

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorison tekemät ryöstöt lisääntyneet Ruotsissa jopa 700 prosenttia: ”Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa nostaakseen omaa asemaansa”
Lasten ja nuorten tekemien ryöstöjen määrä on tuplaantunut Ruotsissa viidessä vuodessa. Linköpingissä kasvu on ollut peräti 700 prosenttia. ”Alaluokka on aina ryöstänyt yläluokalta”, sanoo tutkija.
Ruotsin radion Kaliber-ohjelmassa on käyty läpi poliisin tilastoihin päätyneitä nuorisorikoksia. Tulosten perusteella nuorison tekemät ryöstöt ovat tuplaantuneet vuodesta 2015 vuoteen 2020. Ryöstöjä tehtiin koko maassa yhteensä 2 200. Pahin kehityskulku on ollut Linköpingissä, jossa kasvu on ollut 700 prosenttia.
– Yksinkertaisesti tilanne on se, että on olemassa lapsia ja nuoria, jotka ovat motivoituneita tekemään vakavia rikoksia, sanoo Linköpingin poliisissa esitutkinnasta vastaava Martin Hedberg.
– Joukossa on toki myös Ruotsissa syntyneiden vanhempien lapsia, mutta erityisesti Linköpingissä on kyseessä Skäggetorpin ongelmalähiö ja muut vastaavat alueet, joilla on sosiaalisesti levotonta.
Ryöstäjät yhä nuorempia
Ohjelmasta käy ilmi, että rikoksiin syyllistyneet ovat yhä nuorempia lapsia, sillä jo 15-vuotiaina nuoret siirtyvät rikollisella uralla eteenpäin.
– Juuri tällä hetkellä meillä on enemmän alle 15-vuotiaita epäiltyjä kuin sitä vanhempia. Oman käsitykseni mukaan 16–17-vuotiaat siirtyvät muun tyyppisiin rikoksiin, jotka ovat ehkä vieläkin vakavampia. Täällä 13–14-vuotiaat haluavat hankkia rikollisen identiteetin näyttääkseen muille. Ja eräänlaista vallannäyttöä muitten lasten ja nuorten ryöstäminen toki on, Hedberg pohtii.
Luvut nousevat toki muuallakin kuin Linköpingissä. Myös Botkyrka, Järfalla, Södertälje ja Eskilstuna ovat hyvin esillä. Lähes kaikki tuttuja paikkoja ongelmalähiöiden listalta. Tukholmassa tosin nyt pandemian aikana nuorison tekemien ryöstöjen määrä on vähentynyt.
”Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa”
Radiossa haastateltiin myös ryöstöihin osallistunutta nuorta. Ryöstön uhrilla ei ole rikollisille mitään merkitystä tai inhimillistä arvoa ja tavarat myydään heti, jotta niitä ei voitaisi yhdistää rikokseen.
– Ensimmäisissä ryöstöissä kun olin mukana, ystäväni yksinkertaisesti laittoi veitsen toisen kurkulle ja sanoi: ”puhelin tänne”.
– En välitä paskaakaan, olen tehnyt tätä aikaisemminkin, miksi pitäisi katua.
– Ryöstättekö rikkaita?
– Kyllä, he voivat saada tavaroita takaisin yksinkertaisemmin kuin me.
Ohjelmassa haastateltu Kriminologian professori Jerzy Sarnecki toteaa, että alaluokka on aina ryöstänyt yläluokalta.
– Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa ja tavallaan nostaa samalla omaa asemaansa. Osittain kyse on tietysti siitäkin, että se on kannattavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- alaluokka Jerzy Sarnecki Martin Hedberg nuorten tekemät ryöstöt Skäggetorp Linköping Järfalla Botkyrka Södertälje jengiampumiset nöyryyttäminen huumerikollisuus nuorisorikollisuus Yläluokka ongelmalähiöt Jengirikollisuus Tukholma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluavat vastuun kotoutumisesta maahanmuuttajalle sanktioiden uhalla: ”Emme halua Suomen luisuvan Ruotsin tielle”

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – ”Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Halla-aho: Poliittisessa keskustelussa monet teemat menevät ihmisillä tunteisiin ja ihon alle – ”Maahanmuutto on usein se sokea piste, jossa loogiset argumentit eivät enää päde”

Ulkomaalaistaustaisten jälkeläisillä huikea yliedustus Ruotsin rikostilastoissa: törkeä väkivalta, murhat, tapot ja raiskaukset korostuvat uudessa selvityksessä

Kolme uutta aluetta Ruotsin ongelmalähiöiden listalle – tunnusmerkit rikollisuuden keskittyminen, vaikenemisen kulttuuri ja poliisin vaikeus tehdä työtään

Älä avaa ovea Ruotsissa – rapussa odottaa ryöstäjä

Melkoista menoa Malmössä: ilotulitteita väkijoukkoon ja päin poliiseja
Viikon suosituimmat

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









