

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorten tekemät ryöstöt kasvaneet rajusti: Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisten lapsia
Nuorten ja lasten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet huimaa vauhtia Ruotsissa. Tekoihin liittyy erittäin vastenmielisiä piirteitä, jotka osaltaan heijastavat mahalaskun tehnyttä maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmiö ei ole vieras Suomessakaan.
Tyypillistä lasten ja nuorten tekemille ryöstöille on uhrin nöyryyttäminen. Motiivina on rahan lisäksi jonkin tyyppisen rikollisen statuksen, valta-aseman hankkiminen. Näin todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) tuoreessa raportissa.
Raportissa nöyryytysryöstöjä on tarkasteltu myös erikseen. Tekojen tunnusmerkkejä ovat rikollisen halu vahingoittaa uhria henkisesti ja pelotella sekä uhkailla häntä. Näin tapahtuu joka kolmannessa poikien tekemässä ryöstössä. Uhria voidaan solvata sanallisesti, hän voi joutua riisumaan vaatteensa tai rikolliset voivat jopa virtsata uhrin päälle. Uhri voi myös juotua suutelemaan rikollisten kenkiä ja pyytämään anteeksi olemassaoloaan.
Raportin mukaan ryöstöjen uhrit kärsivät taloudellisten menetysten lisäksi fyysisistä ja psyykkisistä seurauksista. Vanhempien huoli lapsistaan lisääntyy vastaavasti. Nukkuminen voi olla vaikeaa, lapsi ei uskalla mennä ulos tai tiettyihin paikkoihin, ja lääkärin apu onkin uhrille usein tarpeen. Tänään viidennes 16–19 vuotiaista ruotsalaisnuorista pelkää usein tai melko usein tulevansa ryöstetyksi.
Rikosten määrä kasvanut voimakkaasti
Rikosten määrä on viidessä vuodessa kasvanut voimakkaasti: vuonna 2015 alle 18-vuotiaisiin kohdistuneiden ryöstöjen (rikosilmoitusten) määrä oli 1 541 ja vuonna 2019 ryöstöjä tehtiin jo 2 489. Vuonna 2020 kasvu taittui. Syyksi ounastellaan pandemiaa. Vähentyminen on tosin tapahtunut vain suurkaupungeissa, muualla ryöstöjen määrä on edelleen kasvanut.
Brå on kartoittanut 550 satunnaisesti valittua nuorisoryöstöjen esitutkinta-aineistoa, joissa rikoksesta epäillään poikia. Yli puolet ryöstöistä on tapahtunut ulkona, useimmiten klo 15–22 välisenä aikana. Tyypillisesti parin-kolmen pojan joukko ryöstää yksinäisen kulkijan. Ryöstösaalis koostuu tyypillisesti vaatteista, puhelimista ja kuulokkeista.
– Tavallisimpia rikospaikkoja ovat koulujen läheiset nuorten tapaamispaikat, ostoskeskukset ja sen tapaiset paikat, toteaa Brå:n projektipäällikkö Anna Öström.
Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisia
Nuorisoon ja lapsiin kohdistuvien ryöstöjen uhrit ovat usein kotoisin niin sanotuilta paremmilta asuinalueilta ja heidän taustansa on kantaruotsalainen (77 %). Epäillyt tekijät tulevat taas monesti ongelmalähiöistä ja ovat taustaltaan maahanmuuttajia (66 %). Lukuja voi verrata siihen, että vuonna 2019 ikäryhmästä 0–20-vuotiaat ulkomaalaistaustaisia oli 27 prosenttia. Puolessa tutkituista tapauksista tekijä on ollut epäiltynä vastaavasta rikoksesta.
– Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret ovat valinneet rikollisen elämäntavan. Kyseessä on vakava asia, johon täytyy kiinnittää erityistä huomiota, Anna Öström painottaa.
Nuorisoryöstöjen vähentämiseksi Brå suosittelee kohdistettuja toimenpiteitä nuorille, jotka syyllistyvät rikokseen ensimmäistä kertaa. Tekijöiden vanhemmatkin saattavat kaivata yhteiskunnan tukea. Uhriakin olisi hyvä muistaa.
Suomi seuraa pienellä viiveellä kehitystä Ruotsissa ja osa nuorisosta onkin jo ottanut mallia naapurista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rikoksen uhri valta-asema status nuoriin ja lapsiin kohdistuneet ryöstöt solvaaminen yhteiskunnan tuki Ruotsin rikostutkimuslaitos Brå pelottelu nöyryyttäminen uhkailu vieraskieliset ulkomaalaistaustaiset henkilöt rikollisjengit ongelmalähiöt Jengirikollisuus maahanmuuttajat Syrjäytyminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Antikainen: Ruotsin jengiväkivalta toimii varoittavana esimerkkinä vääränlaisen maahanmuuton ongelmista – milloin Suomessa herätään?

Toisen polven maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa – syynä ei olekaan köyhyys ja asuinpaikka

Suomessa toimivia rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri – Koponen: ”Keskustan mielestä haitallisesta maahanmuutosta puhuminen tuntuu olevan leikinlaskun paikka”

Jengien ja klaanien yritystoimintaan kätkemä rikollisuus on suurin uhka Ruotsin yhteiskunnalle – kymmeniä miljardeja valuu taparikollisten taskuihin

Pakko on paras muusa – Ruotsi aikoo laittaa ulkomailla syntyneet naiset töihin

Melkoista menoa Malmössä: ilotulitteita väkijoukkoon ja päin poliiseja

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Lapset ottivat haltuunsa lähiön ja vaativat maksua alueella liikkumisesta – poliisi tietoinen ”huonosti käyttäytyvistä nuorisojoukoista”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.