

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ministeri Ranne kiristäisi ajokorttien myöntämistä alaikäisille: Poikkeuslupaa ei pidä saada höpötyksillä ja keksinnöillä
Yle Uutisten jutussa kerrotaan, että Suomen Autokoululiiton ja Liikenneturvan mielestä nykyinen ajokorttilaki kaipaa pikaista uudistamista. Suomen Autokoululiitto toivoo tiukempaa valvontaa ja ylimääräistä koulutusta, kun alle 18-vuotiaille myönnetään poikkeuslupa ajokortin saamiseen. Liikenneturvan toimitusjohtajan Pasi Anteroisen mielestä yksi suurimmista ongelmista on se, että 17-vuotiaan mahdollisuus saada kortti poikkeusluvalla ei ole poikkeuksellista. Myös perussuomalainen liikenneministeri Lulu Ranne on tehnyt saman havainnon.
Ministeri Lulu Ranteen mielestä poikkeuslupien myöntämistä tulisi tarkastella aiempaa kriittisemmin, sillä osa poikkeuslupien perusteluista on hänen mukaansa ”keksimällä keksitty”.
– Nuorilla on tietenkin oikeus liikkumiseen, mutta minusta tätä [poikkeuslupien myöntämistä] täytyy osin kiristää. Ei niin, että höpötyksillä ja keksinnöillä saa kortin ja ajo-oikeuden, kertoo Ranne Ylen jutussa.
Ranne haluaisi myös tarkastella liikennekoulutuksen ja valistuksen määrää autokouluissa ja mahdollisesti myös perusopetuksessa. Vaikka onnettomuuksien määrä on vähentynyt, nuorten liikenneturvallisuus on ministerin mukaan murheenkryyni.
Asia huolettaa häntä myös henkilökohtaisesti. Ranteella itsellään on neljä lasta, joista kolmella on jo ajokortti.
– Onneksi on pääosin selvitty vain pienillä naarmuilla. Yksi vähän isompikin onnettomuus on ollut, mutta loppupeleissä on käynyt hyvin. Mutta valistusta tarvitaan, ihan pienestä koululaisesta alkaen, Ranne sanoo.
EU:n ei pidä sanella Suomen päätöksiä
Euroopan unioni valmistelee parhaillaan direktiiviä, joka toisi mukanaan muutoksia ajokorttilainsäädäntöön. Direktiivin sisältö on jo sovittu, mutta sen voimaantulo ja täytäntöönpano ovat vielä kesken. Toteutuessaan direktiivi toisi mukanaan keskeisiä uudistuksia, kuten puhelimeen ladattavan mobiiliajokortin.
Direktiivi sisältää myös ehdotuksen avustetun ajamisen mallista, joka koskee alle 18-vuotiaita kuljettajia. Tämä edellyttäisi, että 17-vuotiaana ajokortin saaneet kuljettajat saisivat ajaa autoa vain vanhemman henkilön ollessa kyydissä. Edellytys loppuisi, kun kuljettaja täyttää 18 vuotta.
Ministeri Ranne suhtautuu direktiivin valmisteluun kriittisesti. Hän haluaisi minimoida EU:n vaikutusvaltaa ajokorttilain uudistamisessa.
– Suomessa täytyy itse pystyä päättämään, millä lailla me liikenneturvallisuutta kehitämme, Ranne sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- mobiiliajokortti liikennekoulutus Suomen Autokoululiitto Pasi Anteroinen Liikenneturva autokoulu liikenneonnettomuudet ajokorttilaki ajokortti EU-direktiivit liikenneturvallisuus poikkeusluvat valvonta Lulu Ranne
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalaisten luottamus taksialaan laskusuunnassa – ministeri Ranne tarttuu ongelmaan: ”Kuka tahansa ei voi päästä ja pysyä taksialalla”

Lahjontakulttuuri leviää Pohjoismaihin: Satojen autojen katsastus järjestyi yhdellä tekstarilla ja mobiilimaksulla

Helsingin liikenneturvallisuus kärsi jälleen kovan kolauksen – keskustan nastarengaskieltokokeilua laajennetaan edelleen, kokoomus esitti nastarengasmaksua
Helsingin liikenneturvallisuus kärsi jälleen kovan kolauksen kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa 18.3., jossa kukaan ei kannattanut perussuomalaisten Mika Raatikaisen tekemää esitystä Lönnrotinkadun nastarengaskiellon lopettamisesta. Päinvastoin liikenneturvallisuutta ollaan vihervasemmiston ja kokoomuksen toimin entisestään heikentämässä.

Ministeri Ranne tyrmää moottoripyörien pakkokatsastuksen – EU-byrokratia ei paranna liikenneturvallisuutta
Suomen motoristit luovuttivat perussuomalaiselle liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle tutkimuksen moottoripyöräonnettomuuksista 2011–2021 MP-messuilla Helsingin messukeskuksessa. Tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia ja viranomaisten analyysejä siitä, että teknisten vikojen ei ole nähty olevan mopojen ja moottoripyörien (L-luokkien) onnettomuuksien taustalla.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.