Purra Ässä-rykmentin muistomerkillä: Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta

Riikka Purra kertoi puheessaan, kuinka talvisodan aseiden vaietessa 13. maaliskuuta 1940 seisoi Viipurinlahden luoteisella rannalla ällistynyt mies.

– Siinä, missä vain hetkeä aiemmin tykkitulen ärjyntä oli täyttänyt taivaan, aukeni nyt aurinkoinen kevättalven päivä. “Mieli tuntui kummalliselta, useaan kertaan piti nieleskellä – oli kuin jotain olisi takertunut kurkkuun”, kirjoitti sotapäiväkirjaansa Ässä-rykmentissä sotatiensä kulkenut Ilmari Paasio.

– Edeltävien viikkojen ajan oli komppanianpäällikkö Paasio johtanut joukkoja Viipurinlahden saarilla ja rannoilla. Puolustus oli pitänyt, mutta uhraus oli kauhistuttava: keskimäärin liki 20 kaatunutta ja 35 haavoittunutta “Ässää” joka päivä.

– Uhrauksen arvo ymmärrettiin Suomessa pian rauhan vakiinnuttua. Kun Ässä-rykmentin muistomerkki täällä Alli Tryggin puistossa paljastettiin myöhemmin lokakuussa, kerrotaan paikalle kerääntyneen yli 20 000 ihmistä, ja vieläpä itse ylipäällikkö Mannerheim tuli yli Pitkänsillan.

– Tänään meitä on täällä pienempi joukko, mutta Ässä-rykmentin työn arvo on entisellään, vieläpä suurempikin. Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta.

– Omasta ja valtioneuvoston puolesta kiitän jalkaväkirykmentti 11:n miehiä heidän uhrauksestaan. Samoin lausun kiitokseni rykmentin perinnetoimikunnalle veteraanien muiston vaalimisesta.

– Teidän työnne myötä muistot Ässistä pysyvät kirkkaina aivan kuin varhainen kevätaurinko valaisi edelleen rauhanhetkeä Viipurinlahdella 1940.

Ässä-rykmentti oli nimensä veroinen

Suomen Sotaveteraaniliitto kertoo Ässä-rykmentistä seuraavaa:

Ässä-rykmentti oli ”Kurvin kundeista” eli Hämeentien mutkaa ympäröivien seutujen Sörnäisten, Harjun, Kallion ja Vallilan kasvateista koottu joukko. Talvisodassa he muodostivat Jalkaväkirykmentti 11:n, jatkosodassa heistä koottiin Jalkaväkirykmentti 26.

Lempinimensä Ässä-rykmentti sai joukko-osastotunnuksestaan, joka sattui olemaan kirjain ”S”. Nimensä veroisiksi he sotien aikana myös osoittautuivat.

Rintamalla syntynyttä aseveljeyttä haluttiin vaalia myös talvisodan jälkeen. Ässä-rykmentin perinneyhdistys perustettiin Suomen ensimmäisten joukossa jo kesäkuussa 1940. Ässä-rykmentti ry:n huoltotoimisto aloitti toimintansa seuraavassa kuussa koko maan ensimmäisenä, toimien esimerkkinä muuallekin maahan avatuille toimistoille.

Ässä-rykmentin asevelitoiminnalla oli maanlaajuisia ja varsin pitkäkantoisia seurauksia, sillä sen muualle Suomeen levinneen esimerkin pohjalta syntyi valtakunnallinen organisaatio Suomen Aseveljien Liitto. Tämän vuonna 1945 lakkautetun järjestön henkiselle perustalle rakentuu yhä tänäänkin tehtävä veteraanityö.