Eduskunnassa käytiin tänään historiallista keskustelua Nato-jäsenyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää otti osaa keskusteluun ja ilmoitti pitkän harkinnan jälkeen syntyneen kantansa.

– Elämme historiallisia hetkiä. Suomen tasavalta on keskellä suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista muutosta sitten vuoden 1945. Venäjän helmikuussa laajentama hyökkäyssota Ukrainassa sai sekä kansalaiset että päättäjät kyseenalaistamaan maamme keskeistä sotilaspoliittista perusratkaisua. Sodan kylmät kasvot ovat esillä.

Aidosti harkittu kanta

Mäenpää korosti puheessaan sitä, että on tehnyt päätöksensä puolustusliiton suhteen vakaasti harkiten:

– En ole muuttanut kantaani mitenkään hätäisesti tai muiden mielipiteiden vuoksi, vaan olen joutunut pohtimaan tätä perusteellisesti. Näkemykseni vahvistui etenkin reilun kahden kolmen viime viikon aikana. Muodostin kantani harkiten kuunnellen asiantuntijoita ja tarkastellen kaikkia näkökulmia. Erityisesti jäsenyyteni puolustusvaliokunnassa on mahdollistanut syvällisenkin tiedonsaannin mieltä askarruttavien kysymysten suhteen.

Mäenpää painotti eduskuntakäsittelyn pohtineensa aikana paljon kysymystä suomalaisten maanpuolustustahdosta. Miten sotilaallinen liittoutuminen vaikuttaisi siihen, varsinkin pitemmällä aikavälillä.

– Mikäli Suomi olisi liittoutunut 90-luvulla rauhan aikana, olisikin riski suomalaisten pitemmän aikavälin maanpuolustustahdon heikkenemisestä ollut uskoakseni todellinen.

Mäenpään mukaan nyt kuitenkin, kun sodan raakalaismaisuus raiskauksineen, kidutuksineen ja siviilien murhineen on lävähtänyt uutisten kautta suomalaistenkin silmien eteen, maanpuolustustahto tulee varmuudella säilymään parin kolmen sukupolven verran eteenpäin. Syyt maanpuolustuksen tärkeydelle ymmärretään taas kyllä kirkkaasti.

– Pidän myös tärkeänä, että suomalaisten sotilasvalan vannoneiden joukkojen lähettäminen muihin Nato-maihin tehdään aina kansallisella päätöksellä, ja sotilaiden lähettäminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen kuten rauhanturvajoukoissa.

Ymmärrystä myös liittoutumattomuuden kannattajille

Kansanedustaja korosti, että Suomi joutuu tekemään päätöksen vääjäämättömän epävarmuuden tilassa ja osoitti ymmärryksensä myös asiasta toisin ajattelevia kohtaan.

– Mielestäni keskustelu onkin Suomessa lähtenyt väärille urille: puhutaan Naton kannattajista ja vastustajista. Kyse ei nähdäkseni ole tällaisesta vastakkainasettelusta. Eihän Natoa yleisesti kai olla itsessään vastustamassa. Sen sijaan on olemassa Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattajia ja liittoutumattomuuden kannattajia. Nähdäkseni nimenomaan tästä on kyse täälläkin salissa, demokratiasta.

– Ymmärrän liittoutumattomuuden kannattajien näkökulman, sillä olen ollut itsekin vankkumaton puolueettomuuden kannattaja ja ilmaissut tämän myös äänestäjille ennen vaaleja, Mäenpää totesi.

EU:n kanssa oltava tarkkana

Puheensa lopuksi Mäenpää kiinnitti huomiota Euroopan unionin rooliin Suomen muuttuvassa ja jo nykyisessä kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa viitekehyksessä.

– Totesimme puolustusvaliokunnan lausunnossa ajankohtaisselontekoon turvallisuusympäristön muutoksesta seuraavasti: ”Mahdollisen EU:n lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. MPK:n ja reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennalta ehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä ja -ratkaisua.” Tästä on pidettävä tiukasti kiinni. Pidänkin ensiarvoisen tärkeänä, että EU:n kemikaaliviraston esitys asetukseksi lyijyn käytön rajoittamiseksi ampumatarvikkeissa ja kalastuspainoissa ei saa vaarantaa reserviläisten käyttämien ampumaseurojen ja metsästyseurojen, eikä reserviläisyhdistysten ylläpitämien ampumaratojen käyttöä.

Kansanedustaja päätti puheensa tärkeään huomioon:

– Mikä Suomen Nato-jäsenyydessä on parasta? Se pienentää riippuvuuttamme Euroopan unionista. EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta ei voi enää löytää syitä valtaville EU-elvytyspaketeille ja muille hölmöyksille.

SUOMEN UUTISET