Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Mali

Nigerin vallankaappaus on viimeisin Ranskan entisissä siirtomaissa Sahelin Afrikassa. Entisten siirtomaaherrojen valta rapautuu ja sijalle pyrkivät uudet toimijat. Venäjä haluaa kalifiksi kalifin paikalle, koska luonnonrikkauksien ohella Afrikasta löytyy mahdollisuuksia Ukrainan tuhoamissodan tappioiden kompensoimiseen.

Joka kolmas Ranskassa palava lamppu saa voimansa Nigeristä peräisin olevasta <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/kuppbaltet-breder-ut-sig-varfor-forlorar-demokratin">uraanista</a>, jossa ihmiset itse istuvat pimeässä. Tyytymättömyys entistä siirtomaaisäntää kohtaan on nyt suurempaa kuin Ranskan taloudellinen ja sotilaallinen tuki, joka tähän asti on vaihtunut uraaniin.
Sotilasjuntta <a href="https://www.nytimes.com/article/niger-coup-military-explainer.html">kaappasi</a> vallan Nigerissä heinäkuussa ja on jo ehtinyt muodostaa maahan uuden hallituksen. Juntta heitti tyrmään vaaleilla valitun <a href="https://www.trtafrika.com/africa/detained-niger-president-bazoum-seen-by-doctor-14446002">presidentti</a> Mohamed Bazoumin ja sai aikaan mittavan vastalauseiden ryöpyn länsimielisissä ja demokraattisissa valtioissa.
Kaaosteoriaa käytännössä
Vallankaappauksen viimeinen niitti vaikuttaisi olevan kuin perhosen siivenheilahdus kaaosteoriassa: Bazoum oli aikeissa <a href="https://www.theatlantic.com/international/archive/2023/08/niger-coup-russia/674947/">erottaa</a> presidenttiä suojelevan eliittikaartin komentaja Abdourahamane Tchianin mutta tämä ehtikin sitten ensin.
Saharan eteläpuolisissa valtioissa tehdyistä vallankaappauksista 78 prosenttia on tehty entisissä Ranskan siirtomaissa. Tällaisen kohtalon kokeneita maita ovat muun muassa Burkina Faso, Guinea, Mali ja Tsad. Viimeisenä kaatui nyt Nigerin vaaleilla valittu presidentti.
Lennot Afrikasta Eurooppaan poikkeusreitille
Karttaa katsomalla voi helposti ymmärtää, miksi Niger on kiinnostava valtio Venäjän hybridioperaatioiden kannalta. Pohjoisen rajan takana sijaitsee romahtanut valtio Libya, joka perinteisesti on ollut lähtösatama laittomasti Eurooppaan yrittäville.
Ensimmäisen kiusan eurooppalaisille Nigerin vallankaappaajat ja heidän taustajoukkonsa tekivät viikko sitten, jolloin maan ilmatila suljettiin. Koska myös Sudanin ja Libyan ilmatilat ovat käytännössä suljettu, Euroopan ja Afrikan välinen lentoliikenne joutuu <a href="https://www.flightradar24.com/blog/niger-airspace-closed-flights-rerouted/">kiertämään</a> kriisimaat Algerian tai Marokon ilmatilan kautta.
