LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
MTV 3:n haastattelussa Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan kuntien välinen yhteistyö koetaan kuntaliitoksia houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, sillä kuntaliitoksissa pelätään päätösvallan siirtyvän suuremmalle kunnalle.
– Sitä myöten myös omat lähipalvelut katoaa vähitellen, koska pelot ovat aika suuret.
Hieman yli kolmannes kuntajohtajista olisi valmis eriyttämään kuntien tehtäviä eli karsimaan pienten kuntien lakisääteisiä velvollisuuksia. Karhusen mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikilla kunnilla ei olisi samoja tehtäviä.
– Tietyt tehtävät olisivat vain isoilla kaupungeilla. Tällöin kunnanjohtajat kokevat, että jos heiltä viedään tehtäviä kunnasta, silloin se ei olisi enää oikea kunta. Kukaan ei myöskään halua johtaa kuntaa, joka ei ole oikea kunta.
Mahdollisina eriytettävinä tehtävinä Karhunen nostaa esiin muun muassa yläkoulut ja rakennusvalvonnan. Hänen mukaansa palvelujen järjestämisessä olennaista on esimerkiksi riittävä oppilas- ja opiskelijamäärä sekä osaavan henkilökunnan saatavuus.
Kuntien taloustilanteesta kysyttäessä Karhunen nostaa esiin suurten kaupunkien työttömyyden sekä maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset.
– Työttömyys on iskenyt isoihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Vantaa kärsii valtavasti työttömyydestä rakennusalalla ja viennissä.
Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta. Maahanmuutto voi myös vaikeuttaa esimerkiksi suomalaisten pitkäaikaistyöttömien pääsyä takaisin sorvin ääreen.
Myös maahanmuutto itsessään on kallista kunnille ja kaupungeille, Karhunen myöntää
– Espoossa on valtavan paljon maahanmuuttoa ja se aiheuttaa isoja kustannuksia, kuntaliiton pomo sanoo.
Kuntaliiton pomon havainto maahanmuuton kustannuksista ei ole uusi, sillä ajatuspaja Suomen Perustan laajoissa tutkimuksissa ilmiö on noussut esiin useita kertoja.
Lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroja verrattuna kantaväestöön. Tämä on aiheuttanut kuntien talouksiin rahoitusvajeen, joka kunnan on täytynyt paikata. Käytännössä vaihtoehtoina on vain joko kunnan veroasteen nosto tai velanotto.
Työikäiset 18–64-vuotiaat maahanmuuttajat ovat yliedustettuina Kelan myöntämien sosiaalitukien saajissa lähes koko Suomessa. Esimerkiksi peräti 82 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajissa on enemmän toimeentulotuen saajia kuin kunnan kantaväestössä.
Kuntaluvut.fi -sivulta selviää esimerkiksi, että Espoossa asuvien pakolaistaustaisten (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) henkilöiden ryhmässä jopa yli puolet on toimeentulotuen piirissä. Vertailun vuoksi Espoossa asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä vain 5,6 prosentille maksetaan toimeentulotukea. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus Espoossa maksetuista toimeentulotuista oli yli puolet, eli 51,6 prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Maanantaina Espoon valtuustossa käytiin vääntö rasisminvastaisesta sitoumuksesta. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos ei allekirjoittanut sitoumusta viime vuonna eikä allekirjoita sitä nytkään.
Vantaan valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja sai taannoin monella aamupuurot rinnuksille ehdottamalla Suomen vieraskielisimmän kunnan eli Vantaan yhdistämistä Helsinkiin. - Näin ei voida toimia, kommentoi perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja, jonka mukaan kokoomuspomo todennäköisesti pelaa omaa eduskuntavaalipeliään.
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
