Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja, totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tänään eduskunnan Nato-keskustelussa.

– Suomalaisten suuri enemmistö on vuosikymmenten ajan suhtautunut Nato-jäsenyyteen skeptisesti eikä näin ollen poliitikoillakaan ole ollut suurempaa hinkua edistää asiaa. Nato-jäsenyyttä ei ole nähty tarpeelliseksi ja on ajateltu – naiivisti tai ei – että mahdollisimman neutraali ja tasapainoileva asema pitää Suomen välit Venäjään riittävän seesteisinä. Ja onhan linja tosiaan ollut toimiva, kun olemme vuosikymmenet saaneet elää rauhassa, sanoo Riikka Purra.

– Suomi ei kuitenkaan ole ainakaan 30 vuoteen ollut puolueeton. Olemme osa länttä niin puolustuspoliittisesti kuin demokratianakin. Suomi on harjoitellut Naton kanssa jo pitkään, on täysin yhteensopiva sen järjestelmien kanssa ja olemme tehneet isäntämaasopimuksen. Vain täysjäsenyyden turvatakuut puuttuvat. Suomi on myös Venäjän silmissä jo sotilaallisesti liittoutunut.

Naamiot on riisuttu

Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos.

– Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja.

– Kun tilanteet muuttuvat ja uusia tai piilossa olleita tosiasioita paljastuu, on viisautta, että ihminen kykenee tarkastelemaan kantojaan uudelleen. Kansan ja päättäjien mielipide on muuttunut Nato-jäsenyyttä puoltavaksi historiallisen nopeasti ja selvästi. Päättäjät ovat uskaltaneet muuttaa mielipidettään tosiasioiden ja kansan vahvan tahtotilan myötä. Kyse ei ole takinkääntämisestä vaan tarpeellisesta kyvystä reagoida todellisuuden muuttumiseen. Ensin muuttui kansan mielipide – sitten valtiojohdon. Kansalaiset vievät Suomen Natoon, Purra toteaa.

Puolustuksen tuottaminen säilyy ennallaan

Mikä elämässämme tulee muuttumaan jäsenyyden myötä? Perussuomalaisten mukaan tuskin paljon mikään.

– Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja lujaan maanpuolustustahtoon. Nämä asiat muodostavat yhdessä modernin, valikoimaltaan laajan kaluston ja kiitettävätasoisen koulutuksen kanssa erittäin iskukykyiset puolustusvoimat. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jatkossakin koko Suomen sotilaallisen koskemattomuuden turvaaminen.

– Myös Nato näkee asian niin: me hoidamme oman tonttimme. Se ei Venäjän vieressä ole aivan pieni. Toisin sanoen myös liittokunnan asema vahvistuu Suomen – ja Ruotsin – jäsenyyden myötä selvästi, Purra sanoo.

Lisäpanostuksia tarvitaan

Nato-jäsenyyden suorat taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

– Suomen valtiontalouden kannalta tämä on hyvin pieni summa, jolla saamme kollektiivisen Nato-maiden puolustuksen taaksemme. Suomen puolustusmenot ovat jo nyt Naton suosittelemat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä Suomella olisi varaa tästä osuudesta tinkiä, vaikka olisimme päättäneet jäädä Naton ulkopuolelle. Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue, joka korostaa isänmaan puolustuksen tärkeyttä kaikissa oloissa, Purra painottaa.

Suomen ja Venäjän välit eivät ole merkittävästi muuttumassa – ne muuttuivat jo helmikuussa. Venäjän silmissä Suomi on jo osa läntistä liittoumaa.

– Kaikkeen pitää varautua ja valmistautua, mutta on myös mahdollista, että tulevat kuukaudet eivät tuo mukanaan mitään ihmeellistä.

– Venäjä tietenkin vastustaa Naton laajentumista Suomeen tai mihin tahansa, mutta sen motiivi asiassa on suurvaltapoliittinen: kun pieni maa liittyy Natoon, Venäjän vaikutusmahdollisuudet kyseiseen maahan heikkenevät. Purra sanoo.

Rajaturvallisuuteen panostettava

Perussuomalaiset huomauttavat, että Suomen rajaturvallisuuden takaamiseen tarvitaan resursseja ja oikeanlaista lainsäädäntöä myös Naton jäsenenä. Tämä sanotaan myös selonteossa.

– Kuten tiedämme, Venäjän mahdolliset vaikuttamiskeinot eivät ole vain aseellisia. Kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuutta huolehtimista eikä näiden erottaminen toisistaan aina ole mahdollista eikä edes tarpeen. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen ja viranomaisten toimivallasta ja resursseista huolehtiminen itsessään helpottaa myös ulkoisiin uhkiin vastaamista. Mikään ei ole Suomelle tärkeämpää kansalaisten turvallisuus, Purra painottaa.

– Haluamme kiittää valtiojohtoa ja koko eduskuntaa yhteistyöstä, jota olemme nopeassa aikataulussa ja vaikeina aikoina tehneet Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan.

SUOMEN UUTISET