Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Nato-jäsenyyshakemus

Rikollisverkosto on raaka omilleen, myös arvoketjun ylimmässä päässä. Johtava jengirikollinen myy ensin huume-erän kuriirilleen, joka maksaa erän sovitusti. Tämän jälkeen pääpomo järjestää niin, että toinen jengi ryöstää huumeet kyseiseltä kuriirilta.

Näin pääpomo saa huumeista tuplamaksun. Rahansa menettänyt kuriiri jää vielä velkaa pomolle ja joutuu velkojensa maksamiseksi sekä henkensä pitimiksi tanssimaan täysin johtavan rikollisen pillin mukaan.
Kyseisen win-win-taktiikan on ominut Kurdiska Räven eli Rawa Majid &#8211; Ruotsin alamaailman ehkä etsityin ja kansainvälisesti etsintäkuulutettu rikollinen.
Kyseinen <a href="https://www.aftonbladet.se/ledare/a/XbJJ2r/kurdiska-raven-lever-fritt-som-knarkbaron-i-turkiet">Kurdikettu</a> pitää majaansa tiettävästi Turkissa, lain ulottumattomissa. Turkista käsin hän oletetusti ohjaa huumeimperiumiaan kaukana Pohjolassa.
Syytetty ja rikoksen uhri samassa persoonassa
Lisävalaistusta Kurdiketun rikolliseen toimintaan saatiin Södertörnin raastuvanoikeudessa, jossa käytiin läpi törkeitä huumausainerikoksia. Eräs kokonaisuuteen liittyvä käsittelylinja oli Kurdiketun kuriirina toimineen 28-vuotiaan miehen tapaus.
Kuriiri oli sekä syytetyn, että uhrin asemassa. Häntä epäiltiin törkeästä huumerikoksesta mutta sen lisäksi hän oli pahoinpitelyn ja laittoman uhkauksen uhri.
Poliisi oli data- ja telekuuntelun avulla saanut <a href="https://www.dn.se/sverige/polisen-kurdiska-raven-spelar-dubbelspel-med-sina-knarkkurirer/">tietää</a>, että kuriiri oli kuljettamassa tiettyyn aikaan 46 kilon kannabiserää määrättyyn paikkaan. Mies sai Dagens Nyheterin mukaan peräänsä 24-vuotiaan jengirikollisen, jolle Majid oli vinkannut kyseisen huumelastin liikkeistä. Poliisi pysäytti myöhemmin kummatkin autot, mutta huumeet olivat silloin jo tiessään.
Kurdikettu kummittelee Nato-neuvotteluissa
Kurdiketun tapaukseen liittyy omalla tavallaan myös <a href="https://www.suomenuutiset.fi/jengirikollisia-piileskelee-turkissa-ruotsin-hallitus-sukkasillaan/">turvallisuuspoliittinen</a> ulottuvuus. Majidin sanotaan pitävän konttoriaan Turkissa, joka vastineeksi Ruotsin Nato-jäsenyydestä on vaatinut terroristeiksi nimeämiensä henkilöiden luovuttamista Turkkiin.
Ruotsissa onkin kesän mittaan esitetty <a href="https://www.svd.se/a/GMJd1J/s-turkiet-bor-utlamna-kurdiska-raven">poliittisia</a> vaatimuksia, joiden mukaan Turkki <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/efterlysta-svenskar-gommer-sig-i-turkiet-kan-inte-lamnas-ut">luovuttaisi</a> maan kansallisuuden omaavia rikollisia tuomiolle Ruotsiin tekemistään rikoksista.
Tämä koskee erityisesti Kurdikettua, jonka on sanottu olevan päätekijöitä Ruotsin rikollisjengien välisissä taistelussa huumereviireistä.
Turkki <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/erdogan-sverige-maste-kontrollera-sina-gator">pelaa</a> jatkuvasti aikaa Ruotsin jäsenyydellä, eikä syksyksi luvattu äänestys Turkin parlamentissa viimeisten tietojen mukaan välttämättä johdakaan Ruotsin jäsenyyden hyväksymiseen.

