Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Antikainen: SDP antaa vuosia lisää aikaa Venäjän tiedustelulle ja terroristeille

Ruotsin sotilastiedustelun päällikkö Venäjän tilanteesta: ”Sotatarvikkeiden tuottaminen niiden välittömäksi tuhoamiseksi taistelukentällä ei ole kestävä toimintamalli”

Mäenpää iloinen hallituksen turvepäätöksistä: ”Perussuomalaisten kädenjälki näkyy”

Reijonen Euroopan neuvostossa: Tekoälylle on asetettava reilut pelisäännöt ja läpinäkyvät käytännöt

Perussuomalaiset: ”Korjaamme YEL-katastrofin, teemme kunnianpalautuksen turpeelle ja vauhditamme korjausrakentamista”

Virikesetelin käyttö laajennetaan metsästykseen ja kalastukseen

Belgiasta uusi lähtösatama Britanniaan pyrkiville laittomille siirtolaisille

Nieminen haluaa osaamisvaatimukset takaisin perusopetukseen: ”Olemme tehneet lapsille ja koko yhteiskunnalle karhunpalveluksen”

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

opintolaina

Oppositio on ottanut kummallisella ja faktojen vastaisella tavalla nuoret ja erityisesti opiskelijat keppihevosekseen. Eilen SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat tekevänsä yhteisen välikysymyksen nuoriin kohdistuvista leikkauksista, ja ”opintotuen leikkaukset” puhuttivat myös eduskunnassa.

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kiteytti hyvin sen, mitä hallitus on tekemässä.
&#8211; Mistä muodostuu opiskelijoiden toimeentulo? Tavallisesti se koostuu opintotuesta, asumistuesta sekä opiskelijan tienaamista tuloista. Onko hallitus muuttamassa tätä asetelmaa? Ei ole. No, mistä sitten opintotuki koostuu? Se koostuu useimmilla opintorahasta sekä opintolainan valtiontakauksesta. Tätäkään asetelmaa hallitus ei ole muuttamassa.
&#8211; Oppositio on pitkin syksyä maalaillut katastrofaalisia piruja opiskelijakämppien seinille. Oppositio on halunnut värittää kuvaa, että opiskelijat oltaisiin jättämässä miltei heitteille. Nyt tulee uutisia tähän satuun uskoneille: näin ei ole tapahtumassa.
&#8211; Kyllä, opintotuen indeksikorotukset ollaan jäädyttämässä tämän hallituskauden ajaksi ja kasvaneista asumistukimenoista säästetään. Näitä ei käy kiistäminen. Yleisen asumistuen ulottaminen opiskelijoihin on kiihdyttänyt pakoa yhteisöllisistä soluasunnoista huomattavasti kalliimpiin yksiöihin. Tätä siirtymää on maksettu yhteisistä julkisista varoista. Hallitus on joutunut tekemään monia jarrupäätöksiä kasvaneisiin menoihin, kun valtiontaloutta on pakko tasapainottaa. Nämä ovat sellaisia päätöksiä, Tynkkynen kertoi.
Maksuton korkeakoulutus
Oppositiolta on koko ajan unohtunut se, että Suomessa voi käydä korkeakoulua ilman kymmenien tuhansien eurojen lukukausimaksuja. Tynkkynen muistutti siitäkin.
&#8211; Suomessa säilyy vahva tuki opiskelijoille. Suorien tukien lisäksi tähän kuuluvat muun muassa kattava terveydenhuolto, tuettu ruokailu ja ennen kaikkea maksuton korkeakoulutus. Maailman mittakaavassa tämä on täysin poikkeuksellista. Tämä jalokivi ei tule säilymään, jos valtiontalous ajetaan päin seinää. Se on fakta. Siksi tämä hallitus on päättänyt toimia ennen kuin seinä tulee vastaan.
Myös kansanedustaja Teemu Keskisarja halusi muistuttaa maksuttomasta korkeakoulusta.
&#8211; Leikkausten luulotellut uhrit uikuttavat suotta. Suomi kylvää miljardeja koulutukseen ja tutkimukseen. Melkein missään muussa maassa rahvaan lapset eivät hyppäile osakuntahaalareissa ilman lukukausimaksuja — muistakaa tuo pukeutumiskysymys. Nälkärajaa paljon parempi toimeentulo plakkarissa, opiskelijayksiö ensimmäisenä omana kotina ennen mitään työpaikkaa — kuka kehtaa valittaa?
Vegenössö sukupolvi
Keskisarja uskalsi vaatia jopa rahtusta kiitollisuutta nykyopiskelijoilta.
&#8211; Minä kiihkosti kannatan tutkintojen maksuttomuutta suomalaisille, kannatan tietojen ja taitojen kirjoa, oppineisuuden sfäärejä, mutta toivoisin vastineeksi kiitollisuutta. Kiittämättömyys vain on maailman palkka. Myönnän, että itsekin aikoinani unohdin opiskelijaelämän sumussa ja humussa, että etuudet eivät ole itsestään selviä perusoikeuksia. Opintotuki, lainan valtiontakaus, ateriat ja asunnot ovat pikemminkin ällistyttäviä onnenpotkuja. Monen vuosisadan köyhäilyn jälkeen niistä nauttii nyt ensimmäinen pullamössö, vegenössö sukupolvi.
&#8211; Kaunein kiitos yhteiskunnalle kuuluu mielenterveyspalveluista, vaikka niistäkin on tapana uikuttaa. Eihän sellaisia ollut lainkaan 40-luvun akateemisilla nuorilla sotaveteraaneilla. Omin sielunvoimin he selättivät tai itkivät ja selättivät traumoja, joihin verrattuna pandemiasta toipuilu on pikkuharmia ja itikan pisto.
&#8211; Tiivistäen selkokielellä: En kaihoa paluuta viheliäisyyteen. En toivo opiskelijoiden sortamista nälkään, kylmään ja mielisairauteen. Ainoastaan totean, että tämä hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla, Keskisarja totesi lopuksi.
&nbsp;

PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen alaikäisten, erityisesti ammatillisten opiskelijoiden lainataakasta. 


Vuonna 2022 ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 16—19-vuotiaista eli vajaasta sadasta tuhannesta opiskelijasta 11 383 oli opintovelallisia ja keskimääräinen lainasumma oli 4 993 euroa.
&#8211; Suomessa ollaan siis tilanteessa, jossa osa oppivelvollisista on joutunut ottamaan lainaa, että saa opintonsa suoritettua. Tähän olisi kyllä hyvä saada muutos, sanoo Ari Koponen.
Kun oppivelvollisuus on ulottunut toiselle asteelle, niin Koposen mukaan osa erityisesti ammatillisista opiskelijoista on joutunut vaikeaan tilanteeseen. Osa saattaa joutua muuttamaan täysin uuteen kuntaan opiskelemaan jo hyvin nuorella iällä, eikä toimeentulotukea voi saada ilman, että on nostanut opintolainaa.
Alaikäiset huomioitava opintotukiuudistuksessa
&#8211; Opintolainasta ei makseta korkeakoulujen tapaan minkäänlaista hyvitystä. Kaikissa oppilaitoksissa ei lisäksi ole asuntoloita, eikä alaikäinen ole oikeutettu asumistukeen, kertoo Koponen.
Koponen kysyy ministeriltä, kuinka huomioidaan alaikäisten, erityisesti ammatillisten opiskelijoiden rooli opintotukijärjestelmässä. Koponen näkee, että viimeistään opintotuen kokonaisuudistusta tehtäessä pitäisi paremmin huomioida alaikäiset, erityisesti ammatilliset opiskelijat.
&nbsp;

Koponen: Alaikäisten opiskelijoiden lainataakka tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi

Alueellinen opintolainahyvitys on puhuttanut eduskunnassa lakialoitteiden muodossa. Kansanedustaja Jenna Simula totesi täysistunnossa pettyneensä siihen, ettei hallitus tällä vaalikaudella lopulta edistänyt alueellista kokeilua opintolainahyvityksestä. Hän muistutti, että maaseudun kehittämisellä ja asuttuna pitämisellä on myös omat turvallisuuspoliittiset motiivinsa.

Opintolainahyvitys koskisi Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle töihin muuttavia korkeakoulututkinnon suorittaneita nuoria, jotka työskentelyvuosiensa mukaan saisivat hyvitystä opintolainaansa. Esimerkiksi Norjassa on käytössä vastaavanlaisia kannustimia.
&#8211; Liian usein Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymisen esteenä on juuri väestökato. Nuoret muuttavat eteläisempään Suomeen koulutuksen perässä, löytävät ehkä puolison ja töitä ja asettuvat asumaan. Nuorten aikuisten väheneminen harvaan asutuilla alueilla puolestaan aiheuttaa hitaan mutta varman kuihtumisen, koska lapsia ei synny, yritykset siirtyvät muualle ja toimeliaisuus vähenee, Jenna Simula huomautti puheenvuorossaan.
Moni nuori kaipaa takaisin kotiseudulleen
Simula toimii harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisessa työryhmässä ja kertoi työskentelyn maaseutumaisen ja harvaan asutun seudun hyväksi olleen varsin antoisaa. Valitettavasti kuitenkin tämä työryhmässä tuotettu idea opintolainahyvityksestä jätettiin toteuttamatta hallituksen keskinäisten kiistojen vuoksi.
&#8211; Monella nuorella aikuisella kaipuu kotiseudulle on suurta, mutta paluumuutto ei ole välttämättä tarpeeksi kannustavaa tai muuten mahdollista. Turvaverkot ja kotiseutu sijaitsevat useasti siellä kotipaikkakunnilla maaseudulla. Turvaverkot eli esimerkiksi omat vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset taas ovat tärkeitä perheen perustamisen näkökulmasta.
&#8211; Kun nuorella perheellä on esimerkiksi isovanhemmat lähellä, myös arki sujuvoituu ja lapsien hoidossa on mukana useita aikuisia. Muutto takaisin kotiseudulle voisi siis parhaimmillaan parantaa syntyvyyttä, Simula tähdensi.
Puheenvuoroissaan Simula muistutti, miten tärkeää on, että koko Suomi pärjää. Maaseutua ja kaupunkeja ei pidä hänen mukaansa asettaa vastakkain, vaan molemmat tarvitsevat huomiota ja omanlaisiaan poliittisia toimia, jotta koko Suomen elinvoimaisuutta ja vaikkapa palveluiden saatavuutta pidetään yllä.
&nbsp;

