

LEHTIKUVA
Lulu Ranne: Kun Nato-läksyt on tehty, on talouden laiskanläksyjen aika
Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi eduskunnan Nato-keskustelussa taloudellisen turvan ja omavaraisuuden olevan kokonaisturvallisuuden kannalta yhtä tärkeää kuin sotilaallinen turvallisuus. Kun Nato-läksyt nyt on tehty, on Suomen korkea aika aloittaa nopeasti talouden laiskanläksyjen suorittaminen.
– Yksilöiden, jotka eivät ole itse kokeneet sotaa, voi olla vaikeaa ymmärtää sodan mahdollisuutta. Sota tapahtuu tv:ssä toisille. Yhteistä eri maista kuulemilleni näkemyksille eri mielipidevirtauksista on, ettei osattu koskaan kuvitella sodan vielä palaavan Eurooppaan, sanoi kansanedustaja Lulu Ranne.
Karmea herätys
Helmikuun 24. päivä 2022 oli karmea herätys.
– Kuten puheenjohtaja Purra totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, kannatamme Nato-jäsenyyttä. Hän myös muistutti, että vastuu Suomen alueellisesta ja toiminnallisesta koskemattomuudesta on aina vahvasti meillä itsellämme ja ylläpitämillämme kansallisilla puolustusvoimilla. Se asia ei muutu mihinkään Nato-jäsenyyden myötä, vaan päinvastoin korostuu.
– Koska Venäjä ei ole kyennyt tai edes halunnut omaksua länsimaisia arvoja, Suomi on länsimaiden etuvartio itään, haluamme sitä tai emme. Suomen oma kyky puolustaa omaa lohkoaan on tärkeämpää kuin koskaan. Yhteistyö Nato-yhteisön kanssa jatkuu ja tiivistyy, mutta nyt Naton todellisella avulla, jos joskus joudumme hyökkäyksen kohteeksi.
– Puolustusliiton jäsenyyden hakeminen voidaankin nähdä luonnollisena jatkumona Suomen kokonaisturvallisuuden rakentamiseksi muuttuvassa maailmassa. Nato-jäsenyys on silti vain yksi osa kokonaisturvallisuuttamme, Ranne totesi.
Pelkkä Nato-jäsenyys ei ole hopealuoti kaikkiin ongelmiin
Suomessa voidaan spekuloida sillä, johtuiko Venäjän järjetön hyökkäys Ukrainaan Vladimir Putinin joutumisesta kuplaan, joka eristi hänet todellisuudesta.
– Se, mitä meidän tulee varoa, on joutumista omiin kupliimme ja kuvitella Nato-jäsenyyden olevan hopealuoti kaikkiin ongelmiin.
– On houkuttelevaa ajatella, että länsimaiset pakotteet purevat ja Venäjä jää sekoilussaan lopulta yksin. Tai että edustamamme länsimaiset arvot koettaisiin jotenkin universaaleina hyveinä, joita kaikki järkevästi ajattelevat ihmiset tai demokraattisesti johdetut valtiot automaattisesti kannattavat.
– Aiemmin mainitsemani eri maista kuullut havainnot mielipidevirtauksista kertovat nimittäin myös, että vaikka Venäjän nimenomaista hyökkäystä ei hyväksyttäisikään, Venäjän yleinen tuomitseminen ja eristäminen sekä Ukrainan puolustaminen eivät ole maailmassa, EU:ssa tai edes Naton sisällä kaikkialla mitenkään itsestäänselvyyksiä, vaikka me suomalaiset ajattelemme niin.
Taloudellisesta turvasta ja omavaraisuudesta huolehdittava
Suomi ei välttämättä edusta edes maailman enemmistöä, sillä monet maat, kuten Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja useat muut Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan valtiot eivät lopulta eristä Venäjää Suomen haluamalla tavalla.
– Saatoimme luulla globalismin tekevän maailman taloudelliset etupiirit merkityksettömiksi, mutta toisin on käymässä.
– Kuten Eurooppa on nyt saanut havaita olevansa riippuvainen väärän etupiirin energiasta, huomaamme pian olevamme riippuvaisia väärän etupiirin valmistusvoimasta, mikropiireistä tai vihreän siirtymän vaatimien resurssien maasta kaivamisesta ja jalostamisesta. Esimerkkeinä vaikkapa grafiitti ja litium.
– Taloudellinen turva ja omavaraisuus ovat yhtä tärkeitä osia kokonaisturvallisuudessa kuin sotilaallinen turvallisuus. Nyt Nato-läksyt tehtyämme meidän tulee nopeasti aloittaa talouden laiskanläksyjen suorittaminen, Ranne vaati.
Suomen maanpuolustustahto maailman korkeimpia
Tällaisessa maailmassa suomalaiset voivat Ranteen mukaan olla tyytyväisiä siihen, että suomalaisten yhteinen tahto puolustaa maataan on maailman korkeimpia.
– Edelleen kuitenkin kuulee myös väitettävän, ettei suomalaisuutta tai suomalaista yhtenäiskulttuuria ole olemassa eikä ole koskaan ollutkaan.
– Jotakin suomalaisuudessa ja Suomessa kuitenkin on, jota tällaisten väitteiden esittäjät eivät ole tavoittaneet, Ranne totesi tyytyväisenä.
Jatkossa meno vain kovenee
Suomalaiset eivät ole unohtaneet yhteistä historiaansa, jota valtaosa nyt elävistä ei ole ollut itse kokemassa, mutta joka näkymättömänä voimana velvoittaa suomalaisia huolehtimaan maastaan kaikin mahdollisin tavoin.
– Jatkossa meno vain kovenee, mutta Suomi paranee ja pärjää, kun teemme yhteistyötä terveellä itsetunnolla ja asiat tärkeysjärjestyksessä.
– Suomi ja suomalainen ensin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sotilaallinen turvallisuus taloudellinen turva Nato-jäsenyys Ukrainan sota maanpuolustustahto länsimaiset arvot vihreä siirtymä omavaraisuus tärkeysjärjestys Venäjä-pakotteet Aasia Euroopan unioni globalismi Puolustusvoimat Riikka Purra Eurooppa Vladimir Putin Afrikka Lulu Ranne Kiina Suomi Venäjä talous Energia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”

Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan

Suomi on yhtenäisempi kuin aikoihin

Packalén: Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, meille idästä

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Mäenpää: ”Kannatan nykyisessä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä”

Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä

Juuso puoltaa Natoon liittymistä: Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole uhka kenellekään

Perussuomalaiset: Nato-jäsenyys vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













