Seppänen: Suomen Akatemian rahojen käyttöä on valvottava – ”Hankkeita on syystä kritisoitu”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mielestä valtiolla tulee olla mahdollisuus strategisesti kehittää ja suunnata Suomen Akatemian toimintaa.

Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus nousee noin 460 miljoonaan euroon tällä kehyskaudella. Lisärahoituksesta suunnataan vuosittain lippulaivoihin 30 miljoonaa (40 miljoonaa vuonna 2024), tutkitun tiedon vaikuttavuuteen 10 miljoonaa ja kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin 5 miljoonaa euroa.

– On erittäin tärkeää, että Suomi panostaa tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Suomen Akatemian tutkimushankkeita on kuitenkin syystä kritisoitu, Sara Seppänen sanoo ja jatkaa:

– Suomen tulee varmistaa akatemian kautta rahoitettavien hankkeiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus Suomen näkökulmasta. Afrikassa tai Tiibetissä tehtävä tutkimus ja niiden kohdentuminen eivät aina välttämättä tue Suomen tavoitteita uusien innovaatioiden näkökulmasta.

Miten hyödyttävät Suomen taloutta?

Seppänen ihmettelee, millä tavalla tutkimus Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä kirjallisuudessa (438 874 euroa) tai Sukupuolten ajallinen moniuloitteisuus itäisen Afrikan historiassa: suullinen muistitieto, eletty ja peritty menneisyys sekä syvän menneisyyden jäljet kielessä (407 832 euroa) hyödyttävät Suomen kansantaloutta.

– Hallitus vastaa tähän haasteeseen ja antoi 5.10.2023 asetuksen tutkimus- ja innovaationeuvostosta. Uudessa asetuksessa tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtäviä laajennetaan, kokoonpanoa uudistetaan ja valmisteluresursseja vahvistetaan, Seppänen kertoo.

Uudistus vahvistaa toimintaa

Neuvoston uusia tehtäviä ovat aloitteiden teko kansallisiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategiavalinnoiksi, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan alan maakuvan edistäminen, ehdotusten teko tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentamisesta sekä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030 annetun lain toimeenpanon sekä monivuotisen T&K-rahoituksen suunnitelman valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen ja seuranta.

– Tutkimus- ja innovaationeuvoston uudistamisella tavoitellaan kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisen ja koordinaation parantamista, entistä vahvempaa vaikuttavuutta sekä poikkihallinnollisuuden voimistumista. Uudistus vahvistaa tutkimus- ja innovaationeuvoston asemaa ja resursseja sekä luo sille edellytykset vastata tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kokonaisvaltaisen johtamisen ja kehittämisen tarpeisiin, Seppänen listaa.