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”

Unkari jatkaa perheystävällistä politiikkaansa vapauttamalla kaikki alle 30-vuotiaana äidiksi tulleet naiset tuloverosta. Myös opintolainan saa anteeksi tekemällä lapsen alle kolmikymppisenä. 
Vuoden 2023 alusta lähtien kaikki alle 30-vuotiaana äidiksi tulleet naiset vapautetaan tuloverosta, kertoo Unkarin pääministerin erikoisavustaja <a href="https://twitter.com/BalazsOrban_HU/status/1608412002980081665">Twitterissä</a>. Tämän uudistuksen jälkeen tuloverosta vapautettuja ovat kaikki työssä käyvät alle 25-vuotiaat nuoret, alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit.
Eikä siinä vielä kaikki! <a href="https://twitter.com/BalazsOrban_HU/status/1609948409099845633">Lisäksi</a> alle 30-vuotiaat äidit saavat opintolainansa anteeksi, jos lapsi on syntynyt opintojen aikana tai kahden vuoden kuluessa opintojen päättymisestä.
Jopa kymmenet tuhannet voivat hyötyä verovapaudesta
Nämä uudistukset ovat osa Unkarin perheystävällistä politiikkaa, jolla pyritään unkarilaisten syntyvyyden lisäämiseen ja perheiden tukemiseen. Verohelpotukset on haluttu viedä läpi tiukasta taloustilanteesta huolimatta.
&#8211; Hallituksen laskelmien mukaan jopa kymmenet tuhannet nuoret äidit voisivat hyötyä tuloverovapaudesta, <a href="https://www.breitbart.com/europe/2023/01/02/hungary-exempts-mothers-under-30-from-income-tax-seeks-to-boost-births-instead-of-migration/">kertoo</a> valtiosihteeri Ágnes Hornung.
Nuoria rohkaistaan perheen perustamiseen
Äiti saa tuloverovapauden riippumatta siitä, onko hän sinkku, naimisissa tai eronnut. Verovapaus on voimassa 12. raskausviikolta siihen saakka, kunnes äiti täyttää 30 vuotta. Uuden tukimuodon tavoitteena on kasvattaa syntyvyyttä ja lisätä perheiden käytettävissä olevia tuloja.
Jo aiemmin kaikki alle 25-vuotiaat unkarilaiset miehet ja naiset on vapautettu tuloverosta. Tämänkin tuen tavoitteena on rohkaista nuoria perheen perustamiseen.
Tuloverovapauden lisäksi nuoret äidit ja perheet ovat oikeutettuja monenlaisiin muihinkin tukiin, kuten verotuksen perhevähennykseen, lainan muodossa annettavaan raskausajan tukeen ja kotihoidon tukeen.
Lisää unkarilaisia luonnonmenetelmällä
Monet EU-maat pyrkivät ratkaisemaan väestön vähenemiseen liittyvät ongelmansa maahanmuutolla. Unkarissa sen sijaan panostetaan siihen, että unkarilaiset tekisivät enemmän lapsia. Valtion määrätietoinen politiikka lapsiperheiden tukemiseksi onkin vaikuttanut syntyvyyden nousuun Unkarissa.
Pahasti laskussa ollut syntyvyyden trendi onnistuttiin Unkarissa kääntämään siten, että kokonaishedelmällisyysluvun kasvu maassa oli suurin kaikista EU-maista vuosien 2010 ja 2019 välisellä jaksolla. Suomessa sen sijaan tapahtui samalla ajanjaksolla suurin syntyvyyden lasku kaikista EU-maista, kun syntyvyys laski 28 prosenttia.
Unkarilainen perhepolitiikka sisältää monenlaisia tukimuotoja kodinperustamisavustuksista verovähennyksiin ja tuettuihin lainoihin. Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi vuosi sitten raportin Perhepolitiikka ja syntyvyys Unkarissa. Raportti on ladattavissa Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/perhepolitiikka-ja-syntyvyys/">sivuilta</a>.

Unkari vapauttaa alle 30-vuotiaat äidit tuloverosta – opintolainankin saa anteeksi tekemällä lapsen