Peltokangas arvostelee nykyistä eläinsuojelulakia: ”Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on jättänyt kirjallisen kysymyksen Suomen susikannasta ja -tuhoista.

Mauri Peltokankaan mielestä Suomessa pitäisi laskea maassa elävä, todellinen susikanta luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosittaisten arviointien sijaan sekä harventaa ihmisille, lemmikeille ja kotieläimille vahinkoa aiheuttavaa kantaa sen mukaan.

– Susi on peto, eikä se kuulu elinpiiriimme.

Luonnonvarakeskus on vuosittain arvioinut susikannan määriä Suomessa. Käytössä olevalla menetelmällä susikanta voidaan Luken itsensä mukaan arvioida 90 prosenttisella varmuudella. Tämä ei Peltokankaan mukaan riitä.

– Susikanta pitää pystyä laskemaan tarkkaan ja mikäli susikanta jatkaa todennäköistä kasvuaan, on toimenpiteitä kannan karsimiseen sovellettava todellisen määrän, ei epävarmojen arvioiden ja yksittäisten vahinkotapausten perusteella, Peltokangas toteaa.

Mikään rahamäärä ei korvaa menetystä

Luken susiraportin mukaan susikanta voi kasvaa nopeasti, mikäli ravintoa on saatavissa. Susi saa ensimmäiset pentunsa yleensä kaksivuotiaana ja lisääntyy vuosittain. Pentuja syntyy 3–6, suurimmissa pentueissa voi vielä syksylläkin olla kymmenkunta pentua.

– Susilauman reviirit ovat laajat, parhaimmillaan 2 000 km2 ja mitä enemmän meillä on synnyin reviiriltä vaeltamaan lähteneitä, omaa kumppania ja reviiriä etsiviä nuoria susia, sitä laajemmalle susikanta levittäytyy ja sitä lähemmäksi se asutusalueita pysyvästi siirtyy.

– Olemme jatkuvasti saaneet kuulla susien aiheuttamista ongelmista lähes kaikkialla Suomessa. Mikään rahamäärä ei korvaa esimerkiksi lemmikkikoiran menetystä siksi, että petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää, Peltokangas ihmettelee nykyistä eläinsuojelulakia.

Luontodirektiivi sallii poikkeuksia

Euroopan luontodirektiivi sallii poikkeuksia tiukasta suojelujärjestelmästä, mikäli siten voidaan estää ennalta erityisen merkittäviä vahinkoja silloin, kun ne kohdistuvat viljelmiin, karjankasvatukseen, metsiin, kalatalouteen, vesistöihin tai muuhun omaisuuteen.

Lisäksi tiukasta suojelujärjestelmästä voidaan myös poiketa kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden turvaamiseksi tai muun tärkeän yleisen edun vuoksi.

– Susien aiheuttamien lisääntyvien vaaratilanteiden ja vahinkojen vuoksi poikkeuksen käyttö on perusteltu ja tulee säästämään myös valtion varoja ja resursseja vahingonkorvaushakemusten vähenemisen vuoksi, Peltokangas toteaa.

Peltokangas jätti tänään kirjallisia kysymyksiä myös epäkohdista sähkönsiirtohinnoittelussa, turvapaikanhakijoiden ”vaarallisesta” kotimaanmatkailusta ja sähköautojen käyttäjien turvattomuudessa vakuutusasioissa.