Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa kannattaneensa Suomen liittymistä puolustusliittoon jo kauan ja perustelleensa kantaansa useissa asiayhteyksissä. Tulevaisuudelta hän toivoi Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön syvenemistä.

Pohjoismailla ja Baltian mailla on läheiset suhteet. Eduskunnan Liettua-ystävyysryhmän puheenjohtajanakin toimiva Sakari Puisto kiinnitti täysistuntopuheenvuorossaan huomiota kahteen perinteisesti merkittävänä pidettyyn eroavaisuuteen alueiden yhteistyössä.

– Ensinnäkin Pohjoismaiden välisellä yhteistyöllä on pidempi historia. Toiseksi Baltian mailla on ollut paljon nuivempi suhtautuminen Venäjään. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, kun omat silmämme ovat avautuneet Venäjän suhteen — tässä baltit ovat jo aiemmin olleet realistisempia ja rehellisempiä.

Liettua ilmaissut tukensa

Puisto totesi turvallisuuspoliittisen viitekehyksemme muuttuvan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä vieläkin läheisemmäksi balttien kanssa ja heidän tuellaan.

– Toivoisin, että maidemme välinen yhteistyö tiivistyy merkittävästi myös suoraan niin Pohjoismaiden kanssa niin kutsutussa NB8:ssa, Nordic-Baltic-yhteistyössä kuin EU:n piirissäkin.

Puisto vieraili viime viikolla ystävyysryhmän delegaation kanssa Liettuassa, jossa hän tapasi muun muassa Liettuan parlamentin puhemies Viktorija Čmilytė-Nielsenin, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Laima Andrikienėn, Liettuan Pohjoismaiden ystävyysryhmän puheenjohtaja Giedrius Surplysin sekä ystävyysryhmän muita kansanedustajajäseniä.

Liettua on jo ilmaissut tukensa tuen Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ja luvannut nopean ratifioinnin liittymisasiakirjalle parlamentissa.

– On varmasti fakta, että näin tulee tapahtumaan, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastasi Sakari Puiston esittämään pohdintaan Baltian ja Suomen yhteistyön tiivistymisestä siinä tapauksessa, että maamme ovat kaikki Naton jäseniä.

Suuret maat mukana

Ulkoministeri kiitteli Pohjoismaiden ja Baltian NB8-yhteistyön aktiivisuutta. Samalla hän totesi, etteivät Suomi ja Ruotsi Naton uusina jäsenmaina kantaisi päävastuuta Baltian puolustuksesta.

– Baltian maat pitävät tavattoman tärkeänä, että myöskin suuret Nato-jäsenmaat ovat mukana heidän puolustussuunnittelussaan ja sen toteuttamisessa. Tämä on täysin ymmärrettävää ajatellen heidän turvallisuustilannettaan. Mutta uskon, että kun olemme yhdessä Nato-pöydässä, niin se vahvistaa myöskin Nordic-Baltic-yhteistyötä ja ylipäätään yhteistyötä Itämeren alueella paitsi turvallisuuskysymyksissä muunkinlaisessa yhteydenpidossa.

SUOMEN UUTISET