Hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Hallitusohjelmassa myös todetaan, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Nykyisellä kasvuvauhdilla Suomen karhukanta tulee todennäköisesti kaksinkertaistumaan 7–8 vuoden aikana, jollei kannanhoidollista metsästystä voida enää jatkaa. Pelkästään vahinkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien yksilöiden poistamisella ei voida enää paikoin hallita kannan aiheuttamia sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia. Hallitus onkin tehnyt asiassa nyt hyvää työtä.
– Kuten todettua, olen tyytyväinen, kun karhujahti alkaa 20. elokuuta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.
Myös eduskunnan eräkerho, jonka puheenjohtajana Huru toimii, on jahdissa mukana.
– On totta, että suurpetokantojen kasvettua yksin sudenmetsästys ei olisi ollut riittävää haittojen vähentämiseksi nykyisessä tilanteessa, kun karhuluvat oli laitettu aikaisemmin toistuvasti jumiin valitusterrorismilla, jatkaa Huru.
Kannan harventaminen ei uhkaa suojelutasoa
Huru muistuttaa, että syksyllä 2025 kannanhoidollista karhunmetsästystä ei voitu toteuttaa poronhoitoalueen eteläpuolella, koska poikkeuslupien täytäntöönpano oli kielletty oikeuskäsittelyjen vuoksi.
– Kun karhun kannanhoidollinen metsästys pian alkaa Suomessa, haluan alleviivata myös metsästyksen vastuullisuutta, sanoo edustaja Huru lopuksi.
– Myös lupamäärä on maltillinen, joten kasvaneen kannan harventaminen ei uhkaa suotuisaa suojelutasoa. Metsästyksen johtajan ja varajohtajan on oltava osaavia, ja on tarkoin seurattava, että homma pysyy hyvin kontrollissa.
Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvat yhteensä 182 karhun pyyntiin syksylle 2026.