Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

rikolllisuus

Rikollisuus on Ruotsin syyskuun alun vaalien tärkein kysymys. Tämä hyödyttää erityisesti ruotsidemokraatteja, jotka ovat pitäneet teemaa yllä muiden puolueiden sulkiessa silmänsä todellisuudelta. Tutkimuksen tärkeimmistä vaalikysymyksistä on tehnyt Göteborgin yliopiston SOM-instituutti.

Ruotsissa on tehty vaaliasenteisiin liittyvää vertailukelpoista tutkimusta vuodesta 1979 lähtien. Ensimmäistä kertaa mittauksen historiassa ”laki ja järjestys” eli rikollisuus on äänestäjien mielestä tärkein vaalikysymys. Näin totesi kokonaista 41 prosenttia kysymykseen vastanneista.
&#8211; Tämä teema on noussut kuin rakettiv ja sen merkitys on lisääntynyt vaaleista vaaleihin. Nyt kysymys rikollisuudesta on ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden on tahdostaan riippumatta otettava siihen kantaa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/brottsligheten-viktigaste-valfragan-partier-till-hoger-kan-gynnas">sanoo</a> valtiotieteilijä Patrik Öhberg Göteborgin yliopistosta Ruotsin radion haastattelussa.
Ruotsidemokraatit hyötyvät vaaliteemasta
&#8211; Vaalikampanjasta tulee ruotsalaisittain katsottuna ainutlaatuinen ja Länsi-Euroopan kokemuksista tiedämme, että asetelma suosii erityisesti konservatiivisia puolueita, jotka ovat tämän teeman omineet,<a href="https://www.dn.se/sverige/fragan-som-kan-bli-avgorande-i-hostens-val/"> toteaa</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Henrik Ekengren Oscarsson.
<a href="https://mediestudier.se/wp-content/uploads/2022/06/vim-03-henriksson_oscarsson.pdf">Kyselyyn</a> osallistui viime syksynä 25 000 satunnaisesti valittua 16–85-vuotiasta henkilöä. Heiltä kysyttiin muun muassa ”mitkä yhteiskunnalliset kysymykset tai ongelmat ovat tärkeimpiä Ruotsissa tänään?”
Huomattavaa on, että sota Ukrainassa ja energiakriisi sekä laukkaava inflaatio eivät olleet tiedossa haastatteluja tehtäessä. Tutkimus on kuitenkin vertailukelpoinen aiempien vastaavien selvitysten kanssa.
Rikollisuuden jälkeen tärkeimmät vaaliteemat ovat lähes tasoissa sairaanhoito ja maahanmuutto. Seuraavina tulevat ympäristöön ja koulutukseen liittyvät kysymykset.

Rikollisuus tärkein kysymys Ruotsin vaaleissa – tutkijat povaavat menestystä oikeistopuolueille

Kansanedustaja Olli Immonen toi perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa esille maahanmuuttopolitiikan päivitys- ja kehitystarpeita. Immosen puheenvuorossa korostui useita keskeisiä periaatteita sekä pääkohtia, joille perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka rakentuu, mutta Immosella oli tarjota myös konkreettisia uusia politiikkatoimia, joihin kansanedustaja toivoi kokousväeltä näkemyksiä ja kannanottoja.

