Hallitus perustelee esitystään kansalaisuuslain muuttamiseksi säädöshuollolla sekä olemassa olevan sääntelyn ajantasaistamisella. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen huomauttaa, että käytännössä hallitus on jälleen kerran löysentämässä kansalaisuuden saamisen edellytyksiä, eli alentamassa Suomen passin arvoa.

Eduskunta sai tänään käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta, jonka mukaan lakiin tehtäisiin säädöshuollollisia muutoksia tehdyn esiselvityksen ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta.

Esityksen pääasiallisen sisällön kerrotaan olevan muun muassa sitä, että kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olevaa selvitettyä henkilöllisyyttä koskevia säännöksiä täsmennettäisiin. Lisäksi tavoitteena on muun muassa selkeyttää kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan laskentaa koskevaa sääntelyä muun muassa siten, että asumisaikana sallittavista ulkomaanmatkoista säädettäisiin nykyistä yksinkertaisemmin.

Kansalaisuuden saamisen edellytyksistä säätävän kansalaisuuslain mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksesta edellyttää myös riittävää kielitaitoa, joka on mahdollista osoittaa eri tavoilla.

Hallituksen kansalaisuuslain muuttamiseen tähtäävän esityksen sisältönä on myös se, että kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin ja täydennettäisiin. Lisäksi lakiin tehtäisiin muita, muun muassa yleislainsäädännön muutoksista johtuvia teknisluonteisempia muutoksia.

Luotettavuuden arviointi vesittyisi

Hallituksen esitys on tyypillisesti pitkähkö asiakirja, jossa kuvataan lainsäädännön nykytilaa, pohditaan mahdollisia muutostarpeita sekä sovitetaan niitä yhteen lakihankkeen aikana lausuntoja antaneiden tahojen näkemyksiin sekä arvioidaan lakiesityksen vaikutuksia muun muassa viranomaisten toiminnan ja talouden kannalta sekä puntaroidaan esityksen muita yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Tuoreen kansalaisuuslain muuttamista koskevan esityksen mennessä läpi eduskunnassa, jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella olisi entistä löysempää, sillä hallituksen esityksen mukaan kansalaisuuden voisi saada, vaikka hakija ei edes kykenisi todistamaan henkilöllisyyttään.

Nykyisin voimassa olevan kansalaisuuslain 6 §:n mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Kyse on kansalaisuuden saamisen perusedellytyksestä, eli kansalaisuuden saamisen varsinaisia edellytyksiä ei edes tutkita, jos henkilöllisyys on epäselvä. Kansalaisuuslain mukaan selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai muuten luotettavina pidettävillä tiedoilla.

Hallituksen esitys kuitenkin vesittäisi henkilöllisyyden luotettavuuden arviointia siten, että arviointi olisi jatkossa kokonaisharkintaa.

Hallituksen esityksen mukaan Suomen kansalaisuuden voisi hakemuksesta saada, vaikka hakijalla olisi väärennetyt asiakirjat, sillä hallituksen esityksen mukaan kokonaisharkinnassa on myös otettava huomioon esimerkiksi se, että kansainvälistä suojelua saaneen henkilön pakomatka on saattanut olla mahdollinen vain väärennetyillä asiakirjoilla. Henkilöllisyyttä ei siten voitaisi pitää epäselvänä pelkästään sillä perusteella, että Suomesta turvapaikkaa hakeneella henkilöllä on maahan tullessaan ollut hallussaan väärennetty matkustusasiakirja. Toisin sanoen, ottamalla lähtökohdaksi myös väärennettyjen asiakirjojen hyväksymisen, kansalaisuuden saaminen helpottuisi olennaisesti.

Asiakirjanäyttöä ei välttämättä edes vaadittaisi

Hallituksen esityksen selvitetty henkilöllisyys -kohdan alta käy myös ilmi, että eräissä tilanteissa henkilöllisyydestä ei jatkossa edellytettäisi ollenkaan asiakirjanäyttöä, jos asiakirjanäytön edellyttäminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon pakolaisen asema tai se, että hakijan kansalaisuusvaltiossa ei ole toimivaltaista viranomaista, joka voisi pätevästi antaa henkilöllisyyttä koskevia asiakirjoja, taikka muusta vastaavasta syystä.

