Venäjä toteuttaa märkää unelmaansa Afrikassa – sota Nigerissä ajaisi miljoonia uusia pakolaisia kohti Eurooppaa

Nigerin vallankaappaus on viimeisin Ranskan entisissä siirtomaissa Sahelin Afrikassa. Entisten siirtomaaherrojen valta rapautuu ja sijalle pyrkivät uudet toimijat. Venäjä haluaa kalifiksi kalifin paikalle, koska luonnonrikkauksien ohella Afrikasta löytyy mahdollisuuksia Ukrainan tuhoamissodan tappioiden kompensoimiseen.

Joka kolmas Ranskassa palava lamppu saa voimansa Nigeristä peräisin olevasta uraanista, jossa ihmiset itse istuvat pimeässä. Tyytymättömyys entistä siirtomaaisäntää kohtaan on nyt suurempaa kuin Ranskan taloudellinen ja sotilaallinen tuki, joka tähän asti on vaihtunut uraaniin.

Sotilasjuntta kaappasi vallan Nigerissä heinäkuussa ja on jo ehtinyt muodostaa maahan uuden hallituksen. Juntta heitti tyrmään vaaleilla valitun presidentti Mohamed Bazoumin ja sai aikaan mittavan vastalauseiden ryöpyn länsimielisissä ja demokraattisissa valtioissa.

Kaaosteoriaa käytännössä

Vallankaappauksen viimeinen niitti vaikuttaisi olevan kuin perhosen siivenheilahdus kaaosteoriassa: Bazoum oli aikeissa erottaa presidenttiä suojelevan eliittikaartin komentaja Abdourahamane Tchianin mutta tämä ehtikin sitten ensin.

Saharan eteläpuolisissa valtioissa tehdyistä vallankaappauksista 78 prosenttia on tehty entisissä Ranskan siirtomaissa. Tällaisen kohtalon kokeneita maita ovat muun muassa Burkina Faso, Guinea, Mali ja Tsad. Viimeisenä kaatui nyt Nigerin vaaleilla valittu presidentti.

Lennot Afrikasta Eurooppaan poikkeusreitille

Karttaa katsomalla voi helposti ymmärtää, miksi Niger on kiinnostava valtio Venäjän hybridioperaatioiden kannalta. Pohjoisen rajan takana sijaitsee romahtanut valtio Libya, joka perinteisesti on ollut lähtösatama laittomasti Eurooppaan yrittäville.

Ensimmäisen kiusan eurooppalaisille Nigerin vallankaappaajat ja heidän taustajoukkonsa tekivät viikko sitten, jolloin maan ilmatila suljettiin. Koska myös Sudanin ja Libyan ilmatilat ovat käytännössä suljettu, Euroopan ja Afrikan välinen lentoliikenne joutuu kiertämään kriisimaat Algerian tai Marokon ilmatilan kautta.

Eskalaation vaara olemassa

Ranska epäonnistui Nigerin poliittisen tilanteen stabiloinnissa ja nyt apajalla ovat palkkasoturiyritys Wagner ja Venäjä. Nigerin juntta on tiettävästi jo pyytänytkin apua naapurimaassa Malissa vaikuttavalta Wagnerilta.

– En usko sillä mitä nyt tapahtuu Nigerissä olevan suoraa yhteyttä Venäjään tai Wagneriin, mutta… he tulevat ottamaan hyödyn irti tästä, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken BBC:n Focus in Africa -ohjelmassa.

Ranskalla ja Yhdysvalloilla on droonitukikohtia sekä omia sotilaitaan Nigerissä, joten Wagnerin ja Venäjän sekaantuminen maan tapahtumiin saattaisi johtaa yllättävään eskalaatioon laajemmassakin mittakaavassa.

Eurooppaan tullaan nyt Afrikasta

Aiemmin Välimeren kautta Eurooppaan yrittäneet ovat olleet lähtöisin Syyriasta, Afganistanista, Irakista, Somaliasta ja Egyptistä. Keväällä tapahtui kuitenkin jotakin ja nyt laittomat siirtolaiset ja pakolaiset ovat huomattavilta osin lähtöisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.

Matka Sahelin alueelta toiveiden äärelle Eurooppaan on hengenvaarallinen jo ennen Välimeren ylitystäkin ja kulminoituu Välimeren etelärannan estottomaan rasismiin sekä kaltoinkohteluun. Tämä saattaa joskus unohtua unionin sisäisessä itseruoskinnassa.

Uhka ja mahdollisuus

Venäjän presidentti Vladimir Putin on osin onnekkaasti todistamassa Sahelin valtioiden ajautumista vallankaappauksiin ja diktatuuriin. Tapahtumain kulku antaa Venäjälle kuitenkin ainutkertaisen mahdollisuuden kompensoida ontuvaa sotamenestystään Ukrainan tuhoamisessa.

Miljoonat nälkää ja kaltoinkohtelua henkensä kaupalla pakenevat, kohti Eurooppaa vyöryvät ihmismassat lienevät Putinin repertuaarissa käyttökelpoinen ase vähemmän sopivien joukkotuhoaseiden sijasta. Venäjän vetäytyminen Ukrainan viljanvientisopimuksesta sopii valitettavan mainiosti tähän isoon kuvaan.