Ranska teki historiallisen esityksen, kun se kolme viikkoa sitten otti käyttöön EU:n yhteisvastuulausekkeen. Niin arvioi puolustusministeri, varapuheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan toimittajaseminaarissa Helsingin Säätytalossa.
– Vastaavaa ei ole ennen tehty. Kokous oli poikkeuksellinen, Niinistö muisteli kolmen viikon takaista EU:n puolustusministerien kokousta Brysselissä.
– Se oli historiallinen, koska tuossa kokouksessa Ranskan puolustusministeri Le Drian esitti muiden EU-maiden avunannon velvoitteeseen perustuvan avunpyynnön. Vastaavaa ei ole aiemmin tapahtunut, vaikka Lissabonin sopimukseen sisältyvät avunantovelvoitteet ovat olleet jo monta vuotta voimassa. Kyse on poikkeuksellisesta menettelystä, mutta toki poikkeukselliset olivat olosuhteetkin Ranskan päätöksen takana, Isis-järjestön terrori-iskujen sarja Pariisissa, Niinistö kertoi.
Hän sanoi, että useimmat odottivat Ranskan pyytävän apua perussopimukseen liittyvän solidaarisuuslausekkeen numero 222 nojalla: se velvoittaa jäsenvaltiot yhteisvastuuseen tilanteessa, jossa jäsenmaassa tapahtuu terrori-isku tai jokin luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus.
Monet arvelivat, että Ranska vetoaa nimenomaan tähän ensisijaisesti sisäisen turvallisuuden parantamiseen tähtäävään lausekkeeseen.
– Ranska kuitenkin päätti toisin: se vetosi nimenomaan keskinäisen avunannon velvoitteeseen pykälään 42.7, joka on tarkoitettu tilanteisiin, jossa jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
– Ranskan päätös samoin kuin päätöksen yhteydessä käytetty voimakas sotaretoriikka, puhe terrorismia vastaan, ovat jälleen yksi osoitus siitä, että rajat sisäisten ja ulkoisten uhkien välillä ovat murenemassa, Niinistö tulkitsi.
Raja katoaa ulkoisen ja sisäisen uhan väliltä
Sama ilmiö on nähty Ukrainan kriisin yhteydessä.
– Tämä on tietenkin asia, joka täytyy Suomenkin kokonaisturvallisuusajattelussa ottaa huomioon, Niinistö korosti.
Keskinäisen avunannon perusteella Ranskalle annettavasta avusta päätetään kahdenvälisesti kunkin jäsenmaan kanssa. Tärkeintä terrorismin vastaisessa taistelussa on poliisien välinen yhteistyö sekä tiedustelutietojen vaihto.
– Ranskan pyynnössä oli kuitenkin kyse nimenomaan puolustuksen alla annettavasta avusta, Niinistö painotti.
Ranska ei pyytänyt apua rajojensa sisällä käytävään taisteluun terrorismia vastaan. Sisäisestä turvallisuudestaan he huolehtivat itse. Ranska pyysi apua Isisin nujertamiseen. Siihen Ranska pyrkii sotilaallisella voimalla.
Suomi ei lähde sotimaan, mutta kriisinhallinta käy
Niinistön mukaan julkisuudessa liikkui hieman väärääkin tietoa siitä, miten Suomi voi auttaa hädässä olevaa EU-maata. On totta, ettei Suomi voi lähettää joukkoja taistelemaan, mutta jotakin voi Suomikin jo nyt tehdä.
– On totta, että suoraa sotilaallista apua emme voi Ranskaan lähettää, suomalaisia sotilaita partioimaan Pariisin kaduille jahtaamaan terroristeja. Mutta ei meiltä ole sellaista kyllä pyydettykään. Lainsäädäntömme tarjoaa kuitenkin monia mahdollisuuksia Ranskan tukemiseen.
Laki sallii Suomen lähettää kriisinhallintajoukkoja YK:n valtuuttamiin operaatioihin ja poikkeuksellisesti muihinkin kriisinhallintaoperaatioihin, jotka pyrkivät ylläpitämään kansainvälistä rauhaa ja järjestystä. Operaatioita voi johtaa YK, Etyj, EU tai jokin muu kansainvälinen järjestö, jopa Ranska itse voi johtaa kokoamaansa maaryhmää.
– Juridiset mahdollisuudet laajaankin tukeen ovat jo olemassa, Niinistö korostaa.
Joukkoja Maliin?
Todennäköisimmät vaihtoehdot ovat kriisinhallinnan vahvistaminen joko Malissa, Välimerellä tai Irakissa. Siellä Suomi kouluttaa jo kurdien peshmerga-joukkoja 49 sotilaan voimin. Myös Libanonin Unifil-joukkoja voidaan vahvistaa.
Myös Yhdysvallat pyysi äskettäin apua Isisin vastaisiin operaatioihin.
– Uskon, että USA haluaa Suomen jatkavan työtään kurdien peshmerga-joukkojen kouluttajana. Siihen Suomen kanta- ja reservikouluttajat sopivat hyvin, Niinistö arvioi.
Suomi säätää parhaillaan lakeja, joiden nojalla Suomi voisi lähettää joukkoja ulkomaille antamaan sotilaallista apua jos vastaava pyyntö tulee jatkossa. Työryhmän pitäisi saada esityksensä valmiiksi maaliskuun aikana.
Niinistö kertoi, että lakitekniset seikat nousivat esille taannoin, kun Ruotsi etsi vieraita sukellusveneitä Tukholman saaristosta. Suomi ei päässyt auttamaan, vaikka mieli olisi tehnyt.
Niinistö sanoi uskovansa, että jatkossa voisimme lähettää sotilaallista apua mieluummin Ruotsin sukellusveneen etsinnän kaltaisessa tilanteessa kuin että lähtisimme Syyriaan sotimaan.
Veli-Pekka Leskelä