
Koskela: Lisätalousarvio vahvistaa kotimaista puolustusteollisuutta
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kiittää hallitusta vuoden 2025 ensimmäisessä lisätalousarvioon sisältyvistä puolustuspanostuksista.

LEHTIKUVA
Torstaina perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää sai mahdollisuuden esittää eduskunnan suullisen kyselytunnin viimeisen kysymyksen. Aiheeksi valikoitui Ukraina-tuki ja kotimainen puolustusteollisuus. Hän muistutti, että kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen tukee kansallista puolustuskykyämme, taloutemme kasvua ja innovaatioita sekä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.
– Tänään on kulunut 85 vuotta talvisodan päättymisestä. Suomi on lisäksi tänään ilmoittanut uudesta aseapupaketista. Miten tämä viimeisin apupaketti vastaa Ukrainan kriittisimpiin puolustustarpeisiin? Juha Mäenpää kysyi puolustusministeriltä.
Mäenpää muistutti myös hallituksen aiemmin päättämästä 660 miljoonan euron Ukraina-tukiohjelmasta. Sen kautta tilaukset kohdistetaan kotimaisille puolustusteollisuuden yrityksille, mikä vahvistaa sekä Suomen turvallisuutta että Ukrainan puolustusta.
– Ohjelma tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kotimaiselle puolustusteollisuudelle, työllisyydelle ja huoltovarmuudelle pitkällä aikavälillä. Miten arvioitte tämän tukiohjelman pitkän aikavälin vaikutukset Suomen puolustusteollisuuden kasvuun ja kilpailukykyyn? Mäenpää tiedusteli.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) huomautti Ukrainan tilanteen olevan hyvin kriittinen.
– Tänään julkaisimme merkittävän 200 miljoonan euron aseapupaketin, joka auttaa suoraan Ukrainan rintamatilanneasemaan ja sitä kautta neuvottelutilanteeseen, vastasi Häkkänen.
660 miljoonan euron Ukraina-tukiohjelmaa ministeri piti merkityksellisenä kotimaan teollisuudelle.
– Se buustaa, vahvistaa, suomalaista yritystoimintaa vahvasti ympäri Suomea, korkean teknologian tuotteita, mutta ihan kovaa ammusta ja rautaa myös. Se tuo työtä Suomeen, yritystoimintaa, ja se vahvistaa sitä kautta myös meidän puolustusta pidemmällä aikajänteellä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kiittää hallitusta vuoden 2025 ensimmäisessä lisätalousarvioon sisältyvistä puolustuspanostuksista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kiittää hallitusta merkittävästä panostuksesta Ukrainalle myönnettävään lisäapuun.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio esittää keskustelunavauksena puolustusteollisuuden yritysten ja start-up-ekosysteemien kehittämistoimia. Sillä olisi hänen näkemyksensä mukaan ulkomaankaupan, työllisyyden ja turvallisuuden kannalta positiivista vaikutusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra esitti valtioneuvoston tervehdyksen Ässä-rykmentin muistomerkillä, kun talvisodan päättymisestä on tullut kuluneeksi 85 vuotta.

Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Viikon suosituimmat

Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.

Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.