

PS ARKISTO
Halla-aho Suomen ja Turkin Nato-neuvotteluista: Aserajoitukset aihepiiri, jonka tiimoilta lähentymistä voisi tapahtua
Suomi ja Ruotsi delegaatioineen jatkoivat Nato-neuvotteluja tällä viikolla Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Molempien maiden Nato-hakemuksille tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn.
Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat julkisuudessa jääneet osin täsmentämättömiksi. Tiettävästi Turkki on kuitenkin ainakin esittänyt listan kurdijärjestöistä, joita Turkki pitää terroristijärjestöinä ja asialistalla ovat olleet myös asevientikiellot Turkkiin, joita maa haluaa purkaa. Turkki on myös vaatinut eräiden henkilöiden luovuttamista.
Turkki on viestittänyt muun muassa tavoittelevansa kirjallisia sopimuksia Suomen ja Ruotsin kanssa. Neuvottelujen on tarkoitus jatkua lähiaikoina.
Turkki pitänyt esillä rajoitusten purkua
Perussuomalaisten kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että ainakin asevientirajoituksiin, joiden purkua Turkki on pitänyt esillä, voidaan kohdistaa poliittista harkintaa.
– Asevientirajoitukset ovat aina tapauskohtaisia ja niissä on tietty poliittinen aspekti. Ei siis ole selkeää sapluunaa, jonka mukaan päätöksiä voitaisiin tehdä. Voisin siis kuvitella, että tämän aihepiirin tiimoilta Suomi ja Turkki voisivat ainakin lähestyä toisiaan.
Sdp:n kansanedustaja Mika Kari arvioi, että ”listan ulkopuolelta” Suomen tulisi korostaa vahvistuvan kokonaisturvallisuuden merkitystä.
– Eli että meidän (Suomen ja Ruotsin) osallistuminen Natoon lisää kaikkien Nato-maiden turvallisuutta.
Myös Turkki joutuu tulemaan vastaan
Halla-aho uskoo, että Turkissa kyllä hyvin ymmärretään, että Suomen ja Ruotsin Nato-etenemisen tahallinen hidastaminen heikentää Turkin omaa vaikutusvaltaa Naton sisällä.
– Turkin esittämällä listalla on joitakin asioita, joista Turkki itsekin tietää, etteivät Suomi ja Ruotsi voi niiden osalta taipua. Pidemmän päälle Turkille ei jääne paljon muita vaihtoehtoja kuin tinkiä osasta omia vaatimuksiaan ja tulla vastaan.
Useiden arvioiden mukaan ratkaisun saavuttamiseen tarvittaisiin myös muiden Nato-maiden vaikutusta. Tiettävästi Turkkia kaivertaa putoaminen Naton ja Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmasta, jonne Turkki Haluaisi takaisin.
Halla-aho kuitenkin uskoo, että Suomen kannattaa pyrkiä kunnioittavassa ja rakentavassa sävyssä selvittämään Turkin kanssa kahdenvälisesti, mistä ”kenkä puristaa”.
– Tavoitteena on löytää yhteisiä näkemyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kurdijärjestöt asevientirajoitukset Nato-jäsenyyshakemus Mika Kari neuvottelut vaatimukset Turkki Suomi Ruotsi perussuomalaiset Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: ”Juhliin ei ole aihetta, Euroopassa on sota”

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Turkki palauttaa miljoona Syyrian pakolaista takaisin kotimaahansa – kansanryhmien välit kiristymässä talousvaikeuksien myötä

Hallituksen mukaan komissio ei anna Suomelle lupaa suojella rajojaan Venäjän siirtolaisaseelta – Purra: Olen erittäin pettynyt siitä, että hallitus lähetti asian kierrokselle

Tuomioja haikailee EU:ta puolustusapuun ja Ruotsia sotilasliittoon yhdessä Suomen kanssa – Halla-aho: ”Ei ole uskottavaa”

Halla-aho: Sekä Nato-jäsenyyden kannatusta että sen vastustusta ohjaa Venäjän pelko

Tässäkö Nato-jumin syy? Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta

Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä

Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