Jengirikollinen tuplaa tulonsa pettämällä omiaan – Kurdikettu rahastaa huumeet kahteen kertaan

Viikko sitten lauantaina ekstremisti poltti Koraanin Turkin lähetystön edessä Tukholmassa. Teko on kuohuttanut muslimimaailmaa kaiken viikkoa, ja perjantairukouksen jälkeen mielenosoituksia on ollut kautta muslimimaailman. Rasmus Paludan on uhannut jatkaa protestejaan, kunnes Turkki on osaltaan hyväksynyt Ruotsin Naton jäseneksi.

Afganistanissa levottomuudet puhkesivat heti perjantairukouksen jälkeen eri puolilla maata. Pohjoisessa Badakshanin maakunnassa tuhannet ihmiset huusivat iskulauseita, kuten ”Kuolema Ruotsille, USA:lle ja YK:lle”.
Mielenosoittajat vaativat Islamilaiselta Emiraatilta päättäväisiä toimia vastaavien toimien estämiseksi, <a href="https://www.reuters.com/world/asia-pacific/thousands-afghanistan-protest-koran-burning-incident-sweden-2023-01-27/">raportoi</a> Talibanin sunnalaisen ääriliikkeen edustaja Reutersille. Pääkaupunki Kabulissa mielenosoituksia oli paikallisen poliisin mukaan useampia.
Aiemmin viikolla Afganistanin ulkoasianhallinto oli kehottanut Ruotsin hallitusta rankaisemaan Koraanin polttanutta Rasmus Paludania. Vaatimus on jo itsessään<a href="https://www.dn.se/varlden/stora-protester-mot-sverige-efter-fredagsbonen/"> mahdoton</a>, sillä Paludanilla oli viranomaisten lupa mielenilmaisulleen.
Mielenosoituksia kautta muslimimaailman
Myös Iranin pääkaupunki Teheranissa mieltä osoitettiin heti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kirjeenvaihtajan-varoitus-moskeijoiden-perjantairukoukset-voivat-johtaa-vakivaltaisuuksiin-ruotsissa/">perjantairukouksen</a> jälkeen. Mielenilmaisuihin osallistui enimmäkseen vanhempia mieshenkilöitä, monilla ajatolla Khamenein printattu kuva vaatteissaan.
Mielenosoittajat polttivat itse tekemiään Ruotsin lippuja. Väkijoukko poltti myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kuvia, joiden päälle oli raapustettu Ruotsin lippu. Yhteys on ainakin ulkopuolisille epäselvä, tosin se voi liittyä meneillään oleviin protesteihin ja kansannousuun Iranissa
Ruotsin ja Hollannin vastaisista levottomuuksista on raportoitu myös Pakistanissa, Irakissa ja Malesiassa. Hollannissa Koraania ei ole poltettu, mutta äärioikeistolaisiin piireihin tiettävästi kuuluvat henkilöt repivät pyhän kirjan palasiksi Tukholman tapahtumien jälkeen.
Paludan jatkoi Koraanien polttamista
Tanskalais-ruotsalainen ekstremisti Rasmus Paludan jatkoi perjantaina Koraanien polttamista &#8211; nyt Kööpenhaminassa. Hän poltti yhden pyhän kirjan Turkin lähetystön edessä, toisen tiettävästi Venäjän lähetystön edessä ja vielä kolmannen paikallisen moskeijan läheisyydessä.
Turkin ulkoministeriö tuomitsee Paludanin teot ja kuvailee niitä ”hirvittäviksi” ja ”halventaviksi”. Ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu <a href="https://euroweeklynews.com/2023/01/28/turkey-condemns-denmark-allowing-rasmus-paludan-burn-copies-koran-copenhagen/">ilmaisi</a> myös huolensa siitä, ettei Tanska ollut estänyt tekoja Turkin pyynnöstä huolimatta.
Paludan on uhannut polttaa Koraanin aina perjantaisin siihen asti, kunnes Turkki on hyväksynyt Ruotsin jäsenyyden Natossa.

Koraanin poltto Tukholmassa johti mielenosoituksiin kautta muslimimaailman – Paludan aikoo jatkaa Turkin painostamista

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania esittävän nuken riiputtaminen Tukholmassa viime viikolla on jälleen osaltaan mutkistanut Suomen ja Ruotsin matkaa yhdessä kohti Nato-jäsenyyttä. Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mielestä nukketempulle ei pidä antaa liikaa merkitystä, mutta pieni huoli on, nähdäänkö vastaavaa jatkossa lisää.

Turkki reagoi nukketempaukseen nopeasti ja vihjasi Turkin ja Ruotsin suhteiden menevän entistä huonompaan suuntaan, mikäli Ruotsi ei puutu provokaatioihin. Samassa yhteydessä Ruotsin valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen vierailu Turkkiin peruuntui tai ainakin siirtyi. Tarkoituksena miesten oli lentää Turkkiin samanaikaisesti.
Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mielestä nukketempulle ei pidä antaa liikaa merkitystä. Halla-aho huomauttaa, että se tosin saattaa kelvata Turkille uudeksi tekosyyksi jumittaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen johtavaa prosessia, joka edellyttää Turkin ratifiointia.
Ilmaus suoraan Nato-jäsenyyttä vastaan
Roikkuvaa Erdoğan-nukkea esittävä kuva ilmestyi viikonloppuna myös kurdijärjestö Rojavan sosiaalisen median kanaville.
Halla-aho sanoo olevansa samoilla linjoilla Ruotsin valtiopäivien ja puhemiehen kanssa siitä, että provosoiva mielenilmaus ei kenties ollut suunnattu niinkään kurdien puolesta kuin Ruotsin – ja välillisesti myös Suomen – Nato-jäsenyyttä vastaan.
&#8211; Se saattoi olla tietoista sabotaasia. Kurdiaktivistien lisäksi mukana oli ruotsalaista äärivasemmistoa, joka vastustaa Natoa. Tässä herää pieni huoli siitä, että jos nähdään, että nukkeja roikottamalla saadaan jarrutettua Ruotsin Nato-jäsenyyttä, niin tulemmeko näkemään tällaista lisää, Halla-aho sanoi maanantaina Ylen A-studiossa.
Myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen oli vieraana A-studiossa. Vanhanen ei osannut arvioida, jäikö tempaus ainutkertaiseksi.
&#8211; Mielenilmaisuihin on oikeus olemassa, mutta kansalaisilta vaadittaisiin nyt diplomatian tajua., Vanhanen sanoi.
Keitä ihmisiä Turkki haluaa?
Naton Madridin-huippukokouksen yhteydessä viime kesänä Suomen ja Ruotsin edustajat sitoutuivat Turkin kanssa kolmikantaiseen yhteisymmärrysasiakirjaan. Sekä Suomi että Ruotsi ovat pyrkineet täyttämään asiakirjan vaatimukset, koskien Turkin turvallisuushuolia, jotta Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Sittemmin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kuitenkin kuultu spontaaneja uusia vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille. Viimeisin vaatimus koskee ”130 terroristin” luovuttamista, vaikka ainakaan Suomessa valtiojohdolla ei ole tarkempaa tietoa, ketä listalla olevat henkilöt olisivat.
Halla-ahon mukaan vaatimus 130 terroristista ei välttämättä konkreettisesti tarkoita mitään.
&#8211; Se on enemmän tai vähemmän hatusta vedetty luku, jolla haluttiin korottaa panoksia reaktiona Ruotsin provokaatioon. Keskustelujen perusteella ruotsalaisilla kollegoillakaan ei vaikuttanut olevan käsitystä, ketä listalla mahdollisesti olisi, eivätkä Ruotsin kollegat edes päässeet 130:een asti omissa laskutoimituksissaan.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi maanantaina, että Turkin <a href="https://yle.fi/a/74-20013013">luovutuspyynnöistä</a> on epätietoisuutta, sillä Turkilta ei ole tullut uutta listaa Suomesta luovutetuiksi vaadittavista henkilöistä.

Erdogan-nuken roikottaminen Tukholmassa kasasi uusia esteitä Suomen ja Ruotsin tiellä Natoon – Halla-aho pitää temppua kurdien ja äärivasemmiston sabotaasina

Suomi ja Ruotsi delegaatioineen jatkoivat Nato-neuvotteluja tällä viikolla Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Molempien maiden Nato-hakemuksille tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn.

Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat julkisuudessa jääneet osin täsmentämättömiksi. Tiettävästi Turkki on kuitenkin ainakin esittänyt listan kurdijärjestöistä, joita Turkki pitää terroristijärjestöinä ja asialistalla ovat olleet myös asevientikiellot Turkkiin, joita maa haluaa purkaa. Turkki on myös vaatinut eräiden henkilöiden luovuttamista.
Turkki on viestittänyt muun muassa tavoittelevansa kirjallisia sopimuksia Suomen ja Ruotsin kanssa. Neuvottelujen on tarkoitus jatkua lähiaikoina.
Turkki pitänyt esillä rajoitusten purkua
Perussuomalaisten kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että ainakin asevientirajoituksiin, joiden purkua Turkki on pitänyt esillä, voidaan kohdistaa poliittista harkintaa.
&#8211; Asevientirajoitukset ovat aina tapauskohtaisia ja niissä on tietty poliittinen aspekti. Ei siis ole selkeää sapluunaa, jonka mukaan päätöksiä voitaisiin tehdä. Voisin siis kuvitella, että tämän aihepiirin tiimoilta Suomi ja Turkki voisivat ainakin lähestyä toisiaan.
Sdp:n kansanedustaja Mika Kari arvioi, että ”listan ulkopuolelta” Suomen tulisi korostaa vahvistuvan kokonaisturvallisuuden merkitystä.
&#8211; Eli että meidän (Suomen ja Ruotsin) osallistuminen Natoon lisää kaikkien Nato-maiden turvallisuutta.
Myös Turkki joutuu tulemaan vastaan
Halla-aho uskoo, että Turkissa kyllä hyvin ymmärretään, että Suomen ja Ruotsin Nato-etenemisen tahallinen hidastaminen heikentää Turkin omaa vaikutusvaltaa Naton sisällä.
&#8211; Turkin esittämällä listalla on joitakin asioita, joista Turkki itsekin tietää, etteivät Suomi ja Ruotsi voi niiden osalta taipua. Pidemmän päälle Turkille ei jääne paljon muita vaihtoehtoja kuin tinkiä osasta omia vaatimuksiaan ja tulla vastaan.
Useiden arvioiden mukaan ratkaisun saavuttamiseen tarvittaisiin myös muiden Nato-maiden vaikutusta. Tiettävästi Turkkia kaivertaa putoaminen Naton ja Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmasta, jonne Turkki Haluaisi takaisin.
Halla-aho kuitenkin uskoo, että Suomen kannattaa pyrkiä kunnioittavassa ja rakentavassa sävyssä selvittämään Turkin kanssa kahdenvälisesti, mistä ”kenkä puristaa”.
&#8211; Tavoitteena on löytää yhteisiä näkemyksiä.

Halla-aho Suomen ja Turkin Nato-neuvotteluista: Aserajoitukset aihepiiri, jonka tiimoilta lähentymistä voisi tapahtua

Eduskunnassa käsiteltiin tänään Nato-jäsenyyttä, jonka hakemista perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ilmaisi puheensa aikana tukevansa. Mäenpää painotti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä maamme puolustamisen kannalta jatkossakin ja muistutti Suomen päättävän itse, sijoitetaanko tänne esimerkiksi Nato-joukkoja tai ydinaseita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti, että Nato-jäsenyyden merkitys ei ole vain sotilaallinen, vaan sillä on myös taloudellinen ulottuvuus. Jäsenyys auttaa Suomen myönteisen maakuvan säilymisessä, minkä johdosta maariski näyttää sijoittajille pienemmältä. Mäenpää liitti päätöksen historiaan lainaamalla entistä tasavallan presidenttiä:
&#8211; Tämän jääväämättömän epävarmuuden edessä olen laajasti asiaa arvioinut ja pohtinut, ja mieleeni tuli yksi sellainen vanha sitaatti, ja luen sen täältä: ”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä.”
&#8211; Tämän puheen on täällä pitänyt joskus Urho Kekkonen, ja itse kun olen ollut hyvin sillä kannalla, että me pärjäämme liittoutumattomana ja käsittänyt sen riippumattomuutena, niin nyt kuitenkin asiaa pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että tuen jäsenyyden hakemista, ja tällä tavoin me olemme nyt ainakin riippumattomia Venäjästä.
Suomella jatkossakin reserviläisarmeija
Mäenpää painotti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä jatkossakin, vaikka Suomi todennäköisesti kuuluukin lähiaikoina puolustusliittoon.
&#8211; Vaikka Nato lisää Suomen turvallisuutta, perustuu jatkossakin kansallinen puolustuskykymme omaan asevelvollisuuteen perustuvaan reserviläisarmeijaan. Tällä hetkellä tämä ajatus käsittääkseni jaetaan lähes poikkeuksetta poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Tästä pitää kuitenkin pitää kiinni myös jatkossa eikä lähteä hakemaan irtiottoja siinä vaiheessa, kun Nato-pidäkkeen ja lisäsuojan arkeen ollaan jo totuttu Suomessa. Odotan kaikilta puolueilta sitoutumista tähän, Mäenpää linjasi.
Suomalaisia sotilaita muihin Nato-maihin vain vapaaehtoisina
Mäenpää sanoi puheessaan, että sotilasvala velvoittaa ainoastaan Suomen puolustamiseen:
&#8211; Korostan sitä, että suomalaisten joukkojen lähettämisen muihin Nato-maihin on perustuttava vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Halukkaita kyllä löytynee, niin ammattisotilaista kuin reservistä. Haluan korostaa, että ketään ei lähetetä muiden maiden kriiseihin pelkän suomalaisen sotilaan sotilasvalan perusteella.
Ydinaseista ja Nato-joukoista päätämme itse
Mäenpää selvensi myös, että Suomi päättää itse, sijoitetaanko sen alueelle Nato-joukkoja, -tukikohtia tai ydinaseita:
&#8211; Ydinaseet tosin ovat jo toisaalta omassa lainsäädännössämme kiellettyjä. Tässä jääväämättömän epävarmuuden tilanteessa on tärkeää, että tämä turvallisuuspoliittinen ratkaisu, Nato-option lunastaminen, on kauaskantoinen ratkaisu, joka tehdään laajan enemmistön turvin. Tiukoissa turvallisuuteemme vaikuttavissa päätöksissä päätökset tehdään hyvässä yhteistyössä.
Mäenpää lainasi vielä suomalaista jalkaväenkenraalia Adolf Ehrnroothia:
&#8211; ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Tämän tulee olla jatkossakin näin. Meidän pitää pitää omat puolustusvoimat kunnossa, turvata niihin ja ottaa tämä Nato sitten lisäsuojana tai lisäpidäkkeen antajana tähän meidän puolustusjärjestelmään.
&nbsp;

Mäenpää painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä jatkossakin – ydinaseista ja Nato-joukoista Suomi päättää itse

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila on tyytyväinen Suomen päätökseen hakea Nato-jäsenyyttä äänin 188-8.

&#8211; Nato-jäsenyyden myötä Suomen itsemääräämisoikeus kasvaa, kun turvallisuutemme ei ole riippuvainen epäsymmetrisestä idänpolitiikasta, linjaa Vilhelm Junnila.
Jäsenyyden myötä Suomi on viimein vapaa
Junnilan mukaan taakse jäävät vuodet, jolloin tehtyyn politiikkaan vaikuttivat Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän odotukset ja tavoitteet. Enää ei tarvitse tehdä sopimuksia ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta.
&#8211; Turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi poliittinen ilmapiiri muuttuu pysyvästi avoimempaan suuntaan. Kun jäsenyys ratifioidaan, olemme vihdoinkin vapaita. Meidän ei tule pelästyä tai ylireagoida mahdollisiin mutkiin matkassa, kun käännämme ohjauspyörää yhdessä ja pidämme suunnan samana, korostaa Junnila.
Eduskunta äänesti Suomen Nato-hakemuksen jättämisestä tänään tiistaina. Natoon liittymistä kannatti äänestyksessä 188 kansanedustajaa ja vain 8 kansanedustajaa äänesti vastaan.
&nbsp;

Junnila tyytyväinen Suomen Nato-päätökseen: Suomen itsemääräämisoikeus vahvistuu Venäjä-riippuvuuden vähetessä

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa puhui Nato-jäsenyyden puolesta tänään pidetyssä historiallisessa täysistunnossa. Elomaa uskoo jäsenyyden puolustusliitossa takaavan Suomelle maksimaalisen turvallisuuden.

&#8211; Arvoisa puhemies! Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, aloitti Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa puheenvuoronsa.
Elomaa vieraili edellissunnuntaina kaatuneitten muistopäivän kunniaksi kolmella sankarihaudalla laskemassa kunnan ja seurakunnan seppeleet. Lukuisat hautaristit toivat mieleen nuoret ja vanhemmatkin sankarivainajat sekä oman isän sotatapahtumat.
&#8211; Myös oma isäni (Arvo Sainio) taisteli Kannaksella Äänisellä, haavoittui kolme kertaa, ja uskon, että isäkin olisi ollut samaa mieltä kuin tytär tänä päivänä tästä Nato-asiasta, Elomaa sanoi tunteikkaasti.
&#8211; Silloin kaupunkeja pommitettiin, ihmiset menettivät kotinsa, perheitä hajosi lopullisesti ja siviiliuhreja tuli. Ei koskaan enää. Tästä on viime kädessä kyse Nato-päätöksessäkin. Tavoitellaan ratkaisua, joka takaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden parhaalla mahdollisella tavalla, Elomaa lausui.
Oikea valinta turvallisen elämän varmistamiseksi
Puheenvuorossa nousivat esille myös muuttunut turvallisuusympäristö ja Venäjän suunnalta kasvanut sotilaallinen uhka. Elomaan mielestä muuttunut tilanne pakotti Suomen toimimaan ripeästi.
&#8211; Kun näin voimakkaat ja uhkaavat itätuulet puhaltavat, ei Suomi voi olla mielestäni reagoimatta. Suomi on nyt matkalla kohti Nato-jäsenyyttä, koska puolustusliitto takaa meille maksimaalisen turvallisuuden. Nato-jäsenyys on mielestäni oikea valinta turvallisen elämän varmistamiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville, Elomaa totesi.
Nato-kriitikkoja Elomaa muistutti siitä tosiasiasta, että kyseessä on nimenomaan puolustusliitto.
&#8211; Nato ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon, hän sanoi.
Myös huoltovarmuutta on vahvistettava
Myös Nato-jäsenyysprosessin käynnistymisen myötä lisääntynyt hybridivaikuttamisen uhka ja huoltovarmuus nousivat esille puheessa.
&#8211; Mitä tahansa tulevaisuus tuo tullessaan, Suomen on vahvistettava huoltovarmuuttaan ja yhteiskunnan toimintakykyä, Elomaa muotoili.
Puheen päätteeksi Elomaa kiitteli presidenttiä ja valtionjohtoa Nato-asian hoitamisesta.
&#8211; Näin lopuksi kiitän tasavallan presidenttiä, valtiovaltaa ja avainministereitä ja tietysti koko eduskuntaa siitä, että asialle on laitettu vauhtia ja ripeyttä, mutta silti on menty hyvin syvälle asioihin. Ja ennen kaikkea on tärkeää, että meillä on valtaosa kansalaisista tämän asian takana, Elomaa päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Elomaa: “Nato ei ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon”

Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja, totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tänään <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-56-2022?autoplay=1">eduskunnan</a> Nato-keskustelussa.

&#8211; Suomalaisten suuri enemmistö on vuosikymmenten ajan suhtautunut Nato-jäsenyyteen skeptisesti eikä näin ollen poliitikoillakaan ole ollut suurempaa hinkua edistää asiaa. Nato-jäsenyyttä ei ole nähty tarpeelliseksi ja on ajateltu – naiivisti tai ei – että mahdollisimman neutraali ja tasapainoileva asema pitää Suomen välit Venäjään riittävän seesteisinä. Ja onhan linja tosiaan ollut toimiva, kun olemme vuosikymmenet saaneet elää rauhassa, sanoo Riikka Purra.
&#8211; Suomi ei kuitenkaan ole ainakaan 30 vuoteen ollut puolueeton. Olemme osa länttä niin puolustuspoliittisesti kuin demokratianakin. Suomi on harjoitellut Naton kanssa jo pitkään, on täysin yhteensopiva sen järjestelmien kanssa ja olemme tehneet isäntämaasopimuksen. Vain täysjäsenyyden turvatakuut puuttuvat. Suomi on myös Venäjän silmissä jo sotilaallisesti liittoutunut.
Naamiot on riisuttu
Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos.
&#8211; Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja.
&#8211; Kun tilanteet muuttuvat ja uusia tai piilossa olleita tosiasioita paljastuu, on viisautta, että ihminen kykenee tarkastelemaan kantojaan uudelleen. Kansan ja päättäjien mielipide on muuttunut Nato-jäsenyyttä puoltavaksi historiallisen nopeasti ja selvästi. Päättäjät ovat uskaltaneet muuttaa mielipidettään tosiasioiden ja kansan vahvan tahtotilan myötä. Kyse ei ole takinkääntämisestä vaan tarpeellisesta kyvystä reagoida todellisuuden muuttumiseen. Ensin muuttui kansan mielipide – sitten valtiojohdon. Kansalaiset vievät Suomen Natoon, Purra toteaa.
Puolustuksen tuottaminen säilyy ennallaan
Mikä elämässämme tulee muuttumaan jäsenyyden myötä? Perussuomalaisten mukaan tuskin paljon mikään.
&#8211; Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja lujaan maanpuolustustahtoon. Nämä asiat muodostavat yhdessä modernin, valikoimaltaan laajan kaluston ja kiitettävätasoisen koulutuksen kanssa erittäin iskukykyiset puolustusvoimat. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jatkossakin koko Suomen sotilaallisen koskemattomuuden turvaaminen.
&#8211; Myös Nato näkee asian niin: me hoidamme oman tonttimme. Se ei Venäjän vieressä ole aivan pieni. Toisin sanoen myös liittokunnan asema vahvistuu Suomen – ja Ruotsin – jäsenyyden myötä selvästi, Purra sanoo.
Lisäpanostuksia tarvitaan
Nato-jäsenyyden suorat taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
&#8211; Suomen valtiontalouden kannalta tämä on hyvin pieni summa, jolla saamme kollektiivisen Nato-maiden puolustuksen taaksemme. Suomen puolustusmenot ovat jo nyt Naton suosittelemat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä Suomella olisi varaa tästä osuudesta tinkiä, vaikka olisimme päättäneet jäädä Naton ulkopuolelle. Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue, joka korostaa isänmaan puolustuksen tärkeyttä kaikissa oloissa, Purra painottaa.
Suomen ja Venäjän välit eivät ole merkittävästi muuttumassa – ne muuttuivat jo helmikuussa. Venäjän silmissä Suomi on jo osa läntistä liittoumaa.
&#8211; Kaikkeen pitää varautua ja valmistautua, mutta on myös mahdollista, että tulevat kuukaudet eivät tuo mukanaan mitään ihmeellistä.
&#8211; Venäjä tietenkin vastustaa Naton laajentumista Suomeen tai mihin tahansa, mutta sen motiivi asiassa on suurvaltapoliittinen: kun pieni maa liittyy Natoon, Venäjän vaikutusmahdollisuudet kyseiseen maahan heikkenevät. Purra sanoo.
Rajaturvallisuuteen panostettava
Perussuomalaiset huomauttavat, että Suomen rajaturvallisuuden takaamiseen tarvitaan resursseja ja oikeanlaista lainsäädäntöä myös Naton jäsenenä. Tämä sanotaan myös selonteossa.
&#8211; Kuten tiedämme, Venäjän mahdolliset vaikuttamiskeinot eivät ole vain aseellisia. Kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuutta huolehtimista eikä näiden erottaminen toisistaan aina ole mahdollista eikä edes tarpeen. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen ja viranomaisten toimivallasta ja resursseista huolehtiminen itsessään helpottaa myös ulkoisiin uhkiin vastaamista. Mikään ei ole Suomelle tärkeämpää kansalaisten turvallisuus, Purra painottaa.
&#8211; Haluamme kiittää valtiojohtoa ja koko eduskuntaa yhteistyöstä, jota olemme nopeassa aikataulussa ja vaikeina aikoina tehneet Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan.