

PS ARKISTO
Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”
Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja, totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tänään eduskunnan Nato-keskustelussa.
– Suomalaisten suuri enemmistö on vuosikymmenten ajan suhtautunut Nato-jäsenyyteen skeptisesti eikä näin ollen poliitikoillakaan ole ollut suurempaa hinkua edistää asiaa. Nato-jäsenyyttä ei ole nähty tarpeelliseksi ja on ajateltu – naiivisti tai ei – että mahdollisimman neutraali ja tasapainoileva asema pitää Suomen välit Venäjään riittävän seesteisinä. Ja onhan linja tosiaan ollut toimiva, kun olemme vuosikymmenet saaneet elää rauhassa, sanoo Riikka Purra.
– Suomi ei kuitenkaan ole ainakaan 30 vuoteen ollut puolueeton. Olemme osa länttä niin puolustuspoliittisesti kuin demokratianakin. Suomi on harjoitellut Naton kanssa jo pitkään, on täysin yhteensopiva sen järjestelmien kanssa ja olemme tehneet isäntämaasopimuksen. Vain täysjäsenyyden turvatakuut puuttuvat. Suomi on myös Venäjän silmissä jo sotilaallisesti liittoutunut.
Naamiot on riisuttu
Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos.
– Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja.
– Kun tilanteet muuttuvat ja uusia tai piilossa olleita tosiasioita paljastuu, on viisautta, että ihminen kykenee tarkastelemaan kantojaan uudelleen. Kansan ja päättäjien mielipide on muuttunut Nato-jäsenyyttä puoltavaksi historiallisen nopeasti ja selvästi. Päättäjät ovat uskaltaneet muuttaa mielipidettään tosiasioiden ja kansan vahvan tahtotilan myötä. Kyse ei ole takinkääntämisestä vaan tarpeellisesta kyvystä reagoida todellisuuden muuttumiseen. Ensin muuttui kansan mielipide – sitten valtiojohdon. Kansalaiset vievät Suomen Natoon, Purra toteaa.
Puolustuksen tuottaminen säilyy ennallaan
Mikä elämässämme tulee muuttumaan jäsenyyden myötä? Perussuomalaisten mukaan tuskin paljon mikään.
– Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja lujaan maanpuolustustahtoon. Nämä asiat muodostavat yhdessä modernin, valikoimaltaan laajan kaluston ja kiitettävätasoisen koulutuksen kanssa erittäin iskukykyiset puolustusvoimat. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jatkossakin koko Suomen sotilaallisen koskemattomuuden turvaaminen.
– Myös Nato näkee asian niin: me hoidamme oman tonttimme. Se ei Venäjän vieressä ole aivan pieni. Toisin sanoen myös liittokunnan asema vahvistuu Suomen – ja Ruotsin – jäsenyyden myötä selvästi, Purra sanoo.
Lisäpanostuksia tarvitaan
Nato-jäsenyyden suorat taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
– Suomen valtiontalouden kannalta tämä on hyvin pieni summa, jolla saamme kollektiivisen Nato-maiden puolustuksen taaksemme. Suomen puolustusmenot ovat jo nyt Naton suosittelemat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä Suomella olisi varaa tästä osuudesta tinkiä, vaikka olisimme päättäneet jäädä Naton ulkopuolelle. Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue, joka korostaa isänmaan puolustuksen tärkeyttä kaikissa oloissa, Purra painottaa.
Suomen ja Venäjän välit eivät ole merkittävästi muuttumassa – ne muuttuivat jo helmikuussa. Venäjän silmissä Suomi on jo osa läntistä liittoumaa.
– Kaikkeen pitää varautua ja valmistautua, mutta on myös mahdollista, että tulevat kuukaudet eivät tuo mukanaan mitään ihmeellistä.
– Venäjä tietenkin vastustaa Naton laajentumista Suomeen tai mihin tahansa, mutta sen motiivi asiassa on suurvaltapoliittinen: kun pieni maa liittyy Natoon, Venäjän vaikutusmahdollisuudet kyseiseen maahan heikkenevät. Purra sanoo.
Rajaturvallisuuteen panostettava
Perussuomalaiset huomauttavat, että Suomen rajaturvallisuuden takaamiseen tarvitaan resursseja ja oikeanlaista lainsäädäntöä myös Naton jäsenenä. Tämä sanotaan myös selonteossa.
– Kuten tiedämme, Venäjän mahdolliset vaikuttamiskeinot eivät ole vain aseellisia. Kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuutta huolehtimista eikä näiden erottaminen toisistaan aina ole mahdollista eikä edes tarpeen. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen ja viranomaisten toimivallasta ja resursseista huolehtiminen itsessään helpottaa myös ulkoisiin uhkiin vastaamista. Mikään ei ole Suomelle tärkeämpää kansalaisten turvallisuus, Purra painottaa.
– Haluamme kiittää valtiojohtoa ja koko eduskuntaa yhteistyöstä, jota olemme nopeassa aikataulussa ja vaikeina aikoina tehneet Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-jäsenyyshakemus liittoutuminen rajaturvallisuus yleinen asevelvollisuus varautuminen lainsäädäntö kansalaiset Riikka Purra Venäjä perussuomalaiset maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”

Vihreän sisäministeriön uskomaton kommentti kriittisellä hetkellä – kertoo, ettei maa voi suojautua Venäjän siirtolaisaseelta – Purra: ”Uskomatonta! Suojatkaa tätä maata”

Erikoinen näytelmä eduskunnassa: Perussuomalaiset vaati varautumista Venäjän kostotoimiin ja kysyi rajaturvallisuudesta – ministeri syytti hybridivaikuttamisesta

Raju väittely kyselytunnilla – viherpiipertäjät politisoivat itärajan, sisäministeri syyttää oppositiota hybridivaikuttamisesta (video)

Halla-aho: Sekä Nato-jäsenyyden kannatusta että sen vastustusta ohjaa Venäjän pelko

Suomen turvallisuustilanne muuttunut peruuttamattomasti – ”Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita itsemääräämisoikeuttamme”

Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan

Packalén: Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, meille idästä

Lulu Ranne: Kun Nato-läksyt on tehty, on talouden laiskanläksyjen aika
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.