Kerrataan siis vielä: hallituksen esityksen mukaisesti kansalaisuuden saamisen perusedellytyksenä olevan luotettavan henkilöllisyysselvityksen esteenä ei olisi se, että kansalaisuuden hakija esittäisi väärennetyn asiakirjan. Toisaalta, asiakirjanäyttöä ei siis välttämättä jatkossa vaadittaisi ollenkaan.

Hallituksen esitykseen kirjattu tavoite kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin ja täydennettäisiin toteutettaisiin vastaavasti kielitaidon osoittamisen edellytyksiä venyttämällä ja vesittämällä.

Kansalaisuuslain mukaan kielitaito voidaan osoittaa erilaisilla tutkintosuorituksilla, mutta niistä voidaan eräissä tilanteissa poiketa esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottoman hakijan osalta jos hakija on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Edellytykset osoitetaan hakijan oman opettajan antamalla todistuksella.

Hallituksen esityksen mukaisesti todistuksen säännöllisistä kieliopinnoista voisi jatkossa antaa myös joku muu kuin hakijaa opettanut opettaja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakijan ei edes tarvitsisi käydä kielikursseilla saadakseen todistuksen.

Suomen kansalaisuutta ei tulisi jaella kuin ämpäreitä

Perussuomalaiset on useaan otteeseen vaatinut kansalaisuuden saamisen edellytyksien tiukentamista. Perussuomalaiset katsoo, että kansalaisuuden ei tulisi olla vetovoimatekijä vaan palkinto siitä, että henkilö on pidemmällä aikavälillä osoittanut kotoutuneensa Suomeen ja sitoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan, sen lakeihin, tapoihin, normeihin, kulttuuriin ja kieleen.

Perussuomalaiset katsoo, että Suomen kansalaisuutta tulee arvostaa ja vaalia, eikä jakaa kansalaisuuksia kuin ilmaisia ämpäreitä.

Kansanedustaja Mari Rantanen harmittelee, että läpi mennessään hallituksen esitys on löysentämässä merkittävästi kansalaisuuden saamisen edellytyksiä, eli käytännössä Suomen passin arvo on alenemassa.

– Vuonna 2020 kielteisiä kansalaisuuspäätöksiä tehtiin eniten sillä perusteella, että kielitaitoedellytys ei täyttynyt ja toiseksi eniten sillä perusteella, että henkilöllisyyttä ei pidetty selvitettynä. Kolmanneksi yleisin syy kielteisille päätöksille oli se, että asumisaikaedellytys ei täyttynyt. Nyt näitä kaikkia ollaan helpottamassa.

– Tämä ei tule yllätyksenä lakiesityksestä, joka on vihreän sisäministeriön valmistelema. Sisäministeriö on koko hallituskauden ajan keskittynyt nakertamaan lakeja joka kulmasta maahanmuuton ja ulkomaalaisten palveluiden eduksi, mutta suomalaisten vahingoksi.

Hallitus unohti taas Suomen edun

Rantanen huomauttaa, että Suomessa ollaan oltu valitettavan sinisilmäisiä myös kaksoiskansalaisuuksien myöntämisen suhteen, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että suomessa on yli 30 000 Venäjän kaksoiskansalaista. Venäläiset saavat Suomesta kaksoiskansalaisuuden, mutta suomalaiset eivät saa samaa Venäjältä.

– Kaksoiskansalaisuuksien jakaminen on eurooppalaisellakin tasolla typerää. Itse katson, että kaksoiskansalaisuuksien ei pitäisi olla edes mahdollisia tai vähintäänkin käytäntöjen tulisi olla vastavuoroisia. Jos toinen valtio ei tunnusta Suomen kansalaisuutta, on perusteetonta, mutta potentiaalisesti myös vaarallista, jos Suomi siitä huolimatta tunnustaa toisen valtion kansalaisuuden kaksoiskansalaisuuden kautta, Rantanen sanoo.

Hän toteaa, että hallitus näyttää jälleen kerran unohtaneen Suomen edun.

– Kansalaistamisen tulisi hyödyttää Suomea ja sen yhteiskuntaa, eikä ainoastaan kansalaisuuden saavaa yksilöä. On suorastaan hämmentävää, miten näin yksinkertainen ajatus loistaa poissaolollaan hallituksen esityksessä.

SUOMEN UUTISET