Hallituksen mukaan komissio ei anna Suomelle lupaa suojella rajojaan Venäjän siirtolaisaseelta – Purra: Olen erittäin pettynyt siitä, että hallitus lähetti asian kierrokselle

Perussuomalaiset on esittänyt ankaraa kritiikkiä sisäministeriön linjaukselle, jonka mukaan turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen ja rajan sulkeminen eivät olisi mahdollisia edes silloin, kun Suomea painostetaan rajalle työnnetyillä ihmismassoilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että myös EU-maa Puola onnistui sulkemaan rajansa, eikä siitä seurannut mitään moitteita EU-komissiolta.

Vihreiden johdossa oleva sisäministeriö esitti viime viikolla hämmentävän lausunnon, jonka mukaan Suomen ei olisi mahdollista sulkea rajaa edes poikkeusoloissa. Tällöin esimerkiksi Venäjän mahdolliselta siirtolaisaseelta suojautuminen ei onnistuisi.

Sisäministeriön mukaan myöskään turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen ei olisi mahdollista missään oloissa. Sisäministeriö perusteli linjaustaan keskusteluilla EU-komission kanssa.

Perussuomalaiset on esittänyt ankaraa kritiikkiä sisäministeriön linjaukselle.

Eilisessä Ylen A-studiossa pääministeri Sanna Marin (sd) yllättäen pakitteli itseään pois tilanteesta.

– Jos meille kohdistettaisiin hybridivaikuttamisen keinoilla ihmisiä rajalle, niin siinä tilanteessa itärajan rajanylityspaikat pitäisi pystyä sulkemaan. Meillä on olemassa erilaisia viranomaistulkintoja, joidenkin mukaan se on jo nyt mahdollista, Marin sanoi.

Etukäteen tiedettiin, mitä EU sanoo

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi pääministerille olevansa erittäin pettynyt siitä, että hallitus edes lähetti asian kierrokselle EU:hun.

– Etukäteen jo tiedettiin, millainen vastaus sieltä tulee.

Purra huomautti, että myös EU-maa Puola nimenomaan aiemmin laittoi rajat kiinni Valko-Venäjän pyrkiessä vyöryttämään ihmismassoja EU:n rajoille, eikä komissio moittinut Puolaa.

– Me tiedämme, että näin pitäisi voida toimia myös Suomessa. Toisaalta on huolestuttavaa vihjata, että Suomi voisi toimia näin ilman tukevaa lainsäädäntöä. Oikeusvaltiossa ei ole mahdollista, että rajavartijat ilman toimivaltuuksia virkavastuulla laitettaisiin tekemään näin. Tarvitsemme siis lainsäädäntömuutoksia, toivottavasti ne tuodaan eduskuntaan pikaisesti, Purra kehotti pääministerille.

Kiristääkö vihreät muita hallituspuolueita?

Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoi, että lainvalmistelun jälkeen eduskuntaan on välittömästi tuotava pykälät, joilla tarvittaessa koko itäraja voidaan sulkea ja panna stoppi turvapaikanhaulle.

– Tähän pitää löytää ratkaisuja, Orpo sanoi.

Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään kuitenkin selvänä, että nimenomaan vihreille hallituksessa pysymisen kynnyskysymys on se, että valmiuslakiin ei oteta mukaan rajat kiinni -pykälää, joka kuitenkin on olemassa monissa muissa Euroopan maissa. Rajan auki pitäminen kaikissa tilanteissa turvapaikanhakijoita varten onkin todennäköisesti vain vihreiden muille hallituspuolueille asettama ehto.

Marin kuitenkin sanoi, että asia ”nostetaan uudestaan esille komission kanssa”, tarvittaessa jopa komission puheenjohtajan kanssa. Nähtäväksi jää, miten vihreät tulevat asiaan suhtautumaan.

Turkki nihkeilee Suomen Nato-hakemuksen kanssa

Eduskunnassa käsiteltiin eilen Suomen Nato-hakemusta. Historiallisena päivänä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan heitti kuitenkin hiekkaa rattaisiin. Uutistoimistojen mukaan Turkki ei aikoisi tukea Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Erdoğanin kerrotaan myös sanoneen, ettei Suomen ja Ruotsin edustajien vierailu Turkissa auttaisi asiaa.

Erdoğanin vaatimusten mukaan Suomen ja Ruotsin olisi lopetettava tukensa terroristijärjestöille ja poistettava Turkkiin kohdistuvat asevientikiellot. Turkin ulostuloja on pidetty hämmentävinä, koska ne tulevat viime hetkellä, juuri ennen Suomen ja Ruotsin Nato-lähentymisen syventyessä. Aiemmin Turkki on ilmaissut suhtautuvansa positiivisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin. Kaikkien Nato-jäsenmaiden, siis myös Turkin, hyväksyntä on edellytyksenä Nato-jäsenyydelle.

Purra arvioi, että Turkin kohdalla on kyse pitkälti sisäpoliittisesta väännöstä.

– Turkki saattaa viestittää myös muille Nato-maille omia viestejään. En usko, että Suomi lähtee mukaan lypsämiseen. Meidän politiikkamme ei ole kiristyksen kohteena. Totta kai diplomatialla ja neuvotteluilla mennään silti eteenpäin.