Suomen merkittävimpien tutkimusrahoittajien joukkoon kuuluva Suomen Akatemia rahoitti viime vuonna tieteellistä tutkimusta 415 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tutustui tuoreimpiin rahoitushankkeisiin. Rasittavatko ideologia ja politisoituminen jo akateemista tutkimusta? Lue itse ja muodosta oma mielipiteesi.
Tieteen politisoituminen nousi äskettäin jälleen esille Helsingin Sanomien julkaistua pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin aihetta. HS:n kirjoituksessa todettiin muun muassa, että mitä kauemmaksi tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa.
HS:n kirjoitus synnytti vilkkaan keskustelun, joka johti lopulta siihen, että lehti käytännössä taipui pyytelemään anteeksi näkemyksiään. HS:n haastatteleman Helsingin yliopiston viestinnän professorin Esa Väliverrosen mukaan julkinen keskustelu lisäksi saattaa ”ruokkia käsitystä politisoituneesta tutkimuksesta”.
Onko tiede politisoitunut? Perussuomalaiset on aiemmin nostanut erityisesti tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätökset kriittisen tarkastelun kohteeksi.
Suomen merkittävimpien tutkimusrahoittajien joukkoon kuuluva Suomen Akatemia (Akatemia) rahoitti viime vuonna tieteellistä tutkimusta 415 miljoonalla eurolla. Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Suomen Uutiset tutustui tuoreimpiin Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin.
Nuorten toimijuutta ja ilmastoaktivismia tutkitaan 264 783 eurolla
Onko nuorison ilmastoahdistuksen paapominen relevantti akateemisen tutkimuksen kohde? Suomen Akatemia myönsi viime vuonna 264 783 euroa tutkija Antti Rajalan tutkimushankkeeseen Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa. Hankkeen tarkoituksena on siis ”etsiä keinoja vastata nuorten ilmastoahdistukseen, ja tutkimustyössä mukana on myös ilmastoaktivisteja.”
Hankkeen kuvauksen mukaan tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää yläkoulujen ja lukioiden pedagogisia keinoja vastata nuorten ilmastoahdistukseen sekä tukea nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta ja toimia kestävän tulevaisuuden hyväksi.
Hankkeessa tutkitaan myös nuorten toimijuuden kehittymistä ja sen reunaehtoja. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä opettajien, kansalaisjärjestöjen sekä nuorten ilmastoaktivistien kanssa. Opettajat toteuttavat tutkijan ja kansalaisjärjestöjen tukemina ilmastoaktivismia ja kestävää kehitystä käsittelevän kurssin.
Rajallistamisen intiimin maantieteen tutkimus kaatui
Viime keväänä kohun saattelemana Akatemia myönsi Tampereen yliopistolle lähes 300 000 euron avustuksen sukupuolentutkimuksen alan hankkeeseen Rajallistamisen intiimi maantiede: Karkotettavuuden vaikutukset ulkomaan kansalaisten suomalaisiin perheisiin.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävän hankkeen puitteissa tarkoitus oli tarkastella, ”kuinka maahanmuuton kontrolli vaikuttaa intiimeihin suhteisiin ja kuinka intiimit suhteet vaikuttavat maahanmuuton kontrolliin.”
Tutkimuksen kuvauksen mukaan ”karkotusuhan kanssa elämisen kielteiset vaikutukset ulottuvat ulkomaan kansalaista pidemmälle, sillä ne vaikuttavat myös heidän suomalaisiin kumppaneihinsa, perheisiinsä ja ystäviinsä.”
Hankkeen aikana oli tarkoitus suorittaa etnografista kenttätyötä, jossa ”kohteena ovat ulkomaan kansalaiset, jotka ovat parisuhteessa Suomen kansalaisen kanssa ja joiden oleskelulupastatus on epävarma. Lisäksi tutkitaan myös maahanmuuttoviranomaisia.”
