Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Juutalaisvastaisten iskulauseiden ilmaisu este kansalaisuuden saamiselle Saksassa – tiukennettu kansalaisuuslaki puuttuu erikseen sosiaalisen median julkaisuihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

poikkeusluvat

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan viime viikon uutisista tiedotusvälineissä koskien suden liikkumista Outokummussa Pohjois-Karjalassa. Suden havaittiin viikolla liikkuvan taajama-alueella. Tapaus on aiheuttanut huolta paikallisessa yhteisössä, kun susi on lähestynyt ihmisten asuttamia alueita. Huolenaiheina ovat erityisesti lasten turvallisuus ja susien arvaamaton käytös.

&#8211; Outokummun riistanhoitoyhdistyksen edustajat ovat ilmaisseet pettymyksensä viranomaisten hitaaseen reagointiin tilanteessa. On totta, että nykyinen käytäntö, jossa tarvitaan useita havaintoja ja jopa vahinko ennen kuin toimiin ryhdytään, on liian hidas ja voi pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Sudet menettäneet ihmisarkuuttaan
Antikaisen mukaan nyt on todellinen tarve nopeuttaa suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista. Silloin voitaisiin ehkäistä uhkaavia tilanteita tehokkaammin ja siten parantaa asukkaiden turvallisuutta.
&#8211; Susikannat on pidettävä aisoissa. Riistanhoitoyhdistyksestä on kerrottu, että heidän mielestään kansalaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Jos susi liikkuu suurissa kaupungeissa, annetaan siitä heti varoitus ja poliisi on nopeasti paikalla, mutta maaseudulla apua joudutaan odottamaan kauan, jos sitä edes aina saadaan, Antikainen harmittelee.
&#8211; Sudet ovat valitettavasti menettäneet ihmisarkuuttaan. Ihmisarkuutta on ylläpidettävä, kuten myös yhteiselon tasapainoa. Ei saa olla niin, että maaseudulla on alueita, joissa ihmiset joutuvat olemaan jatkuvasti huolissaan turvallisuudestaan susien takia.
Lakimuutokset saatava pikaisesti voimaan
Antikainen on tyytyväinen, että maa- ja metsätalousministeriö asetti viime viikolla asiantuntijatyöryhmän suden ja muiden suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseksi ja suurpetojen vahinkoperusteisten lupien myöntämisen sujuvoittamiseksi.
&#8211; Ryhmä laatii myös ehdotuksia kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi. Ratkaisut voivat olla lainsäädäntöön, hallintoon tai toimintatapoihin liittyviä muutoksia. Ministeriö on jo aloittanut valmistelun hybridisusien kaatolupia helpottavasta lakimuutoksesta. Kannanhoidolliset metsästyksen poikkeusluvat eivät saa enää tulevaisuudessa pysähtyä lupaviranomaisen tai hallinto-oikeuden käsittelyssä, Antikainen sanoo.
&#8211; Nyt tarvitaan vielä, että tätä koko prosessia kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien mahdollistamiseksi nopeutetaan ja tarvittavat lakiin, hallintoon tai toimintatapoihin liittyvät muutokset saadaan pikaisesti voimaan.
&nbsp;

Antikainen: Suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista on kiirehdittävä

Perussuomalaisten kansanedustaja ja metsästäjä Ari Koponen on huolissan afrikkalaisen sikaruton leviämisestä suomalaisille tuotantotiloille.

Villisikatyöryhmä jätti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd.) mietinnön, jossa villisikakannan puolittamista suositellaan keskipitkällä aikavälillä. Välittömät kustannukset olisivat 50 miljoonaa, jos sikarutto leviäisi villisikojen kautta tuotantotiloille.
&#8211; Villisikakanta tulee saada alas nopeasti ja metsästystä on tehostettava. Tulokaslaji villisika ei Suomen luontoon kuulu, Ari Koponen painottaa.
Lämpötähtäimet sallittava poikkeuksetta
Metsästäjäkansanedustaja Koposen mielestä villisian metsästys lämpötähtäimillä tulee sallia ilman poikkeuslupia. Koponen näkee tämän yhtenä toimena sääntelyn helpottamiseksi ja kannan tehokkaaksi pienentämiseksi.
&#8211; Lämpötähtäimet ovat ainoa keino saada kanta alas nopeasti. Villisiat lisääntyvät nopeasti, joten tehokkuutta vaaditaan. Kannanhoidolliseen metsästykseen tarvitaan järki myös EU-tasolta, ja siksi olen ehdolla europarlamenttiin, Koponen lisää.
&nbsp;

Afrikkalainen sikarutto uhkaa suomalaisia tuotantotiloja – Koponen: Villisikakanta saatava alas ja nopeasti

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti marraskuussa komissiolle kirjallisen kysymyksen luontodirektiivin poikkeusluvista. Vastaus saapui vihdoin, mutta se jätti Hakkaraisen mielestä auki useita tärkeitä kysymyksiä.

EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi 30.10. 2023, että Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia.
Oikeus viittasi EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa &#8220;vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua&#8221;. Oikeus totesi, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
Ruotsissa kaadetaan enemmän karhuja
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen mukaan 1 700–1 900 karhua. Viime syksyn saalis oli 180 karhua. Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon.
Hakkarainen kysyi komissiolta, katsooko se, että Suomen petopolitiikka noudattaa EU:n luontolainsäädäntöä ottaen huomioon myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen. Ja olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen viipyi reilut kaksi kuukautta. Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičiusin Euroopan komission puolesta antamassa vastauksessa todetaan, että ”luontodirektiivin seuranta ja täytäntöönpanon valvonta kuuluvat ensisijaisesti kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten toimivaltaan.
Samat säännöt eivät päde
Tämä ei kuitenkaan rajoita komission valtaa perussopimusten valvojana. Komissio seuraa parhaillaan, miten Suomi soveltaa luontodirektiiviä karhujen osalta. Tarvittaessa tämän arvioinnin johdosta toteutetaan jatkotoimia.
&#8211; Mitä nämä jatkotoimet ovat ja milloin niitä tulee? Jos taas odotellaan vuositolkulla, että EU-tasolla kenties saataisiin jotain aikaiseksi, voi sillä välin tapahtua jotain peruuttamatonta, kun ihminen kohtaa karhun Suomessa yhä useammin, Hakkarainen toteaa.
Vastaus jatkuu, että ”Euroopan unionin tuomioistuin varmistaa EU:n lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen ja tulkinnan”.
&#8211; Jos vertaa Suomen ja Ruotsin karhunkaatolukuja, ei näytä siltä, että yhtenäinen soveltaminen ja tulkinta toteutuisivat, Hakkarainen sanoo.

Hakkarainen EU:n suurpetopolitiikasta: Toteutuuko yhtenäinen tulkinta naapurimaissakaan?

Kansanedustaja Ari Koposen mielestä suden kannanhoidollinen metsästys Suomessa on aloitettava välittömästi. Nyt tarvitaan keinoja vahinkojen ehkäisemiseksi ja petojen pitämiseksi ihmisarkoina.

Susihavaintoja tehdään Suomessa nyt ennätystahtiin. Lapissa toimiva vahinkotarkastaja kertoo, ettei ole vastaavaa määrää vuodessa tapahtuneita porovahinkoja nähnyt koko elämänsä aikana yhteensä. Maaseudulla ei voi yksinkertaisesti enää harjoittaa elinkeinoaan tai liikkua turvallisesti. Kansanedustaja Ari Koposen mielestä susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei pihapiiriin, ihmisasumusten sekaan tai läheisyyteen eikä lasten kouluteiden varrelle.
&#8211; Suomalaiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Suden kannanhoidollista metsästystä puoltava kansalaisaloite keräsi vajaassa viikossa 50 000 allekirjoitusta ja vajaassa kuukaudessa reilusti yli 60 000. Sen jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin, jotta asian pikainen edistäminen voisi alkaa, Koponen kertoo.
Kansalaiset ottavat pian ohjat omiin käsiinsä
Asian käsittely alkoi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän toteamuksella eduskunnassa lokakuussa 2020:
&#8211; Tarvitsemme suden kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Näillä näkymin kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa noin vuoden päästä. Suotuisan suojelutason raja ylittyy silloin. Siihen mennessä meillä on käytössä Riistakeskuksen ja poliisin poistoluvat vahinkoa ja vaaraa aiheuttaville susille.
&#8211; Naapurimaissamme susia metsästetään juurikin kannanhoidollisista syistä. Esimerkiksi Ruotsissa lupakiintiö ensi vuodelle on 33 yksilöä ja Norjassa on lupa metsästää neljä susilaumaa, mikä merkitsee 28-40 suden kaatamista. Meillä ministeri mainostaa poikkeuslupien hakemista, joka on täysin turhaa kokonaiskuvan kannalta, sanoo Koponen.
Koposen kentältä kuuleman palautteen mukaan valtavan byrokratian vuoksi poikkeuslupia ei edes haluta hakea. Koponen uskoo vallitsevan asiaintilan johtavan pian tilanteeseen, jossa kansalaiset ottavat ohjat omiin käsiinsä, jos näin ei ole jo tapahtunut. Se ei ole enää kenenkään edun mukaista.
Kaupunkien päättäjiltä puuttuu todellisuudentajua
Vuosi on kulunut, ja Leppä toistelee yhä samaa lausetta eduskunnassa lokakuussa 2021:
&#8211; Haluan kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Aikataulusta en uskalla tällä hetkellä sanoa, mutta tahtotila itselläni on täysin selvä. Se pitää saada takaisin.
Koponen ei usko katteettomien lupausten lämmittävän lemmikkinsä menettäneitä ja oman elinkeinonsa kanssa taistelevia ihmisiä. Susien uhreiksi joutuneet koirat ovat metsästäjien parhaita kavereita ja perheenjäseniä, jotka tuovat turvaa ja seuraa sekä kuuluvat perinteisenä osana suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Metsästyksellä on tärkeä merkitys sitä harrastaville, heidän perheilleen ja myös koko yhteiskunnalle.
&#8211; Vika ei ole sudessa. Vika on susipolitiikassa, kaupungeissa asuvissa päättäjissä, joilla ei ole todellisuuden tajua tilanteen vakavuudesta. Vika on ministeriössä, jossa asian korjaamiseksi ei löydy vaadittavaa tahtotilaa, Koponen moittii.
&nbsp;

Koponen vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista: “Ministerin tyhjien lupausten ja ajanpeluun on loputtava”

Rauhoitettujen valkoposkihanhien metsästys on sallittua vain erittäin tiukoin ehdoin myönnetyillä poikkeusluvilla. Ehdoissa on estetty tiukasti lintujen hyödyntäminen ravinnoksi, ja lopetetut linnut on määrätty viranomaisten määräyksellä tuhottavaksi polttamalla tai hautaamalla. Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru pitää tilannetta eettisesti kestämättömänä.

&#8211; Päätöksen taustalla on ympäristöhallinnon tekemä tulkinta, joka pohjautuu luonnonsuojelulain kieltoon, jonka mukaan rauhoitettua eläintä ei saa ottaa haltuun. Perusteena tulkinnassa on, että kyse ei ole metsästyksestä vaan poikkeusluvalla poistetusta yksilöstä, kertoo kansanedustaja Petri Huru.
Käytäntö on vastoin kaikkia eettisiä näkökulmia
&#8211; Tässä tulisi muistaa, että metsästys perustuu kestävään käyttöön aivan kuten sienestys, marjastus tai kalastuskin. Riistakannan hyödyntäminen on luonnon antimien hyödyntämistä. Ihmisravinnoksi kelpaavan lihan hävittäminen polttamalla tai hautaamalla on vastoin kaikkia eettisiä näkökulmia, Huru huomauttaa.
Huru jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.
&#8211; Milloin hallitus muuttaa ympäristöhallinnon tekemää tulkintaa, jotta ammutut valkoposkihanhet voi hyödyntää? Ihmisravinnoksi kelpaavaa lihaa ei pidä hävittää.
&nbsp;

Poikkeusluvalla lopetetut valkoposkihanhet tuhotaan polttamalla tai hautaamalla – Huru: Eettisesti täysin kestämätöntä

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru jätti maaliskuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastattavaksi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/huru-peuranmetsastyksessa-saatava-hyodyntaa-keinotekoisia-valonlahteita-ja-yoammuntaa-varten-tarkoitettuja-tahtayslaitteita/">kirjallisen kysymyksen</a> keinotekoisten valonlähteiden ja yöammuntaa varten tarkoitettujen tähtäyslaitteiden hyödyntämisestä poikkeusluvilla valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi. Ministeri Lepän vastauksesta ei ilmennyt, mikä on poikkeuslupien myöntämisen tilanne valkohäntäpeurojen kohdalla.

&#8211; Vaikka nykyinen lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuudet sallia keinotekoiset valonlähteet ja yöammuntaan tarkoitetut tähtäinlaitteet periaatteessa myös valkohäntäpeurojen metsästyksessä, olen huolissani siitä, onko lupien myöntäminen aidosti ajan tasalla lisääntyneen peurakannan suhteen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.
&#8211; Ministeri Jari Lepän vastauksessa todettiin, että lupia voi hakea ja niitä on myönnetty esimerkiksi villisian ja supikoiran metsästykseen. Siitä ei kuitenkaan käynyt selvästi ilmi, mikä on lupien myöntämisen tila peurojen osalta, Huru jatkaa.
Leppä myöntää kannan kasvaneen
Vastauksessaan ministeri Leppä myöntää, että kanta on vuodessa kasvanut noin 15 % käsittäen siten noin 125 000 valkohäntäpeuraa. Kannan kasvun pysäyttäminen ja koon leikkaaminen edellyttää saalismäärän huomattavaa nostoa. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että nykyinen lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuudet sallia poikkeusluvalla keinotekoiset valonlähteet ja kohdetta valaisevat laitteet sekä yöammuntaan tarkoitetut elektroniset tähtäinlaitteet tarvittaessa myös valkohäntäpeurojen metsästykseen.
&#8211; Ministeriön tuleekin ministerin johdolla ohjeistaa Suomen Riistakeskusta kehittämään poikkeuslupamenettelyä, joka mahdollistaa keinotekoisten valonlähteiden sekä yöammuntaan tarkoitettujen tähtäyslaitteiden hyödyntämisen myös peurakannan harventamiseksi tihentymäalueilla, Huru toteaa lopuksi.
&nbsp;

Huru vaatii poikkeuslupamenettelyä peuranmetsästykseen: “Keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaan tarkoitettuja tähtäyslaitteita saatava käyttää”

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen keinotekoisten valonlähteiden ja yöammuntaa varten tarkoitettujen tähtäyslaitteiden hyödyntämisestä poikkeusluvilla valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi.

Päättynyt metsästyskausi oli valkohäntäpeuran osalta tuloksekas ja kaatolupaprosentti korkea. Kuitenkin ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat vähälumisempia, kuten metsästysvuonna 2019-2020 oli. Tämä asettaa haasteita peurakannan koon sääntelyyn, varsinkin tihentymäalueilla.
&#8211; Mikäli metsästyksellä ei kyetä säätelemään peurakantaa, lisää se ylitiheän kannan alueella niin liikennevahinkoja kuin maa- ja metsätaloudenkin tuhoja sekä edelleen nostaa maksettavien korvausten määrää. Monilla alueilla esimerkiksi erikoiskasvien viljely on käynyt mahdottomaksi. Valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi on välttämätöntä helpottaa metsästystä tiheimmän kannan alueella, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.
Erityistä merkitystä kannansäätelyn tehostamiseksi
Metsästyslain 33 §:n ja 41 §:n nojalla on mahdollista keinovalon, aseeseen kiinnitettävien valonvahvistimien sekä pimeänäkölaitteiden käyttö. Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla on sallittu kyseisten menetelmien käyttö Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen toimialueella villisian ja supikoiran pyynnissä.
&#8211; Valkohäntäpeuran metsästyksen yhteydessä edellä mainituin keinoin on mahdollista jatkaa turvallista metsästystä pimeän aikana. Tällä on erityistä merkitystä kannansäätelyn tehostamiseksi, varsinkin sulan maan aikaan, Huru sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Huru tahtoo tietää, miten hallitus varmistaa, että valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi voidaan poikkeusluvin hyödyntää keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita ja näin helpottaa turvallista metsästystä tiheimmän kannan alueella.
&nbsp;

Huru: Peuranmetsästyksessä saatava hyödyntää keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita

Euroopan komission ehdotus siitä, että EU pyrkisi niin sanottuihin nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, on mahdoton toteuttaa nykyisellä päästöjen taakanjaolla. Nurinkurisen taakanjaon myötä EU:n kokonaispäästöt vain lisääntyvät.

&#8211; EU:n ilmastopolitiikan skitsofreenisuus kiteytyy siihen, että niissä maissa, joissa investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia (esim. Puola, Romania ja Bulgaria) pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Sitä vastoin Suomessa, jossa investoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa.
&#8211; EU:n tavoite sähköntuotannon kaksinkertaistamiseen luopumalla kokonaan fossiilisista polttoaineista on mahdollista toteuttaa, mikäli Saksa, Puola, Romania ja muutama muu kivihiileen erityisen vahvasti luottava maa sitoutuvat konkreettiseen aikatauluun kivihiilituotantonsa alasajosta.
Poikkeusluvat lopetettava
Halla-aho sanoo, että ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) on ensi viikon Katowicen kokouksessa mitattava, ovatko maat, jotka tuottavat yli 35 prosenttia sähköstään kivihiilellä, valmiita sitoutumaan kivihiilestä luopumiseen tietyssä aikataulussa.
&#8211; Ensimmäiseksi on lopetettava poikkeusluvat, kuten Puolan oikeus antaa julkista tukea hiilivoimaloilleen. Mikäli ministeri Tiilikainen ei saa kotiin tuotavaksi näitä sitoumuksia, on Suomen peruttava oma kivihiilestä luopumisensa, Halla-aho painottaa.
&#8211; Ministeri Tiilikaisen on myös vaadittava neuvottelujen aloittamista päästötaakanjaon uusimisesta. Pariisin päästötavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa ainoastaan muuttamalla EU:n sisäinen taakanjako oikeudenmukaiseksi. Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa.
Nykyisellä taakanjaolla päästöt vain lisääntyvät
Halla-ahon mielestä taakan uusjaolla voidaan Suomen päästötavoitteet ainakin puolittaa ja säilyttää teollisuustyöpaikat Suomessa.
&#8211; Nykyisellä päästöjen taakanjaolla EU:n päästöt vain lisääntyvät, vaikka Suomessa sammutettaisiin kaikki valot ja ajettaisiin energia- ja teollisuustuotanto alas. On aika tunnustaa tosiasiat ja lopettaa itsensä pettäminen.