

MATTI MATIKAINEN
Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas puhui tänään perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa uudistuksista ja toimista, jotka tähtäävät maaseudun elvyttämiseen ja suomalaisen maataloustuottajan aseman parantamiseen. Peltokangas huomautti, että ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle myös huoltovarmuuskysymys, joka korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat ahdingossa energian, lannoitteiden ja rehujen kohoavien kustannusten vuoksi. Maatalouden ahdinko alkoi kuitenkin jo kauan ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas sanoo, että on tullut aika ryhtyä parantamaan suomalaisten maataloustuottajien toimintaedellytyksiä ja maatalousyritysten kannattavuutta.
– Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Kotimaisen puhtaan ruoan saatavuus ja korkea omavaraisuusaste on tärkeää. Samalla voimme entistä paremmin pitää koko maan asuttuna, Peltokangas sanoo.
Hän huomauttaa, että ruokatuotannon omavaraisuus on samalla myös Suomen turvatakuu.
– Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle huoltovarmuuskysymys, joka vain korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Verot alemmaksi, turha byrokratia pois
Peltokangas toteaa, että sääntelyn ja byrokratian keventäminen ja verotuksen alentaminen helpottavat kaikkia yrityksiä, myös kotimaista maatalousyrittäjää.
– Työkalupakissa on jatkossa oltava sekä suoria veronkevennyksiä että entistä laajempia verovähennysmahdollisuuksia, jotta tuotannon kustannuksia saadaan kevennettyä. Myös esimerkiksi kiinteistöveron poistaminen maatalouskiinteistöistä auttaisi tuottajia.
Suomen hallituksen hellimä ajatus vihreästä siirtymästä pahentaa maatalousyrittäjän asemaa. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, vaikka EU:n osalta tavoite on asetettu 15 vuotta myöhemmäksi vuoteen 2050.
Peltokangas pitää Suomen tavoitetta liian kunnianhimoisena. Peltokangas myös huomauttaa, että EU-tasolla katsottuna suomalaiset maatalousyrittäjät eivät ylipäätään ole samassa asemassa eurooppalaisiin kollegoihinsa nähden.
– Laajasti katsottuna tukipolitiikassa Euroopassa on alueita, joita kohdellaan paremmin kuin Suomea. EU:ssa ei riittävän syvällisesti ymmärretä Suomen erityisasemaa: me olemme pussin perällä ja tuotannon kustannukset ovat korkeampia kuin eteläisessä Euroopassa. Tämän tilanteen balansoiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Maataloustuet pois EU:lta
Peltokangas katsoo, että Suomen ääni on muutenkin jäänyt EU:ssa taka-alalle maa- ja metsätaloutta koskevassa päätöksenteossa. Kansanedustajan mukaan Suomen tulisi toimia EU:ssa huomattavasti itsekkäämmin kuin nyt. Suunnan muutos edellyttää ryhtiliikettä EU-pöydissä.
– Suomen täytyy pyrkiä vaikuttamaan ennakoiden ja aktiivisesti päätöksentekoon. Valtionjohdon ja sidosryhmien on tiivistettävä yhteistyötä ja oltava entistä proaktiivisempia ja määrätietoisempia vaikuttamistyössä. Tarpeen mukaan on myös osattava sanoa ei, jos Suomen etu sitä vaatii.
Pidemmällä tähtäimellä myös maataloustuet tulisi saada pois EU:lta takaisin Suomessa päätettäväksi.
– Päätösvallan valuminen EU:lle on sitonut käsiä ja saanut aikaan sen, että kilpailu on suomalaiselle yrittäjälle mahdottoman vaikeaa. Tuotteiden osalta edellytyksiä kyllä olisi, sillä puhtaille ja antibioottivapaille sekä eettisesti tuotetuille suomalaistuotteille kyllä on kysyntää maailmalla, Peltokangas sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka lannoitteet energian hinnannousu vihreä siirtymä ilmastotoimet omavaraisuus maataloustuet ilmastotavoitteet ruuantuotanto yrittäjät kotimainen ruoka Mauri Peltokangas Sääntely Sanna Marin Metsätalous Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous hallitus verotus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Sekä Nato-jäsenyyden kannatusta että sen vastustusta ohjaa Venäjän pelko

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Meri: Kriminaalipolitiikkaan ja rangaistuksiin tarvitaan järkeä – ”Vakavista rikoksista tuomittujen tulee istua tuomiot loppuun asti”

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Purra vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen: Maailman ”onnellisimmassa” maassa on pitkät leipäjonot – suomalaisten verovarat käytettävä omien kansalaisten hyvinvointiin

Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”

Reijonen vaatii metsänomistajien hankintahakkuun verovapauden nostoa: ”Verovapauden kiintiön nostaminen toisi ansaintamielessä helpotusta myös maatalousyrittäjille”

Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.