 Eskalaation vaara olemassa 
Ranska epäonnistui Nigerin poliittisen tilanteen stabiloinnissa ja nyt apajalla ovat palkkasoturiyritys Wagner ja Venäjä. Nigerin juntta on tiettävästi jo pyytänytkin <a href="https://www.nbcnews.com/news/world/niger-coup-wagner-group-junta-leaders-president-africa-regional-bloc-rcna98306">apua</a> naapurimaassa Malissa vaikuttavalta Wagnerilta.
&#8211; En usko sillä mitä nyt tapahtuu Nigerissä olevan suoraa yhteyttä Venäjään tai Wagneriin, mutta… he tulevat ottamaan hyödyn irti tästä, <a href="https://www.bbc.com/news/world-africa-66436797">sanoi</a> Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken BBC:n Focus in Africa -ohjelmassa.
Ranskalla ja Yhdysvalloilla on droonitukikohtia sekä omia sotilaitaan Nigerissä, joten Wagnerin ja Venäjän sekaantuminen maan tapahtumiin saattaisi johtaa yllättävään <a href="https://www.newsweek.com/countdown-next-great-war-has-begun-africa-1817095">eskalaatioon</a> laajemmassakin mittakaavassa.
Eurooppaan tullaan nyt Afrikasta
Aiemmin Välimeren kautta Eurooppaan yrittäneet ovat olleet lähtöisin Syyriasta, Afganistanista, Irakista, Somaliasta ja Egyptistä. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pako-afrikasta-on-alkanut-italiaan-saapui-jopa-tuhat-laitonta-maahantulijaa-muutamassa-tunnissa/">Keväällä</a> tapahtui kuitenkin jotakin ja nyt laittomat siirtolaiset ja pakolaiset ovat huomattavilta osin <a href="https://www.euronews.com/2023/06/01/migrant-crisis-in-the-mediterranean-from-tunisia-to-italy-who-are-those-fleeing-to-europe">lähtöisin</a> Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Matka Sahelin alueelta toiveiden äärelle Eurooppaan on hengenvaarallinen jo ennen Välimeren ylitystäkin ja kulminoituu Välimeren etelärannan estottomaan <a href="https://africasacountry.com/2023/04/the-africanness-of-north-africa">rasismiin</a> sekä kaltoinkohteluun. Tämä saattaa joskus unohtua unionin sisäisessä itseruoskinnassa.
Uhka ja mahdollisuus
Venäjän presidentti Vladimir Putin on osin onnekkaasti todistamassa Sahelin valtioiden ajautumista vallankaappauksiin ja diktatuuriin. Tapahtumain kulku antaa Venäjälle kuitenkin ainutkertaisen mahdollisuuden kompensoida ontuvaa sotamenestystään Ukrainan tuhoamisessa.
Miljoonat nälkää ja kaltoinkohtelua henkensä kaupalla pakenevat, kohti Eurooppaa vyöryvät ihmismassat lienevät Putinin repertuaarissa käyttökelpoinen ase vähemmän sopivien joukkotuhoaseiden sijasta. Venäjän vetäytyminen Ukrainan viljanvientisopimuksesta sopii valitettavan mainiosti tähän isoon kuvaan.

