

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista: ”Ministerin tyhjien lupausten ja ajanpeluun on loputtava”
Kansanedustaja Ari Koposen mielestä suden kannanhoidollinen metsästys Suomessa on aloitettava välittömästi. Nyt tarvitaan keinoja vahinkojen ehkäisemiseksi ja petojen pitämiseksi ihmisarkoina.
Susihavaintoja tehdään Suomessa nyt ennätystahtiin. Lapissa toimiva vahinkotarkastaja kertoo, ettei ole vastaavaa määrää vuodessa tapahtuneita porovahinkoja nähnyt koko elämänsä aikana yhteensä. Maaseudulla ei voi yksinkertaisesti enää harjoittaa elinkeinoaan tai liikkua turvallisesti. Kansanedustaja Ari Koposen mielestä susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei pihapiiriin, ihmisasumusten sekaan tai läheisyyteen eikä lasten kouluteiden varrelle.
– Suomalaiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Suden kannanhoidollista metsästystä puoltava kansalaisaloite keräsi vajaassa viikossa 50 000 allekirjoitusta ja vajaassa kuukaudessa reilusti yli 60 000. Sen jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin, jotta asian pikainen edistäminen voisi alkaa, Koponen kertoo.
Kansalaiset ottavat pian ohjat omiin käsiinsä
Asian käsittely alkoi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän toteamuksella eduskunnassa lokakuussa 2020:
– Tarvitsemme suden kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Näillä näkymin kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa noin vuoden päästä. Suotuisan suojelutason raja ylittyy silloin. Siihen mennessä meillä on käytössä Riistakeskuksen ja poliisin poistoluvat vahinkoa ja vaaraa aiheuttaville susille.
– Naapurimaissamme susia metsästetään juurikin kannanhoidollisista syistä. Esimerkiksi Ruotsissa lupakiintiö ensi vuodelle on 33 yksilöä ja Norjassa on lupa metsästää neljä susilaumaa, mikä merkitsee 28-40 suden kaatamista. Meillä ministeri mainostaa poikkeuslupien hakemista, joka on täysin turhaa kokonaiskuvan kannalta, sanoo Koponen.
Koposen kentältä kuuleman palautteen mukaan valtavan byrokratian vuoksi poikkeuslupia ei edes haluta hakea. Koponen uskoo vallitsevan asiaintilan johtavan pian tilanteeseen, jossa kansalaiset ottavat ohjat omiin käsiinsä, jos näin ei ole jo tapahtunut. Se ei ole enää kenenkään edun mukaista.
Kaupunkien päättäjiltä puuttuu todellisuudentajua
Vuosi on kulunut, ja Leppä toistelee yhä samaa lausetta eduskunnassa lokakuussa 2021:
– Haluan kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Aikataulusta en uskalla tällä hetkellä sanoa, mutta tahtotila itselläni on täysin selvä. Se pitää saada takaisin.
Koponen ei usko katteettomien lupausten lämmittävän lemmikkinsä menettäneitä ja oman elinkeinonsa kanssa taistelevia ihmisiä. Susien uhreiksi joutuneet koirat ovat metsästäjien parhaita kavereita ja perheenjäseniä, jotka tuovat turvaa ja seuraa sekä kuuluvat perinteisenä osana suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Metsästyksellä on tärkeä merkitys sitä harrastaville, heidän perheilleen ja myös koko yhteiskunnalle.
– Vika ei ole sudessa. Vika on susipolitiikassa, kaupungeissa asuvissa päättäjissä, joilla ei ole todellisuuden tajua tilanteen vakavuudesta. Vika on ministeriössä, jossa asian korjaamiseksi ei löydy vaadittavaa tahtotilaa, Koponen moittii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- petovahingot susivahingot kannanhoito susikanta Ari Koponen susi poikkeusluvat Jari Leppä kansalaisaloite Metsästys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Simula tiukkana suden kannanhoidollisesta metsästyksestä: ”EU:n helmoihin pakoilun on loputtava”

Simula huolissaan ympärivuotisten haaskojen määrästä ja valvonnan vähyydestä: ”Suurpetojen ruokintahaaskat uhka luonnolle ja metsästykselle”

Susivahingot kasvussa, tilalliset jätetty oman onnensa nojaan – Antikainen: ”Susi ei kuulu pihapiiriin”

Peltokangas arvostelee nykyistä eläinsuojelulakia: ”Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää”

Huhtasaari: On käsittämätöntä, että joudumme anelemaan Brysselistä lupaa sille, miten hoidamme petoeläinkantojamme

Metsästystä rajoitetaan jälleen – Simula: Hallitus antaa ympäristöministeriön puuhailla suojelualueita kaikessa rauhassa

Kansalaisaloite vaatii metsästysrautojen kieltämistä – Mäenpää ei pidä täyskieltoa tarpeellisena

Sudet puhuttivat kansanedustajia – Tynkkynen esitteli lakialoitteensa pihasusiongelmaan puuttumiseksi
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.