Kansanedustaja Olli Immonen toi perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa esille maahanmuuttopolitiikan päivitys- ja kehitystarpeita. Immosen puheenvuorossa korostui useita keskeisiä periaatteita sekä pääkohtia, joille perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka rakentuu, mutta Immosella oli tarjota myös konkreettisia uusia politiikkatoimia, joihin kansanedustaja toivoi kokousväeltä näkemyksiä ja kannanottoja.

Suomessakin maahanmuuton kasvu on ollut hallitsematonta, mikä on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudun kaduilla mellastavat maahanmuuttajanuorten jengit, maahanmuuttajien rikollisuus on suurta, asuinalueiden eriytymiskehitys kiihtyy ja maahanmuuttajat syrjäytyvät valtavirtayhteiskunnan ulkopuolelle.

Olli Immonen toteaa, että löysän maahanmuuttopolitiikan ongelmista puhuminen on edelleen pitkälti perussuomalaisten tehtävä, siitäkin huolimatta että keskustelua on pyritty herättelemään jo vuosikausia.

– Hyvinvointivaltio Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla toimenpiteillä.

– Vanhat puolueet ja media ovat pyrkineet vaikenemaan ongelmista, joita lähinnä perussuomalaiset ovat pitäneet esillä. Jos perussuomalaiset ei puhuisi näistä asioista, eivät sitä muutkaan tekisi, kansanedustaja sanoo.

Pakolaissopimukset autuaan vanhentuneita

Perussuomalaisten tavoitteena on Tanskan linjauksen mukaisesti nolla turvapaikanhakijaa. Immonen huomauttaa, että toisen maailmansodan jälkimainingeissa laaditut kansainväliset pakolaisuutta koskevat yleissopimukset ovat autuaan vanhentuneita.

– Näiden sopimusten tarkoituksena ei ollut koskaan mahdollistaa isojen ihmismassojen liikkuminen maanosasta toiseen. Näimme varoittavan esimerkin tästä vuoden 2015 pakolaiskriisissä.

Uutena vaihtoehtona Immonen esittää nykyisen henkilökohtaisen turvapaikanhakuoikeuden lakkauttamista.

– Tällöin laittomasti Suomen valtakunnanrajan ylittävällä henkilöllä ei olisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua, vaan hänet käännytettäisiin takaisin rajalla joko Ruotsiin tai Venäjälle. Vaihtoehtoisesti laiton maahantulija voitaisiin palauttaa pakolaisleirille EU:n ulkopuolelle, joka voi olla esimerkiksi yhteispohjoismaisesti hallinnoitu. Yksilöllisen turvapaikanhakuoikeuden lakkauttamisen vastapainoksi voitaisiin tukea tärkeimpien turvapaikanhakijamaiden lähialueilla sijaitsevia YK:n pakolaisleirejä.

Immonen haluaa kuitenkin korostaa Suomeen saapuneiden ukrainalaispakolaisten erilaista asemaa.

– Heidän kohdallaan on kyse lähialueilta pakenevista naisista ja lapsista ja tilapäisestä suojelusta. Tällaisia tilanteita varten pakolaisjärjestelmä alun perin luotiin. Valitettavasti järjestelmä on kuitenkin nykyisin harhautunut hyvin kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan.

Miksi hallitus kysyi komissiolta lupaa rajan sulkemiseen?

Aiemmin tällä viikolla vihreiden johdossa oleva sisäministeriö julkaisi hämmentävän tiedotteen, jonka mukaan Suomen valtakunnanrajaa ei muka olisi mahdollista sulkea edes poikkeusoloissa. Ministeriö perustelee käsittämätöntä lausuntoaan EU-komission vaatimuksilla.

Sisäministeriön linjaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi ei voisi suojautua siirtolaisaseelta, mikäli Venäjä päättäisi painostuskeinona pyrkiä työntämään ihmismassoja rajan yli.

Immonen pitää erittäin hämmentävänä sitä, että hallitus päätti kääntyä nimenomaan komission puoleen kysymään näkemyksiä.

– Ennakolta jo tiedetään, millaista viestiä komissiolta tulee. Sisäministeriön mukaan he ovat siis käyneet keskusteluja komission kanssa. Nyt olisikin mielenkiintoista tietää ja nähdä, millaisia keskusteluja on käyty.

Tosiasiassa kansainvälinen oikeus tunnustaa, että jokaisella valtiolla on suvereeni toimivalta päättää muiden valtioiden kansalaisten maahan tulosta ja maassa oleskelusta. Yhdelläkään valtiolla ei siten ole velvollisuutta ottaa vastaan valtion alueelle muiden valtioiden kansalaisia.

Tuoreessa muistissa on myös esimerkiksi EU-jäsenmaa Puolan tapaus, jossa siirtolaisaseen kohdannut maa nimenomaan laittoi rajat kiinni.

Hallitus esittää poliittista teatteria

Immonen huomauttaa, että rajan sulkeminen tilanteessa, jossa Suomi joutuu hybridivaikuttamisen kohteeksi, on nimenomaan juridinen kysymys.

– Komissio on hallinnollinen toimielin, ei siis suinkaan tuomioistuin tai perustuslakivaliokunta. Suomessa perustuslainmukaisuuden tai kansainvälisten sopimusten mukaisuuden linjaaminen onkin ensi sijassa perustuslakivaliokunnan tehtävä.

Sisäministeriön näkemystä Immonen pitää jälleen yhtenä esimerkkinä poliittisesta teatterista. Kansanedustaja katsoo, että tosiasiassa rajan auki pitäminen kaikissa tilanteissa on vihreiden muille hallituspuolueille asettama ehto.

– Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään selvänä, että nimenomaan vihreille on hallituskysymys se, että valmiuslakiin ei oteta mukaan rajat kiinni -pykälää, joka kuitenkin on olemassa monissa muissa Euroopan maissa, Immonen sanoo.

Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii hallitusta tuomaan tarvittavat säädösmuutokset eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.

Tuoreessa lausunnossaan hallintovaliokunta ilmoittaa pitävänsä välttämättömänä, että tilanteessa, jossa toinen valtio siirtolaisia välineellistämällä painostaa ja uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai alueellista koskemattomuutta, turvapaikanhakuoikeutta tulee voida rajoittaa.

– Hallintovaliokunnan viesti tulee ottaa vakavasti. Suomessa eletään nyt vaarojen hetkiä, sillä meillä ei ole lainsäädäntö kunnossa siltä varalta, että Venäjä päättäisi käyttää pakolaisasetta, Immonen varoittaa.

SUOMEN UUTISET