

LEHTIKUVA
Poliittiset päätökset vauhdittavat maaseudun autioitumista – Elomaa: Pieniäkään tiloja ei ole varaa menettää
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on seurannut huolestuneena Suomen maaseudun kehityskulkua jo vuosikymmeniä. Poliittisilla päätöksillä on merkittävät vaikutukset maaseudun elinvoimaan. Elomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa toivoo hallituksen heräävän myös pienten maidontuottajien tukalaan tilanteeseen.
Maatilojen määrä oli vielä vuosituhannen alussa hieman yli 80 000 ja nyt luku on alle 50 000. Maaseutu autioituu sitä mukaa kun mahdollisuudet tehdä töitä ja yrittää heikkenevät. Poliittiset päätökset ovat osaltaan vauhdittaneet tätä kehityskulkua.
– On pitkään tehty sellaisia ratkaisuja, jotka pakottavat tilat suuriin investointeihin sekä laajennuksiin. Pientilojen toimintaedellytykset heikkenevät vuosi vuodelta, Ritva ”Kike” Elomaa sanoo.
– Euroopan unionin yhteiset maatalouslinjaukset ovat osaltaan kiihdyttäneet tätä suuruutta suosivaa kehityskulkua. Lisääntynyt byrokratiakaan ei helpota yhtään tilallisten elämää, hän jatkaa.
Maidontuottajien tilanne on käynyt mahdottomaksi
Maidontuotannon suhteen pienet tuottajat kärsivät Elomaan mukaan meijereiden vähimmäiskiintiöistä, jotka ovat nousseet tuntuvasti ajan saatossa. Tämän vuosituhannen alussa määrä saattoi olla esimerkiksi 30 litraa, mutta nyt puhutaan jo 150 litran suuruisista kiintiöistä. Nämä toki vaihtelevat toimijoiden välillä, mutta trendi on ollut selvästi nouseva. Myös lehmien sairastelut ja muut tilapäiset vaikeudet aiheuttavat toisinaan haasteita saada kiintiöt täyteen.
– Tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi. Jos maitoa ei saada lypsettyä riittävää määrää, jotta se tultaisiin ostamaan, syntyy hävikkiä ja hyvä maito joudutaan laskemaan viemäriin. On todella sääli, kun maitoauto ajaa tilan ohi pysähtymättä kiintiöiden takia. Tämä tietää tilallisille taloudellista tappiota eikä hävikin syntyminen ole ekologisesti kestävää, Elomaa kertoo.
Maaseudun valoja ei pidä sammuttaa huonolla politiikalla
Elomaa on laatinut kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallitukselta, mitä toimia se tulee tekemään pienten lypsykarjatilojen toimintamahdollisuuksien parantamiseksi, ja tulisiko vähimmäismaitokiintiöihin puuttua.
– Toivon, että hallitus herää myös pienten maidontuottajien tukalaan tilanteeseen. Isossa kuvassa olisi tärkeää, ettei huonoa politiikkaa harjoittamalla sammuteta maaseutumme valoja. Päinvastoin maaseudun elinvoimaisuutta tulee vahvistaa, ja se tapahtuu parhaiten luomalla hyvät edellytykset elinkeinotoiminnan harjoittamiseen myös siellä, missä kaupunkien valot eivät loista, Elomaa päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Maataloutta kyykytetään jälleen EU:n toimesta – ja keskusta siunaa sen

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: EU:n maatalouspolitiikan uudistus on siirtymässä kriittiseen vaiheeseen

Hakkarainen maatalouspolitiikan äänestyksistä: Järjetöntä ja nöyryyttävää

Vihreistä kannustetaan boikotoimaan suomalaista ruokaa: ”Osta vaikka ruotsalaista”

Elomaa: EU ei saa tuhota Suomen maataloutta

Ruoan hinta jatkaa nousuaan – muutamat maat suurissa vaikeuksissa

Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.