Suomessakin maahanmuuton kasvu on ollut hallitsematonta, mikä on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudun kaduilla mellastavat maahanmuuttajanuorten jengit, maahanmuuttajien rikollisuus on suurta, asuinalueiden eriytymiskehitys kiihtyy ja maahanmuuttajat syrjäytyvät valtavirtayhteiskunnan ulkopuolelle.
Olli Immonen toteaa, että löysän maahanmuuttopolitiikan ongelmista puhuminen on edelleen pitkälti perussuomalaisten tehtävä, siitäkin huolimatta että keskustelua on pyritty herättelemään jo vuosikausia.
&#8211; Hyvinvointivaltio Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla toimenpiteillä.
&#8211; Vanhat puolueet ja media ovat pyrkineet vaikenemaan ongelmista, joita lähinnä perussuomalaiset ovat pitäneet esillä. Jos perussuomalaiset ei puhuisi näistä asioista, eivät sitä muutkaan tekisi, kansanedustaja sanoo.
Pakolaissopimukset autuaan vanhentuneita
Perussuomalaisten tavoitteena on Tanskan linjauksen mukaisesti nolla turvapaikanhakijaa. Immonen huomauttaa, että toisen maailmansodan jälkimainingeissa laaditut kansainväliset pakolaisuutta koskevat yleissopimukset ovat autuaan vanhentuneita.
&#8211; Näiden sopimusten tarkoituksena ei ollut koskaan mahdollistaa isojen ihmismassojen liikkuminen maanosasta toiseen. Näimme varoittavan esimerkin tästä vuoden 2015 pakolaiskriisissä.
Uutena vaihtoehtona Immonen esittää nykyisen henkilökohtaisen turvapaikanhakuoikeuden lakkauttamista.
&#8211; Tällöin laittomasti Suomen valtakunnanrajan ylittävällä henkilöllä ei olisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua, vaan hänet käännytettäisiin takaisin rajalla joko Ruotsiin tai Venäjälle. Vaihtoehtoisesti laiton maahantulija voitaisiin palauttaa pakolaisleirille EU:n ulkopuolelle, joka voi olla esimerkiksi yhteispohjoismaisesti hallinnoitu. Yksilöllisen turvapaikanhakuoikeuden lakkauttamisen vastapainoksi voitaisiin tukea tärkeimpien turvapaikanhakijamaiden lähialueilla sijaitsevia YK:n pakolaisleirejä.
Immonen haluaa kuitenkin korostaa Suomeen saapuneiden ukrainalaispakolaisten erilaista asemaa.
&#8211; Heidän kohdallaan on kyse lähialueilta pakenevista naisista ja lapsista ja tilapäisestä suojelusta. Tällaisia tilanteita varten pakolaisjärjestelmä alun perin luotiin. Valitettavasti järjestelmä on kuitenkin nykyisin harhautunut hyvin kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan.
Miksi hallitus kysyi komissiolta lupaa rajan sulkemiseen?
Aiemmin tällä viikolla vihreiden johdossa oleva sisäministeriö julkaisi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vihrean-sisaministerion-uskomaton-kommentti-kriittisella-hetkella-kertoo-ettei-maa-voi-suojautua-venajan-siirtolaisaseelta-purra-uskomatonta-suojatkaa-tata-maata/">hämmentävän tiedotteen</a>, jonka mukaan Suomen valtakunnanrajaa ei muka olisi mahdollista sulkea edes poikkeusoloissa. Ministeriö perustelee käsittämätöntä lausuntoaan EU-komission vaatimuksilla.
Sisäministeriön linjaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi ei voisi suojautua siirtolaisaseelta, mikäli Venäjä päättäisi painostuskeinona pyrkiä työntämään ihmismassoja rajan yli.
Immonen pitää erittäin hämmentävänä sitä, että hallitus päätti kääntyä nimenomaan komission puoleen kysymään näkemyksiä.
&#8211; Ennakolta jo tiedetään, millaista viestiä komissiolta tulee. Sisäministeriön mukaan he ovat siis käyneet keskusteluja komission kanssa. Nyt olisikin mielenkiintoista tietää ja nähdä, millaisia keskusteluja on käyty.
Tosiasiassa kansainvälinen oikeus tunnustaa, että jokaisella valtiolla on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">suvereeni toimivalta</a> päättää muiden valtioiden kansalaisten maahan tulosta ja maassa oleskelusta. Yhdelläkään valtiolla ei siten ole velvollisuutta ottaa vastaan valtion alueelle muiden valtioiden kansalaisia.
Tuoreessa muistissa on myös esimerkiksi EU-jäsenmaa Puolan tapaus, jossa siirtolaisaseen kohdannut maa nimenomaan laittoi rajat kiinni.
Hallitus esittää poliittista teatteria
Immonen huomauttaa, että rajan sulkeminen tilanteessa, jossa Suomi joutuu hybridivaikuttamisen kohteeksi, on nimenomaan juridinen kysymys.
&#8211; Komissio on hallinnollinen toimielin, ei siis suinkaan tuomioistuin tai perustuslakivaliokunta. Suomessa perustuslainmukaisuuden tai kansainvälisten sopimusten mukaisuuden linjaaminen onkin ensi sijassa perustuslakivaliokunnan tehtävä.
Sisäministeriön näkemystä Immonen pitää jälleen yhtenä esimerkkinä poliittisesta teatterista. Kansanedustaja katsoo, että tosiasiassa rajan auki pitäminen kaikissa tilanteissa on vihreiden muille hallituspuolueille asettama ehto.
&#8211; Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään selvänä, että nimenomaan vihreille on hallituskysymys se, että valmiuslakiin ei oteta mukaan rajat kiinni -pykälää, joka kuitenkin on olemassa monissa muissa Euroopan maissa, Immonen sanoo.
Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii hallitusta tuomaan tarvittavat säädösmuutokset eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.
Tuoreessa lausunnossaan hallintovaliokunta ilmoittaa pitävänsä välttämättömänä, että tilanteessa, jossa toinen valtio siirtolaisia välineellistämällä painostaa ja uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai alueellista koskemattomuutta, <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_14+2022.aspx">turvapaikanhakuoikeutta</a> tulee voida rajoittaa.
&#8211; Hallintovaliokunnan viesti tulee ottaa vakavasti. Suomessa eletään nyt vaarojen hetkiä, sillä meillä ei ole lainsäädäntö kunnossa siltä varalta, että Venäjä päättäisi käyttää pakolaisasetta, Immonen varoittaa.
&nbsp;

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla