Hallituksen kehysriihen teemana ovat säästöt, joita vuodessa toistakymmentä miljardia velkaantuva Suomen julkinen talous tarvitsee. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tarjoaa Facebookissa kehysriiheen tärppejä menoleikkauksiin, jotka oikeasti tähtäävät julkisen talouden tervehdyttämiseen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomiseen kaikille.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mielestä valtiolla tulee olla mahdollisuus strategisesti kehittää ja suunnata Suomen Akatemian toimintaa.  Lue lisää >

2010-luvulla taloudelliset syyt ajoivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen irtisanomaan noin kolmanneksen asiantuntijoistaan. Tämän aiheuttama osaamisvaje paljastui koronakriisin aikaan. Kun THL irtisanoi asiantuntijalääkäreitään, organisaatiossa nousi uusi, woke-henkistä identiteettipoliittista aktivismia edustanut Tasa-arvotiedon keskus. Keskuksen nettisivut ja sen provokatiivinen Twitter-tili muistuttavat enemmän feminististä ajatushautomoa kuin valtiollista virkamiesviestintää. THL:n alaisuudesta mainostetaan kiisteltyä intersektionaalista feminismiä, sille ominaista ideologista sanastoa, poliittista...  Lue lisää >

Åbo Akademin demokratiatutkijat vertailivat päättäjien ja äänestäjien suhtautumista ilmastokriisiin. Ilmastonmuutosta koskeva kysely oli suunnattu muun muassa kansanedustajille, ministeriöiden ylemmille virkamiehille ja puoluetoimistojen työntekijöille. Samat kysymykset esitettiin joukolle kansalaisia.  Lue lisää >

Eilisessä hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa sisäministeri Maria Ohisalo kertoi, että ”vuoden 2022 talousarviossa poliisin toimintamenot ovat korkeammalla tasolla kuin tänä vuonna”. Kuitenkin määrärahaa lisättiin vain 10,6 miljoonalla eurolla poliisin tarvitsemien noin 35-40 miljoonan euron sijasta. Poliisikoulutuksen saanut perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen pitää hallituksen toimintaa sumutuksena.  Lue lisää >

Taloustieteen professori Matti Virén katsoo, että tutkimusrahoituksista päättävästä Suomen Akatemiasta on kehittynyt sisäänpäin lämpiävä kaverijärjestelmä, jossa porukka on päätynyt jakamaan rahaa toisilleen. – Tutkimusrahoituksista päättävät tutkijat, joiden prioriteetit saattavat olla aivan erilaisia kuin veronmaksajilla. Näin rahaa kohdistuu myös sellaisiin hankkeisiin, joissa alkaa olla vaikeaa nähdä yhteiskunnallista lisäarvoa.  Lue lisää >

Suomalaisille tuputetaan politisoitunutta huuhaata. Sitä väitetään tieteeksi. Kun joku erehtyy sanomaan, että kyseessä ei ole tiede vaan huuhaa, häntä kutsutaan tieteenvastaiseksi. Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa.  Lue lisää >

Vihreät ja vasemmistoliitto eivät hyväksy tieteen rahoituksen leikkauksia. Taloustieteen professori Matti Virén kuitenkin pohtii ovatko monet Suomen Akatemian rahoittamat hömppätutkimukset paremminkin jo veronmaksajille kalliiksi käyvää akateemisen piilotyöttömyyden hoitoa.  Lue lisää >

Suomen Akatemia myönsi lähes 30 miljoonan euron edestä rahoituksia eri tutkimushankkeille, joiden tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä.  Lue lisää >

Suomen Akatemian rahoittamissa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen hankkeissa tutkitaan muun muassa maahanmuuttoa, turvapaikanhakua, vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita ja ”rajallistamisen intiimiä maantiedettä”. Myös queer- ja transaktivismi on saanut osansa rahoituksesta. Rahaa palaa jopa puoli miljoonaa per projekti.  Lue lisää >

Filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä osoittaa, että media on revennyt kahdeksi kappaleeksi: perinteiseen valtavirtamediaan ja vaihtoehtoiseen uusmediaan.  Lue lisää >

Suomen Akatemia kustantaa tänä vuonna tieteellistä tutkimusta 413 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tarkasteli eräitä tutkimusprojekteja, joihin Akatemia on viime vuosina myöntänyt rahoitusta.  Lue lisää >