ja turpeen merkityksen työllistäjänä.
– Enää ei helposti oteta alaikäisiä lautapojiksi, Mäenpää huomautti.
– Turpeella on ollut valtavan hyvä sosiaalinen vaikutus niille nuorille, jotka eivät ole oikein ”opiskelutyyppiä”. He ovat olleet turvesuolla töissä kesät ja korjanneet turvekoneita talvet. Jos turve jää fossiilisena energiana pois Etelä-Pohjanmaalta, se saattaa lisätä kylien autioitumista, hän jatkoi huolestuneena.
Myös vapaa-ajan asukkaat huomioitava
Lopuksi paneelissa puhuttiin monipaikkaisuudesta maaseudun vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Keskustelussa oli vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen alueiden kehittämisessä ja kysymys vapaa-ajan asukkaista tulevina pysyvinä asukkaina. Erityisesti kaavoituksen merkitystä korostettiin. Panelistien joukosta huomautettiin, että esimerkiksi suhtautuminen siihen, saako rannalla asua vakituisesti, on keskeinen.
– Toivoisin rohkeutta siihen, että mökkejä voisi muuttaa kodeiksi, Mäenpää linjasi.
Turvallisuus vaikuttaa perheiden muuttosuunnitelmiin
Lopuksi eteläpohjalainen kansanedustaja otti puheeksi tärkeän huomion: maaseutukylien turvallisuus tulee olemaan vetovoimatekijä. Puheenvuoronsa aikana hän havainnollisti asiaa vertailemalla Helsingin turvallisuustilannetta Seinäjokeen ja toisaalta Seinäjoen mahdollista tulevaisuuden turvallisuustilannetta pienempiin paikkakuntiin.
Erityisesti viimeaikaisten katujengikeskusteluiden ja -uutisten vuoksi Mäenpään huomio on perusteltu. Turvallisuus toden totta vaikuttanee yhä enenevässä määrin perheiden muuttosuunnitelmiin.
Landemia-hankkeen päätavoite on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia pysyviä asukkaita sekä tukea ja mahdollistaa monipaikkaista asumista. Lisäksi tavoitteena on edistää osaltaan myös paikkariippumatonta työskentelyä.
Paneelissa oli mukana runsas kattaus vaikuttajia ja asiantuntijoita: eteläpohjalaisia paikallis-, alue- ja valtakunnanpoliitikkoja sekä edustusta yhdistyskentältä ja tutkimuksen saralta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaseutuasuminen Landemia-hanke maaseutukylät tiestön kunto katujengit etätyö tietoliikenneyhteydet vetovoimatekijät Etelä-Pohjanmaa Juha Mäenpää Maaseutu Peruspalvelut Turve Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho muistutti ministeri Saarikkoa, että myös maaseudun elinvoima syntyy lopulta taloudellisesta toimeliaisuudesta – ”Yritysten ja tuotannon kilpailukyky on ainoa todellinen hyvinvoinnin lähde”

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimenpiteitä maahanmuuton kielteisten vaikutusten arvioimiseksi: Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka heikentää asuntoalueiden turvallisuutta

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla

Tuumaustunnilla perjantaina: Jenna Simula ja Mauri Peltokangas esittelevät maaseutupoliittisen ohjelman (suora lähetys)

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää