Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso kannattaa Suomen liittymistä Natoon. Juuso uskoo, että niin kauan kuin kukaan ei hyökkää Suomeen, ei Suomen turvallisuuden vahvistaminen ole uhka kenellekään.

Suomi oli pitkään sidottu entiseen Neuvostoliittoon ystävyys- ja avunantosopimuksella, joka päättyi vuonna 1992 Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena. YYA-sopimus sitoi Suomen monella tapaa itään, ja Suomea pidettiin maailmalla yleisesti Neuvostoliiton vasallivaltiona.

– Mieleeni on jäänyt, että kun Helena Takalo voitti hiihdon MM-kultaa vuonna -78, niin jossakin kansainvälisessä julkaisussa uutisoitiin hänen kotimaakseen SovjetFinland, muistelee perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.

Suomi lähestynyt länttä jo pitkään

YYA-sopimuksen päätyttyä Suomi silloisen presidenttinsä Mauno Koiviston johdolla käänsi nopeasti katseensa länteen. Suomella oli tarve hakea liittolaisia siltä varalta, että Venäjä vielä joskus uhkaisi maata sotilaallisesti. Vuonna 1994 Suomi liittyikin Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja vuonna 1995 Euroopan unioniin.

– Sen jälkeen Suomi on turvallisuuspolitiikassa lähentynyt länsimaita määrätietoisesti askel askeleelta. Seuraava askel länteen tehtiin vuonna 2014 Naton isäntämaasopimuksen muodossa, ja nyt olemme viimeistelemässä tavoitteemme hakemalla Nato-jäsenyyttä, Juuso kertoo.

Nato on puolustusliitto

Nato-sopimuksen viides artikla perustuu hallitusten väliseen luottamukseen siitä, että kukin maa auttaa toista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato-sopimuksessa ei sovita millaista apua kukin maa antaa, vaan asia päätetään kansallisesti ja tapauskohtaisesti. Apu voi olla esimerkiksi humanitääristä, aseellista, taloudellista tai sotilaallista apua.

Juuso painottaa, että Nato on puolustusliitto. Suomi ei ole hyökkäämässä minnekään, eikä yhtään suomalaista sotilasta pakoteta sotimaan toiseen jäsenmaahan. Mikäli Suomi päättäisi lähettää sotilaita toisen jäsenmaan avuksi, tulisivat kysymykseen vain vapaaehtoisesti sinne lähtevät. Tämä koskee tietysti myös tilannetta, jossa Suomi pyytäisi muiden jäsenmaiden apua.

Kansallisesta puolustuksesta pidettävä huolta

Mikäli Venäjä hyökkäisi Suomeen, maa olisi alussa täysin oman puolustuksen varassa.

– Nato-maiden apuun tulo saattaisi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Suomen tulee siis jatkossakin turvata kansallinen puolustus yhtä hyvin jos ei paremmin kuin tähänkin asti, Juuso korostaa.

– Henkilökohtaisesti toivon, että Suomi sopisi Norjan ja Tanskan lailla siitä, että Suomen maaperällä ei säilytettäisi ydinaseita, hyökkäyssotaan kuuluvaa aseistusta eikä Suomessa olisi pysyviä Naton tukikohtia. Venäjä on naapurimaamme, ja meidän tulisi pyrkiä pitämään toimivat ja rauhanomaiset naapurussuhteet tulevaisuudessa, vaikka se juuri nyt tuntuukin vaikealta.

– Se, että Suomi vahvistaa turvallisuuttaan, ei ole uhka kenellekään niin kauan kuin kukaan ei hyökkää Suomeen. Sen vuoksi puollan Suomen jäsenyyttä Naton puolustusliitossa, Juuso sanoo.

Suomen Uutiset