

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Nato-jäsenyys vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta
Perussuomalaisten mielestä jäsenyys Natossa vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta, sen mahtimaiden tahdosta ja sen tulevasta kehityksestä. – Puolustusliiton jäsenenä olisimme länsimaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, tapahtuipa unionille mitä vain tulevaisuudessa. Siihenkin on viisasta varautua, sanoo kansanedustaja Jani Mäkelä.
Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue. Jo vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelman keskeinen pääotsikko kuului: ”Isänmaan turvallisuudesta ei tingitä”.
Sitä avattiin seuraavasti; ”Ukrainan kriisi on osoittanut, että turvallisuuspoliittinen tilanne voi nykymaailmassa muuttua hyvinkin nopeasti. Siksi on tärkeää, että Suomella on uskottava puolustus, joka pystyy takaamaan turvan kaikissa olosuhteissa.”.
– Tämä siis oli reaktio vuoden 2014 tilanteeseen ja Krimin valtaukseen. Linjasimme myös yleisemmin ja tarkemmin esimerkiksi vaativamme puolustusvoimille rahoitusta, Nato-jäsenyyden hyötyjen ja haittojen kiihkotonta selvittämistä ja jalkaväkimiinoja takaisin, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Jani Mäkelä aloitti.
– Ohjelmassamme myös sanottiin, että liittoutumattomuuden linjan muuttamiselle pitää olla painavat syyt. Totesimme, ettei EU anna turvatakuita tai sotilaallista turvallisuutta. Käytännössä kaikki EU-maat olivat jo perustaneet turvallisuusratkaisunsa natoon, ja ettei päällekkäisiä järjestelmiä ole järkevää rakentaa.
Puolustusliitto on paras vaihtoehto
Tätä johdonmukaista linjaa perussuomalaiset ovat noudattaneet sitä ennen ja sen jälkeen. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkein tavoite, liittoutuminen tai sen puute vain keino tavoitteen saavuttamiseen.
– Vaikka tilanne Ukrainassa jatkuikin kahdeksan vuotta, suomalaiset joutuivat silti täysin uudenlaiseen tilanteeseen Venäjän käynnistettyä suurhyökkäyksensä tämän vuoden helmikuussa.
– Jokainen on joutunut miettimään, mitä se merkitsee Suomelle. Vanhemmat olivat huolestuneita, miten turvaisivat parhaiten lapsensa. Miten estämme heitä joutumasta kokemaan saman, johon isovanhempiemme sukupolvi tahtomattaan joutui? Mäkelä kysyi.
Suomalaisten enemmistön tavoin myös perussuomalaiset päätyivät johtopäätökseen, että ne ”painavat syyt liittoutumattomuuden linjan muuttamiselle” ovat nyt olemassa.
– Puolustusliitto on paras vaihtoehto, joka meillä on suomalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. Näemme lisäksi, että jäsenyys Natossa vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta, sen mahtimaiden tahdosta ja sen tulevasta kehityksestä. Puolustusliiton jäsenenä olisimme länsimaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, tapahtuipa unionille mitä vain tulevaisuudessa. Siihenkin on viisasta varautua.
Suomi ei ole sanelupolitiikan maa
Suomi ei ole Mäkelän mukaan sanelupolitiikan maa.
– Suurissa kansakuntaa koskettavissa kysymyksissä meillä on tapana tehdä päätökset yhdessä, yksimielisyyttä hakien ja kaikkia kuunnellen. Kun paha päivä koittaa, me kokoonnumme pohtimaan, miten tilanteesta selvitään eteenpäin. Tämä on se, mikä määrittelee meidät kansakuntana.
– Tämä on se, mistä kansanvallan ja demokratian voima lopulta lähtee. Toisiemme kuuntelu herkällä korvalla erottaa meidät niistä maista, joissa johtaja sanelee, mitä mieltä kansan on oltava. Haluamme puolustaa järjestelmäämme sanelupolitiikalta, Mäkelä sanoi.
– Suomalaiset pystyvät reagoimaan ympäristössämme tapahtuviin muutoksiin nopeasti, emmekä pelkää tehdä vaikeita päätöksiä paineen alla. Suomalaisia ei voi painostaa, vaan se kääntyy tekijäänsä vastaan. Olemme kärsivällisiä, mutta tarvittaessa päätämme ja toimimme nopeasti.
Oma puolustus tärkeää myös jatkossa
Perussuomalaisten mielestä faktat ovat selvät, kaikkia on kuultu, puolustusliitto on kansan ja eduskunnan ylivoimaisen enemmistön tahto.
– Siitä huolimatta tulee muistaa, että jäsenyys koskee myös niitä kansalaisiamme, jotka eivät hakemista kannattaneet. Heidän huolensa ovat aiheellisia, ja meidän on kunnioitettava kaikkien näkemyksiä, vaikka emme niitä itse jakaisikaan. Siksi muistutamme, että me emme tule luopumaan kansallisesta vahvasta asevelvollisuuteen ja moderniin teknologiaan nojaavasta aluepuolustuksestamme, vaan me tulemme vahvistamaan sitä.
– Me emme tule luopumaan rauhaan ja yhteistyöhön tähtäävästä ulkopolitiikastamme, vaan päinvastoin ilmaisemme rohkeammin arvoihimme pohjautuvia näkemyksiä, Mäkelä muistutti.
Puheenjohtaja Riikka Purra sanoi eilen lähetekeskustelussa, että perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ”kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”.
– Totean, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä tukee käsittelyssä olevaa ulkoasiainvaliokunnan mietintöä ja siinä esitettyä johtopäätöstä, että Suomen tulee välittömästi hakea Pohjois-Atlantin liiton Naton jäsenyyttä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansan tuki ulkopoliittinen linja puolustusliitto Nato-jäsenyys turvallisuusympäristö turvallisuusuhat ryhmäpuheenvuoro Euroopan unioni suomalaiset Liittoutumattomuus Jani Mäkelä Venäjä perussuomalaiset maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”

Suomen turvallisuustilanne muuttunut peruuttamattomasti – ”Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita itsemääräämisoikeuttamme”

Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan

Suomi on yhtenäisempi kuin aikoihin

Lulu Ranne: Kun Nato-läksyt on tehty, on talouden laiskanläksyjen aika

Tavio: Turkki ei välitä maakuvastaan – vaatimukset epäsuhtaisia

Elomaa: ”Nato ei ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon”

Junnila tyytyväinen Suomen Nato-päätökseen: Suomen itsemääräämisoikeus vahvistuu Venäjä-riippuvuuden vähetessä

Puisto: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys syventää yhteistyötä myös Baltian maiden kanssa
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