Tutkimushankkeelle myönnettiin Akatemialta jopa 264 623 euron rahoitus vuosille 2020 –2023. Suomen Uutisten tietojen mukaan hanke on kuitenkin keskeytynyt. Hanketta oli tarkoitus vetää tutkijatohtori Saara Pellanderin johdolla, joka kuitenkin peruutti rahoituksen viime vuonna.
– Pellander sai rahoituksen hankkeelle, mutta perui sen kesäkuussa 2020, ja hänen tilalleen on valittu toinen varasijalta, Akatemian viestintäasian tuntija Leena Vähäkylä kertoo Suomen Uutisille.
Kehon esityksiä naispopparien musiikkivideoilla
Viime vuoden syyskuussa Åbo Akademissa käynnistyi tutkimushanke nimeltä Kehon ja äänen politiikan esityksiä Pohjoismaisten indiepop-naismuusikkojen musiikkivideoissa.
Tutkimusprojektissa tutkitaan ”äänen ja kehon politiikkaa Pohjoismaisten nykynaismuusikoiden indiepop-musiikkivideoissa populaarimusiikin, sukupuolen ja median tutkimuksen kautta.” Suomen Akatemia rahoittaa vuosille 2020-2023 ajoittuvaa tutkimusta yhteensä 212 468 eurolla
Projektissa tarkoitus on selvittää, kuinka ”kehopoliittiset teemat ovat esillä populaarikulttuurissa, ja kuinka ne vaikuttavat toisiinsa. Uusia näkökulmia tuodaan jatkuvasti muuttuvaan suhteeseen politiikan (ekologinen kriisi, syrjintä ja hyväksikäyttö) ja musiikin, kehon ja populaarkulttuurin välillä.”
Tutkimus keskittyy Pohjoismaisiin nais-indie-pop-muusikoihin, jotka ovat nousemassa ennen näkemättömään asemaan paikallisessa ja globaalissa musiikkikentässä, ja vuosina 2015-2019 tehtyihin yhdeksään musiikkivideoon, joissa kehopolitiikkaa käsitellään ”kehopositiivisuuden, kurittoman feminiinisyyden, ekofeminismin ja posthumanismin kautta”. Projekti selvittää naismuusikoiden nykysuosiota sekä heidän taiteensa poliittisuutta.
Ihmiskehoja, rotuja ja todellisuuden rakentamista
Viime syksynä päätökseen saatettiin tutkimushanke nimeltä Uusmaterialismi, feminismi ja paikallisuus. Tutkija Taru Leppäsen vuosina 2017-2020 vetämässä hankkeessa tarkasteltiin uusmaterialismia ”monitieteisenä alkaneen vuosituhannen ajattelusuuntauksena, joka tarkastelee uusin tavoin materiaalisuuden – ihmiskehojen, teknologioiden, luonnon ja tuotettujen materiaalien – keskeistä roolia todellisuutemme rakentumisessa.”
Projektin kuvataan korostavan ”paikkasidonnaisen empiirisen tutkimuksen ja kenttämenetelmien tärkeyttä uusmaterialistisessa tutkimuksessa. Hankkeen osatutkimukset keskittyvät uusmaterialistisen tutkimuksen piirissä toistaiseksi vähän tutkittuihin aiheisiin: lasten kulttuurit ja kasvatuskäytännöt, rotu, queer-aktivismi, yhteisöllinen käsityö, musiikki, ääni ja esitystaiteet. Tuloksena syntyy tuoreita ymmärryksiä materiaalisuudesta, sukupuolesta ja toimijuudesta ilmiöinä, joita määrittävät ihmisyyden ja luonnon, kehollisuuden ja ympäristön sekä ruumiin ja mielen keskinäissuhteet.”
Uusmaterialismin, feminismin ja queer-aktivismin tutkimukseen heltisi Akatemialta 480 000 euroa.
SUOMEN UUTISET