Suomi ja Ruotsi delegaatioineen jatkoivat Nato-neuvotteluja tällä viikolla Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Molempien maiden Nato-hakemuksille tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn.

Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat julkisuudessa jääneet osin täsmentämättömiksi. Tiettävästi Turkki on kuitenkin ainakin esittänyt listan kurdijärjestöistä, joita Turkki pitää terroristijärjestöinä ja asialistalla ovat olleet myös asevientikiellot Turkkiin, joita maa haluaa purkaa. Turkki on myös vaatinut eräiden henkilöiden luovuttamista.

Turkki on viestittänyt muun muassa tavoittelevansa kirjallisia sopimuksia Suomen ja Ruotsin kanssa. Neuvottelujen on tarkoitus jatkua lähiaikoina.

Turkki pitänyt esillä rajoitusten purkua

Perussuomalaisten kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että ainakin asevientirajoituksiin, joiden purkua Turkki on pitänyt esillä, voidaan kohdistaa poliittista harkintaa.

– Asevientirajoitukset ovat aina tapauskohtaisia ja niissä on tietty poliittinen aspekti. Ei siis ole selkeää sapluunaa, jonka mukaan päätöksiä voitaisiin tehdä. Voisin siis kuvitella, että tämän aihepiirin tiimoilta Suomi ja Turkki voisivat ainakin lähestyä toisiaan.

Sdp:n kansanedustaja Mika Kari arvioi, että ”listan ulkopuolelta” Suomen tulisi korostaa vahvistuvan kokonaisturvallisuuden merkitystä.

– Eli että meidän (Suomen ja Ruotsin) osallistuminen Natoon lisää kaikkien Nato-maiden turvallisuutta.

Myös Turkki joutuu tulemaan vastaan

Halla-aho uskoo, että Turkissa kyllä hyvin ymmärretään, että Suomen ja Ruotsin Nato-etenemisen tahallinen hidastaminen heikentää Turkin omaa vaikutusvaltaa Naton sisällä.

– Turkin esittämällä listalla on joitakin asioita, joista Turkki itsekin tietää, etteivät Suomi ja Ruotsi voi niiden osalta taipua. Pidemmän päälle Turkille ei jääne paljon muita vaihtoehtoja kuin tinkiä osasta omia vaatimuksiaan ja tulla vastaan.

Useiden arvioiden mukaan ratkaisun saavuttamiseen tarvittaisiin myös muiden Nato-maiden vaikutusta. Tiettävästi Turkkia kaivertaa putoaminen Naton ja Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmasta, jonne Turkki Haluaisi takaisin.

Halla-aho kuitenkin uskoo, että Suomen kannattaa pyrkiä kunnioittavassa ja rakentavassa sävyssä selvittämään Turkin kanssa kahdenvälisesti, mistä ”kenkä puristaa”.

– Tavoitteena on löytää yhteisiä näkemyksiä.

SUOMEN UUTISET