

Wikipedia
Tässäkö Nato-jumin syy? Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta
Turkin presidentti Erdoğan on syyttänyt Suomea terroristien tukemisesta. Onko väitteessä perää? Tavallaan, mikäli tarkastellaan vaikkapa Suomesta lähteneiden Isis-sotureiden määrää tai ulkoministeri Haaviston kiihkeitä yrityksiä Isisin naisjäsenten palauttamiseksi. Lainsäädäntömme ei sanktioi terroristijärjestöön kuulumista. Maailmanpolitiikan kyyhkynä aiemmin toiminut Suomi on niin höveli, että jopa Turkin presidentti Erdoğanille syntyy vipuvartta syytöksilleen. Entä onko Kurdistanin työväenpuolue terroristijärjestö?
Suomen Nato-jäsenyyden eteneminen on pysähtynyt Turkin vastustukseen. Presidentti Erdoğan on syyttänyt Suomea muun muassa ”terroristien majoittamisesta”.
Erdoğanin terroristisyytökset liittyvät Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK) sekä Gülen-liikkeeseen. EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi. PKK:ta pidetään terroristijärjestönä myös kaikissa Nato-maissa.
Gülen-liikettä johtaa Yhdysvalloissa asuva muslimisaarnaaja Fethullah Gülen, jonka kanssa Erdoğan on riitautunut. Turkki on useita kertoja pyytänyt Yhdysvaltoja luovuttamaan Güleniä Turkkiin, mutta Yhdysvallat ei ole siihen suostunut.
Erdoğan ja Gülen tekivät yhteistyötä vielä Erdoğanin valtakauden alussa. Tuolloin gülenistit hallinnoivat Turkissa esimerkiksi useita kouluja, yliopistoja sekä omaa mediaa. Liikkeen kannattajia työskenteli silloin myös valtion hallinnossa.
PKK:n sisarjärjestöt ovat USA:n liittolaisia Syyriassa
Syyrian sota on tulehduttanut Turkin ja Yhdysvaltain välejä, sillä PKK:n sisarjärjestöt YPG (Syyrian kansanpuolustusjoukot) ja SDF (Syyrian demokraattiset joukot) taistelevat Yhdysvaltain liittolaisina Isisiä vastaan Syyriassa. SDF on myös vastuussa Al Hol -leirin hallinnoinnista.
Turkki on uhannut aloittavansa hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan, kurdien autonomiselle alueelle Rojavaan, jota ylläpitävät SDF ja YPG.
Tilanne on vähintäänkin kimurantti, sillä Nato-maa Turkki uhkaa siis Nato-maa Yhdysvaltojen liittolaisia.
Suomessa on laillista olla Isisin jäsen
Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että viranomaisten on kyettävä osoittamaan konkreettinen rikos, jota epäilty valmistelee tai jonka tekemiseen hän osallistuu. Eli käytännössä Suomessa voi olla terroristijärjestön jäsen, mutta rikoksen valmistelu pitää saada näytettyä toteen.
Asian vahvistaa Suomen Uutisille perusuomalaisten ryhmäkanslian lainsäädäntösihteeri Annika Hoffrén. Hän kertoo, että rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten.
– Kouluttautujan tulee olla päättänyt, että hän tekee jonkin terrorismirikoksen. Kyseessä täytyy olla konkreettinen, riittävällä tavalla yksilöity teko. Pelkästään yleinen valmius tarpeen tullen tehdä lainkohdissa mainittu rikos ei riitä. Kouluttautumisen tarkoituksena olevan rikoksen ei kuitenkaan tarvitse olla kouluttautumisvaiheessa yksityiskohdiltaan yksilöity esimerkiksi tekoajan taikka teon kohteena olevan henkilön tai paikan taikka muiden vastaavien seikkojen osalta, hän tarkentaa.
Novellien kirjoittamisesta Turkissa terrorismituomio
Suomeen poliittisena pakolaisena saapuneen ihmisoikeusaktiivi Anter Yaşan mukaan Turkin väitteessä on osin perää, sillä Suomessa on muslimipopulaatioon suhteutettuna maailman eniten Isisin riveihin lähteneitä terroristeja.
– Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta. Jos olet PKK:n (Kurdistanin työväenpuolue) jäsen tai Isisin jäsen, se ei ole mikään ongelma Suomessa.
Hän viittaa Hebrew Universityn What Explains the Flow of Foreign Fighters to ISIS -tutkimukseen sekä Vicenewsin julkaisemaan artikkeliin ”Miksi maailman turvallisin maa tuottaa niin paljon Isis-terroristeja”.
Onko PKK terroristijärjestö?
Yaşa sanoo, että PKK:n päätyminen terroristijärjestölistalle on pitkälti Erdoganin lobbauksen syytä. Hänen mukaansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useassa päätöksessään todennut, että PKK ei täytä terroristijärjestön määritelmää.
– Kurdistanin työväenpuolue, PKK, on alunperin vasemmistolainen ja pohjautuu marxismiin ja leninismiin. Puolue on sittemmin reformoitunut, ja se on nykyisin sekulaari demokratiaan ja feminismiin pohjautuva liike, hän selventää.
Yaşan isä on ollut vangittuna Turkissa vuodesta 1996 lähtien. Hänet on tuomittu elinkautiseen väitetystä terrorismirikoksesta.
– Kyseessä on poliittinen vaino isääni kohtaan. Siitä syystä myös hänelle on myönnetty poliittisen pakolaisen status Suomessa. Jos isäni vapautuisi, hän saisi saman tien Suomen kansalaisuuden ja turvapaikan poliittisen vainon perusteella.
Hänen isänsä oli poliittisesti mukana PKK:n toiminnassa.
– Isäni tuomittiin ’terrorismin tukemisesta’. Hän lahjoitti rahaa esimerkiksi kurdityttöjen koulutukseen, kirjoitti novelleja kurdiksi Turkin hallituksen toimista ja puhui tuestaan järjestölle julkisesti. Hän ei missään nimessä ollut missään vaiheessa aseellisesti mukana saati osallisena ’terrori-iskuissa’.
Turkki vedonnut luovutuspyynnöissään terrorismiin
Viimeisten kolmen vuoden aikana Suomi on saanut Turkilta yhdeksän luovutuspyyntöä. Oikeusministeriön mukaan näistä tapauksista kahdessa on tehty myönteinen ratkaisu eli päätetty, että henkilö luovutetaan Turkkiin. Kuudessa tapauksessa luovutuksesta on kieltäydytty. Yksi luovutuspyynnöistä on vielä käsittelyssä.
Hallitusneuvos Merja Norros sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän ei ota kantaa siihen, ovatko Turkin luovutuspyynnöt Suomelle kohdistuneet henkilöihin, jotka ovat Gülen-liikkeen tai PKK:n jäseniä. Osa Turkin pyynnöistä on kuitenkin sen omien perustelujen mukaan liittynyt terrorismiin. Hänen mukaansa Turkin pyynnöissä on viittauksia terrorismirikoksiin.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Fethullah Gülen Rojava Gulën-liike Merja Norros luovutuspyynnöt poliittinen vaino leninismi Annika Hoffrén PKK muslimiväestö terroristihautomo Nato-jäsenyys terroristit terrorismirikokset YPG SDF terrori-iskut Kurdit vasemmistolaisuus lainsäädäntö Isis-taistelijat Pakolaisstatus Marxismi terroristijärjestöt Recep Tayyip Erdoğan Euroopan unioni Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Anter Yasa YK Feminismi Helsingin Sanomat ISIS Demokratia Turkki Suomi Syyria Yhdysvallat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Halla-aho Suomen ja Turkin Nato-neuvotteluista: Aserajoitukset aihepiiri, jonka tiimoilta lähentymistä voisi tapahtua

Turkki palauttaa miljoona Syyrian pakolaista takaisin kotimaahansa – kansanryhmien välit kiristymässä talousvaikeuksien myötä

Halla-aho: ”Juhliin ei ole aihetta, Euroopassa on sota”

Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä

Perussuomalaiset vaatii, että suomalaiset sotilasarvot on yhtenäistettävä Länsi-Euroopan järjestelmien kanssa – Purra: Nato-maissa tuijotetaan sotilasarvoa

Hamas teloitti viisi palestiinalaista Gazassa – kuukausi sitten palestiinalaisjihadistit surmasivat 12 gazalaista siviiliä

Erdogan-nuken roikottaminen Tukholmassa kasasi uusia esteitä Suomen ja Ruotsin tiellä Natoon – Halla-aho pitää temppua kurdien ja äärivasemmiston sabotaasina
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.