Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri esitteli sunnuntaina perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa kriminaalipolitiikan linjauksia. Meren esitys kytkeytyi vahvasti Suomen rikoslain uudistuksiin. Meri esittää ensinnäkin rangaistusjärjestelmän päivittämistä siten, että rangaistukset saataisiin järkilinjalle.
Leena Meri nostaa esille rangaistuksen määräämiseen liittyvät uudistustarpeet.
– Vakavien rikosten, kuten henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten, rangaistuksia on kiristettävä. Isona teemana tähän liittyvät myös rangaistuksien paljousalennukset, joista tulee voida luopua, Meri sanoo.
Paljousalennus on kansankieltä, joka viittaa Suomessa käytössä olevaan yhtenäisrangaistusmalliin. Sen mukaan, jos henkilö tuomitaan useista eri rikoksista, tuomion pohjaksi otetaan ankarin teko, minkä jälkeen muista rikoksista tuomitaan lievempi rangaistus.
Käytännössä kyse on siitä, että mitä enemmän rikoksia, sitä lievempi rangaistus seuraa suhteessa rikosten määrään.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että mitä enemmän rikoksia teet, sitä vähemmän kärsit. Kaupankäyntiin voi hyvin soveltua ota kolme ja maksa yksi -malli, sehän on positiivinen asia. Rikosoikeuteen ei kuitenkaan sovellu ”tee kolme rikosta ja kärsi yhdestä” -malli, Meri sanoo.
Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Meri huomauttaa, että myös nuorten tekemiin vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin on puututtava.
– Nähtävissä on ollut, että jopa 14-vuotiaat tai sitäkin nuoremmat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Näihin tulisi voida puuttua ainakin tapauskohtaisesti, eli myös alle 15-vuotias olisi voitava tuomita rangaistukseen.
Rangaistusasteikon alaraja korkeammalle
Rikoslaissa rangaistavaksi säädetystä teosta määrätään rangaistus noudattaen rikoksesta rangaistusasteikkoa, joka asettaa rajat sille, mitä teosta vähintään voidaan tuomita, ja mikä on maksimirangaistus.
Meri katsoo, että rangaistusasteikon alarajaa tulisi nostaa korkeammalle erityisesti törkeimmissä henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa, jotta seuraamus olisi oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen.
– Esimerkkinä voidaan nostaa törkeä pahoinpitely, joka on teko, jossa voidaan aiheuttaa toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila. Rangaistuksen alaraja on nyt jopa naurettavan alhainen: vain yksi vuosi vankeutta.
Vaarallisia vankeja ei pidä päästää lomille
Mediassa on viime vuosina ollut esillä useita väkivaltaisia, jopa lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joissa tekijä on usein selvinnyt ehdollisella rangaistuksella. Ehdollinen rangaistus viittaa rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämiseen, jolloin tuomittu ei oikeasti joudu vankilaan.
– Suomessa on ollut myös grooming-tapauksia, joissa kohteina on ollut useita alaikäisiä. Mielestäni näistä pitäisi aina tuomita ehdoton rangaistus, Meri sanoo.
Hän esittää, että jatkossa vakavista rikoksista tuomittujen henkilöjen tulisi istua tuomiot loppuun asti.
– Tuomiot on kärsittävä lähtökohtaisesti päivästä päivään. Vakavaan henki-, väkivalta- ja seksuaalirikokseen syyllistyneille ei tule voida myöntää mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen. Vaarallisiksi arvioitujen vankien kohdalla elinkautisen vankeusrangaistuksen pitää olla tosiasiallisesti elinkautinen, eikä vaarallisia vankeja pidä sijoittaa avolaitoksiin tai päästää lomille.
Sarjanäpistelijät kuriin
Meri esittää myös muita uudistuksia kuten jalkapantojen määräämistä vainoamisesta tuomituille lähestymiskiellon noudattamisen tehosteeksi sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista, jolla olisi mahdollista puuttua tehokkaammin kauppoja piinaaviin sarjanäpistelijöihin.
Perussuomalaiset puolustaa sananvapautta. Perussuomalaiset jätti jo vuosia sitten lakialoitteen, jossa esitettiin rikoslain kiihottamispykälän muuttamista. Perussuomalaiset katsoo, että rangaistavaa tulisi olla ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen.
Myös Meri nostaa jälleen esille kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan pykälän uudistaminen. Meri katsoo, että rangaistavaa tulisi olla väkivaltaan kiihottaminen tai sillä uhkailu.
Meri huomauttaa, että kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön tulisi ylipäätään olla paremmin ennakoitavissa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimalla tavalla.
– Ihmisten pitää siis voida tietää etukäteen, syyllistyykö rikokseen vai ei. Ei voi olla niin, että teon tehtyään jäädään arvailun varaan.
SUOMEN UUTISET