Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas puhui tänään perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa uudistuksista ja toimista, jotka tähtäävät maaseudun elvyttämiseen ja suomalaisen maataloustuottajan aseman parantamiseen. Peltokangas huomautti, että ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle myös huoltovarmuuskysymys, joka korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat ahdingossa energian, lannoitteiden ja rehujen kohoavien kustannusten vuoksi. Maatalouden ahdinko alkoi kuitenkin jo kauan ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas sanoo, että on tullut aika ryhtyä parantamaan suomalaisten maataloustuottajien toimintaedellytyksiä ja maatalousyritysten kannattavuutta.
– Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Kotimaisen puhtaan ruoan saatavuus ja korkea omavaraisuusaste on tärkeää. Samalla voimme entistä paremmin pitää koko maan asuttuna, Peltokangas sanoo.
Hän huomauttaa, että ruokatuotannon omavaraisuus on samalla myös Suomen turvatakuu.
– Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle huoltovarmuuskysymys, joka vain korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Verot alemmaksi, turha byrokratia pois
Peltokangas toteaa, että sääntelyn ja byrokratian keventäminen ja verotuksen alentaminen helpottavat kaikkia yrityksiä, myös kotimaista maatalousyrittäjää.
– Työkalupakissa on jatkossa oltava sekä suoria veronkevennyksiä että entistä laajempia verovähennysmahdollisuuksia, jotta tuotannon kustannuksia saadaan kevennettyä. Myös esimerkiksi kiinteistöveron poistaminen maatalouskiinteistöistä auttaisi tuottajia.
Suomen hallituksen hellimä ajatus vihreästä siirtymästä pahentaa maatalousyrittäjän asemaa. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, vaikka EU:n osalta tavoite on asetettu 15 vuotta myöhemmäksi vuoteen 2050.
Peltokangas pitää Suomen tavoitetta liian kunnianhimoisena. Peltokangas myös huomauttaa, että EU-tasolla katsottuna suomalaiset maatalousyrittäjät eivät ylipäätään ole samassa asemassa eurooppalaisiin kollegoihinsa nähden.
– Laajasti katsottuna tukipolitiikassa Euroopassa on alueita, joita kohdellaan paremmin kuin Suomea. EU:ssa ei riittävän syvällisesti ymmärretä Suomen erityisasemaa: me olemme pussin perällä ja tuotannon kustannukset ovat korkeampia kuin eteläisessä Euroopassa. Tämän tilanteen balansoiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Maataloustuet pois EU:lta
Peltokangas katsoo, että Suomen ääni on muutenkin jäänyt EU:ssa taka-alalle maa- ja metsätaloutta koskevassa päätöksenteossa. Kansanedustajan mukaan Suomen tulisi toimia EU:ssa huomattavasti itsekkäämmin kuin nyt. Suunnan muutos edellyttää ryhtiliikettä EU-pöydissä.
– Suomen täytyy pyrkiä vaikuttamaan ennakoiden ja aktiivisesti päätöksentekoon. Valtionjohdon ja sidosryhmien on tiivistettävä yhteistyötä ja oltava entistä proaktiivisempia ja määrätietoisempia vaikuttamistyössä. Tarpeen mukaan on myös osattava sanoa ei, jos Suomen etu sitä vaatii.
Pidemmällä tähtäimellä myös maataloustuet tulisi saada pois EU:lta takaisin Suomessa päätettäväksi.
– Päätösvallan valuminen EU:lle on sitonut käsiä ja saanut aikaan sen, että kilpailu on suomalaiselle yrittäjälle mahdottoman vaikeaa. Tuotteiden osalta edellytyksiä kyllä olisi, sillä puhtaille ja antibioottivapaille sekä eettisesti tuotetuille suomalaistuotteille kyllä on kysyntää maailmalla, Peltokangas sanoo.
SUOMEN UUTISET