Venäjä toteuttaa märkää unelmaansa Afrikassa – sota Nigerissä ajaisi miljoonia uusia pakolaisia kohti Eurooppaa

Ranska teki historiallisen esityksen, kun se kolme viikkoa sitten otti käyttöön EU:n yhteisvastuulausekkeen. Niin arvioi puolustusministeri, varapuheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan toimittajaseminaarissa Helsingin Säätytalossa.

&#8211; Vastaavaa ei ole ennen tehty. Kokous oli poikkeuksellinen, Niinistö muisteli kolmen viikon takaista EU:n puolustusministerien kokousta Brysselissä.
&#8211; Se oli historiallinen, koska tuossa kokouksessa Ranskan puolustusministeri Le Drian esitti muiden EU-maiden avunannon velvoitteeseen perustuvan avunpyynnön. Vastaavaa ei ole aiemmin tapahtunut, vaikka Lissabonin sopimukseen sisältyvät avunantovelvoitteet ovat olleet jo monta vuotta voimassa. Kyse on poikkeuksellisesta menettelystä, mutta toki poikkeukselliset olivat olosuhteetkin Ranskan päätöksen takana, Isis-järjestön terrori-iskujen sarja Pariisissa, Niinistö kertoi.
Hän sanoi, että useimmat odottivat Ranskan pyytävän apua perussopimukseen liittyvän solidaarisuuslausekkeen numero 222 nojalla: se velvoittaa jäsenvaltiot yhteisvastuuseen tilanteessa, jossa jäsenmaassa tapahtuu terrori-isku tai jokin luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus.
Monet arvelivat, että Ranska vetoaa nimenomaan tähän ensisijaisesti sisäisen turvallisuuden parantamiseen tähtäävään lausekkeeseen.
&#8211; Ranska kuitenkin päätti toisin: se vetosi nimenomaan keskinäisen avunannon velvoitteeseen pykälään 42.7, joka on tarkoitettu tilanteisiin, jossa jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
&#8211; Ranskan päätös samoin kuin päätöksen yhteydessä käytetty voimakas sotaretoriikka, puhe terrorismia vastaan, ovat jälleen yksi osoitus siitä, että rajat sisäisten ja ulkoisten uhkien välillä ovat murenemassa, Niinistö tulkitsi.
Raja katoaa ulkoisen ja sisäisen uhan väliltä
Sama ilmiö on nähty Ukrainan kriisin yhteydessä.
&#8211; Tämä on tietenkin asia, joka täytyy Suomenkin kokonaisturvallisuusajattelussa ottaa huomioon, Niinistö korosti.
Keskinäisen avunannon perusteella Ranskalle annettavasta avusta päätetään kahdenvälisesti kunkin jäsenmaan kanssa. Tärkeintä terrorismin vastaisessa taistelussa on poliisien välinen yhteistyö sekä tiedustelutietojen vaihto.
&#8211; Ranskan pyynnössä oli kuitenkin kyse nimenomaan puolustuksen alla annettavasta avusta, Niinistö painotti.
Ranska ei pyytänyt apua rajojensa sisällä käytävään taisteluun terrorismia vastaan. Sisäisestä turvallisuudestaan he huolehtivat itse. Ranska pyysi apua Isisin nujertamiseen. Siihen Ranska pyrkii sotilaallisella voimalla.
Suomi ei lähde sotimaan, mutta kriisinhallinta käy
Niinistön mukaan julkisuudessa liikkui hieman väärääkin tietoa siitä, miten Suomi voi auttaa hädässä olevaa EU-maata. On totta, ettei Suomi voi lähettää joukkoja taistelemaan, mutta jotakin voi Suomikin jo nyt tehdä.
&#8211; On totta, että suoraa sotilaallista apua emme voi Ranskaan lähettää, suomalaisia sotilaita partioimaan Pariisin kaduille jahtaamaan terroristeja. Mutta ei meiltä ole sellaista kyllä pyydettykään. Lainsäädäntömme tarjoaa kuitenkin monia mahdollisuuksia Ranskan tukemiseen.
Laki sallii Suomen lähettää kriisinhallintajoukkoja YK:n valtuuttamiin operaatioihin ja poikkeuksellisesti muihinkin kriisinhallintaoperaatioihin, jotka pyrkivät ylläpitämään kansainvälistä rauhaa ja järjestystä. Operaatioita voi johtaa YK, Etyj, EU tai jokin muu kansainvälinen järjestö, jopa Ranska itse voi johtaa kokoamaansa maaryhmää.
&#8211; Juridiset mahdollisuudet laajaankin tukeen ovat jo olemassa, Niinistö korostaa.
Joukkoja Maliin?
Todennäköisimmät vaihtoehdot ovat kriisinhallinnan vahvistaminen joko Malissa, Välimerellä tai Irakissa. Siellä Suomi kouluttaa jo kurdien peshmerga-joukkoja 49 sotilaan voimin. Myös Libanonin Unifil-joukkoja voidaan vahvistaa.
Myös Yhdysvallat pyysi äskettäin apua Isisin vastaisiin operaatioihin.
&#8211; Uskon, että USA haluaa Suomen jatkavan työtään kurdien peshmerga-joukkojen kouluttajana. Siihen Suomen kanta- ja reservikouluttajat sopivat hyvin, Niinistö arvioi.
Suomi säätää parhaillaan lakeja, joiden nojalla Suomi voisi lähettää joukkoja ulkomaille antamaan sotilaallista apua jos vastaava pyyntö tulee jatkossa. Työryhmän pitäisi saada esityksensä valmiiksi maaliskuun aikana.
Niinistö kertoi, että lakitekniset seikat nousivat esille taannoin, kun Ruotsi etsi vieraita sukellusveneitä Tukholman saaristosta. Suomi ei päässyt auttamaan, vaikka mieli olisi tehnyt.
Niinistö sanoi uskovansa, että jatkossa voisimme lähettää sotilaallista apua mieluummin Ruotsin sukellusveneen etsinnän kaltaisessa tilanteessa kuin että lähtisimme Syyriaan sotimaan.

Jussi Niinistö: Ranska teki historiallisen esityksen