Taloustieteen professori Matti Virén katsoo, että tutkimusrahoituksista päättävästä Suomen Akatemiasta on kehittynyt sisäänpäin lämpiävä kaverijärjestelmä, jossa porukka on päätynyt jakamaan rahaa toisilleen. – Tutkimusrahoituksista päättävät tutkijat, joiden prioriteetit saattavat olla aivan erilaisia kuin veronmaksajilla. Näin rahaa kohdistuu myös sellaisiin hankkeisiin, joissa alkaa olla vaikeaa nähdä yhteiskunnallista lisäarvoa.  Lue lisää >

Vihreät ja vasemmistoliitto eivät hyväksy tieteen rahoituksen leikkauksia. Taloustieteen professori Matti Virén kuitenkin pohtii ovatko monet Suomen Akatemian rahoittamat hömppätutkimukset paremminkin jo veronmaksajille kalliiksi käyvää akateemisen piilotyöttömyyden hoitoa.  Lue lisää >

Suomen merkittävimpien tutkimusrahoittajien joukkoon kuuluva Suomen Akatemia rahoitti viime vuonna tieteellistä tutkimusta 415 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tutustui tuoreimpiin rahoitushankkeisiin. Rasittavatko ideologia ja politisoituminen jo akateemista tutkimusta? Lue itse ja muodosta oma mielipiteesi.  Lue lisää >

Iltalehden mukaan suurin osa suomalaisista on rasisteja. “Jos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti”, lehti julistaa. Iltalehden jakamat elämänohjeet valkoihoisille piilevän rasisminsa löytämiseksi perustuvat brittikirjailija Reni Eddo-Lodgen näkemyksiin. Eddo-Lodgen mukaan valkoinen valtaväestö ei voi saada osakseen rasismia. ”Rasismi on valkoinen ongelma”, intersektionaalista feminismiä edustava kirjailija kertoo.  Lue lisää >

Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa uusvasemmiston riehumisesta, feministisestä innovaatiosta ja Kirsi Pihasta.  Lue lisää >

Moni hieraisi silmiään hallituksen julistettua että Suomi tavoittelee intersektionaalisen tasa-arvon kärkipaikkaa maailmassa. Mitä ihmettä on intersektionalismi ja eikö tässä nyt olisi parempaakin tekemistä, moni kysyi. Hallitus on kuitenkin aivan tosissaan. Erityisesti punavihreille poliitikoille intersektionalistisuuden edistäminen on arkijärjen ohittava aatteellinen tavoite, joten meidän muidenkin on nyt hyvä tietää, mitä se käytännössä tarkoittaa.  Lue lisää >

Yle haastoi maanantain tv-tentissä perussuomalaisten puheenjohtajia Jussi Halla-ahoa ja Riikka Purraa puolueen tekemistä ratkaisuista, feminismistä ja sananvapaudesta.  Lue lisää >

Yleisradion hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kommentoi Ylen sensuurikohua Suomen Uutisille. – Valtaosa Ylen kolumnien ja blogien kirjoittajista näyttää olevan punavihreitä feministejä, jotka edustavat suomalaista mielipidekenttää vain yhdeltä laidalta. Ylen kannalta se on ongelmallista, koska verorahoitteisen julkisen palvelun toimijan tulisi olla erityisen tasapuolinen, Räsänen sanoo.  Lue lisää >

Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntaina analyysin hallituksen alkutaipaleesta. Pääministeri Sanna Marin kuvattiin jutussa toisaalta ”supersankariksi” ja toisaalta ”kuilun partaalla horjuvaksi pääministeriksi”. Arvio kirvoitti somessa kirpeitä kommentteja, joka eskaloitui syytöksiin Hesarin naisvihamielisyydestä. Ja kun toinen Helsingin Sanomien toimittaja kehtasi yrittää puolustella kollegansa kirjoitusta, misogyniasyytöksiin lisättiin raskauttavana tekijänä ableismi. Tuloksena oli eriskummallinen someketju, josta voimme oppia lähinnä sitä,...  Lue lisää >

KOMMENTTI ”Lapsen erottaminen vanhemmistaan aiheuttaa lapselle aina stressiä. Vaikka leirillä olevat lapset siirrettäisiin hyviin oloihin, uudet hoitavat aikuiset eivät tue lasta samalla tavalla kuin oma äiti.” Kyseisestä Suomen Psykologiliiton kannanotosta ilahtui esimerkiksi Eva Biaudet (r.).  Lue lisää >

Aamulehden lukijakirjeissä julkaistiin lauantaina kirjoitus, jossa käsiteltiin suomalaisia startup-yrityksiä, joissa ei kirjoittajan mukaan vielä olla havahduttu ”äijäkulttuurin” ongelmallisuuteen, kuten Piilaaksossa. Kirjoitus oli jälleen kerran parodiapoliisi Keijo Kaarisateen kynästä. Kaarisade on lähettänyt eri toimituksiin suvaitsevaisuudessaan absurdeihin mittoihin yltäneitä ”lukijakirjeitä”, jotka on toimituksissa otettu totena vastaan ja julkaistu. Näin kävi jälleen, konerasvaisen äijäkulttuurin kritiikki upposi Aamulehteen kuin...  Lue lisää >

Lundin yliopiston sisäiset paperit sen paljastivat: miesten ja naisten välinen tasa-arvo edellyttää nykypäivänä miesten syrjintää. Lundin yliopiston insinööritieteiden tiedekunnan apulaisprofessuurin viran hakuprosessi keskeytetään, jos pätevimmäksi hakijaksi osoittautuu mies. Näin kertoo Akateemisen vapauden toteutumista Ruotsissa tarkkaileva uutissivusto Academic Rights Watch.  Lue lisää >

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi esimerkiksi Twitter-käyttäjillä saattaa olla profiilinsa kuvauksessa he/him, she/her, they/them tai vaikka hur/dur. Kyse on toivepronomineista, joilla henkilö toivoo tai vaatii puhuteltavan itseään. Koska esimerkiksi englannin kielessä persoonapronominit määräytyvät sukupuolen perusteella, toisen henkilön puhutteleminen edellyttää joko henkilön sukupuolen olettamista tai toivepronominin tietämistä. Sosiaalisissa tilanteissa piilee siis suuri väärinsukupuolittamisen riski.  Lue lisää >