Ruoan kallistuminen on jatkunut kymmenen peräkkäistä kuukautta. YK:n ruokahintaindeksi ei ole jatkunut näin pitkään yhtäjaksoisesti yli vuosikymmeneen, Bloomberg kirjoittaa. Ruoan kallistuminen iskee koviten köyhiin tuontimaihin. Näissä maissa harvoin sosiaaliturvajärjestelmää. Samalla maat painivat koronapandemian kanssa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan ruoan hinta nousi 2,1 prosenttia maaliskuussa verrattuna helmikuun hintoihin. Eniten kallistuivat kasvirasvat. Niille mitattiin kahdeksan prosentin nousu.

Viljasadon arvellaan olevan hyvä, mutta Kiinan rohmuaminen ei tuo suurta huojennusta viljan hintaan.

Poliittinen ja taloudellinen haaste

Ruoan hinnan rivakka kallistuminen on aiheuttanut ongelmia. Intiassa maanviljelijät mellakoivat hallinnon pyrkiessä painamaan hintoja alas. Venäjä ja Argentiina ovat turvautuneet vientirajoituksiin. Rajoitusten päämäärä on painaa ruoan hintaa alas sisämarkkinoilla.

Ruoan hinnan kallistuminen on päättäjille poliittinen ja taloudellinen haaste. Esimerkiksi arabikevääksi kutsuttu protestiaalto johtui enimmäkseen ruoan kallistumisesta ja vähemmän korruptiosta.

Levottomuuksien riski kasvaa

Kehittyvien maiden ruoan hintaongelma luonnollisesti vaikuttaa eniten väkirikkaissa maissa.

Maailmanpankin arvion mukaan levottomuuksien riski on äärimmäisen korkea esimerkiksi Turkissa, Intiassa ja Nigeriassa.

Nigeriassa keskiverto kansalainen käyttää yli puolet tuloistaan ravintoon. Intiassa valtion ruokatuet ovat hallinnon mukaan kasvaneet liian suuriksi. Moni kapina on alkanut luopumalla ruoan tai polttoaineen tukiaisista.

Henri Alakylä