Tässäkö Nato-jumin syy? Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta

Turkin presidentti Erdoğan on syyttänyt Suomea terroristien tukemisesta. Onko väitteessä perää? Tavallaan, mikäli tarkastellaan vaikkapa Suomesta lähteneiden Isis-sotureiden määrää tai ulkoministeri Haaviston kiihkeitä yrityksiä Isisin naisjäsenten palauttamiseksi. Lainsäädäntömme ei sanktioi terroristijärjestöön kuulumista. Maailmanpolitiikan kyyhkynä aiemmin toiminut Suomi on niin höveli, että jopa Turkin presidentti Erdoğanille syntyy vipuvartta syytöksilleen. Entä onko Kurdistanin työväenpuolue terroristijärjestö?

Suomen Nato-jäsenyyden eteneminen on pysähtynyt Turkin vastustukseen. Presidentti Erdoğan on syyttänyt Suomea muun muassa ”terroristien majoittamisesta”.

Erdoğanin terroristisyytökset liittyvät Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK) sekä Gülen-liikkeeseen. EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi. PKK:ta pidetään terroristijärjestönä myös kaikissa Nato-maissa.

Gülen-liikettä johtaa Yhdysvalloissa asuva muslimisaarnaaja Fethullah Gülen, jonka kanssa Erdoğan on riitautunut. Turkki on useita kertoja pyytänyt Yhdysvaltoja luovuttamaan Güleniä Turkkiin, mutta Yhdysvallat ei ole siihen suostunut.

Erdoğan ja Gülen tekivät yhteistyötä vielä Erdoğanin valtakauden alussa. Tuolloin gülenistit hallinnoivat Turkissa esimerkiksi useita kouluja, yliopistoja sekä omaa mediaa. Liikkeen kannattajia työskenteli silloin myös valtion hallinnossa.

PKK:n sisarjärjestöt ovat USA:n liittolaisia Syyriassa

Syyrian sota on tulehduttanut Turkin ja Yhdysvaltain välejä, sillä PKK:n sisarjärjestöt YPG (Syyrian kansanpuolustusjoukot) ja SDF (Syyrian demokraattiset joukot) taistelevat Yhdysvaltain liittolaisina Isisiä vastaan Syyriassa. SDF on myös vastuussa Al Hol -leirin hallinnoinnista.

Turkki on uhannut aloittavansa hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan, kurdien autonomiselle alueelle Rojavaan, jota ylläpitävät SDF ja YPG.

Tilanne on vähintäänkin kimurantti, sillä Nato-maa Turkki uhkaa siis Nato-maa Yhdysvaltojen liittolaisia.

Suomessa on laillista olla Isisin jäsen

Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että viranomaisten on kyettävä osoittamaan konkreettinen rikos, jota epäilty valmistelee tai jonka tekemiseen hän osallistuu. Eli käytännössä Suomessa voi olla terroristijärjestön jäsen, mutta rikoksen valmistelu pitää saada näytettyä toteen.

Asian vahvistaa Suomen Uutisille perusuomalaisten ryhmäkanslian lainsäädäntösihteeri Annika Hoffrén. Hän kertoo, että rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten.

– Kouluttautujan tulee olla päättänyt, että hän tekee jonkin terrorismirikoksen. Kyseessä täytyy olla konkreettinen, riittävällä tavalla yksilöity teko. Pelkästään yleinen valmius tarpeen tullen tehdä lainkohdissa mainittu rikos ei riitä. Kouluttautumisen tarkoituksena olevan rikoksen ei kuitenkaan tarvitse olla kouluttautumisvaiheessa yksityiskohdiltaan yksilöity esimerkiksi tekoajan taikka teon kohteena olevan henkilön tai paikan taikka muiden vastaavien seikkojen osalta, hän tarkentaa.

Novellien kirjoittamisesta Turkissa terrorismituomio

Suomeen poliittisena pakolaisena saapuneen ihmisoikeusaktiivi Anter Yaşan mukaan Turkin väitteessä on osin perää, sillä Suomessa on muslimipopulaatioon suhteutettuna maailman eniten Isisin riveihin lähteneitä terroristeja.

– Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta. Jos olet PKK:n (Kurdistanin työväenpuolue) jäsen tai Isisin jäsen, se ei ole mikään ongelma Suomessa.

Hän viittaa Hebrew Universityn What Explains the Flow of Foreign Fighters to ISIS -tutkimukseen sekä Vicenewsin julkaisemaan artikkeliin ”Miksi maailman turvallisin maa tuottaa niin paljon Isis-terroristeja”.

Onko PKK terroristijärjestö?

Yaşa sanoo, että PKK:n päätyminen terroristijärjestölistalle on pitkälti Erdoganin lobbauksen syytä. Hänen mukaansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useassa päätöksessään todennut, että PKK ei täytä terroristijärjestön määritelmää.

– Kurdistanin työväenpuolue, PKK, on alunperin vasemmistolainen ja pohjautuu marxismiin ja leninismiin. Puolue on sittemmin reformoitunut, ja se on nykyisin sekulaari demokratiaan ja feminismiin pohjautuva liike, hän selventää.

Yaşan isä on ollut vangittuna Turkissa vuodesta 1996 lähtien. Hänet on tuomittu elinkautiseen väitetystä terrorismirikoksesta.

– Kyseessä on poliittinen vaino isääni kohtaan. Siitä syystä myös hänelle on myönnetty poliittisen pakolaisen status Suomessa. Jos isäni vapautuisi, hän saisi saman tien Suomen kansalaisuuden ja turvapaikan poliittisen vainon perusteella.

Hänen isänsä oli poliittisesti mukana PKK:n toiminnassa.

– Isäni tuomittiin ‘terrorismin tukemisesta’. Hän lahjoitti rahaa esimerkiksi kurdityttöjen koulutukseen, kirjoitti novelleja kurdiksi Turkin hallituksen toimista ja puhui tuestaan järjestölle julkisesti. Hän ei missään nimessä ollut missään vaiheessa aseellisesti mukana saati osallisena ‘terrori-iskuissa’.

Turkki vedonnut luovutuspyynnöissään terrorismiin

Viimeisten kolmen vuoden aikana Suomi on saanut Turkilta yhdeksän luovutuspyyntöä. Oikeusministeriön mukaan näistä tapauksista kahdessa on tehty myönteinen ratkaisu eli päätetty, että henkilö luovutetaan Turkkiin. Kuudessa tapauksessa luovutuksesta on kieltäydytty. Yksi luovutuspyynnöistä on vielä käsittelyssä.

Hallitusneuvos Merja Norros sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän ei ota kantaa siihen, ovatko Turkin luovutuspyynnöt Suomelle kohdistuneet henkilöihin, jotka ovat Gülen-liikkeen tai PKK:n jäseniä. Osa Turkin pyynnöistä on kuitenkin sen omien perustelujen mukaan liittynyt terrorismiin. Hänen mukaansa Turkin pyynnöissä on viittauksia terrorismirikoksiin.