

LEHTIKUVA
Mäenpää: ”Kannatan nykyisessä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä”
Eduskunnassa käytiin tänään historiallista keskustelua Nato-jäsenyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää otti osaa keskusteluun ja ilmoitti pitkän harkinnan jälkeen syntyneen kantansa.
– Elämme historiallisia hetkiä. Suomen tasavalta on keskellä suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista muutosta sitten vuoden 1945. Venäjän helmikuussa laajentama hyökkäyssota Ukrainassa sai sekä kansalaiset että päättäjät kyseenalaistamaan maamme keskeistä sotilaspoliittista perusratkaisua. Sodan kylmät kasvot ovat esillä.
Aidosti harkittu kanta
Mäenpää korosti puheessaan sitä, että on tehnyt päätöksensä puolustusliiton suhteen vakaasti harkiten:
– En ole muuttanut kantaani mitenkään hätäisesti tai muiden mielipiteiden vuoksi, vaan olen joutunut pohtimaan tätä perusteellisesti. Näkemykseni vahvistui etenkin reilun kahden kolmen viime viikon aikana. Muodostin kantani harkiten kuunnellen asiantuntijoita ja tarkastellen kaikkia näkökulmia. Erityisesti jäsenyyteni puolustusvaliokunnassa on mahdollistanut syvällisenkin tiedonsaannin mieltä askarruttavien kysymysten suhteen.
Mäenpää painotti eduskuntakäsittelyn pohtineensa aikana paljon kysymystä suomalaisten maanpuolustustahdosta. Miten sotilaallinen liittoutuminen vaikuttaisi siihen, varsinkin pitemmällä aikavälillä.
– Mikäli Suomi olisi liittoutunut 90-luvulla rauhan aikana, olisikin riski suomalaisten pitemmän aikavälin maanpuolustustahdon heikkenemisestä ollut uskoakseni todellinen.
Mäenpään mukaan nyt kuitenkin, kun sodan raakalaismaisuus raiskauksineen, kidutuksineen ja siviilien murhineen on lävähtänyt uutisten kautta suomalaistenkin silmien eteen, maanpuolustustahto tulee varmuudella säilymään parin kolmen sukupolven verran eteenpäin. Syyt maanpuolustuksen tärkeydelle ymmärretään taas kyllä kirkkaasti.
– Pidän myös tärkeänä, että suomalaisten sotilasvalan vannoneiden joukkojen lähettäminen muihin Nato-maihin tehdään aina kansallisella päätöksellä, ja sotilaiden lähettäminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen kuten rauhanturvajoukoissa.
Ymmärrystä myös liittoutumattomuuden kannattajille
Kansanedustaja korosti, että Suomi joutuu tekemään päätöksen vääjäämättömän epävarmuuden tilassa ja osoitti ymmärryksensä myös asiasta toisin ajattelevia kohtaan.
– Mielestäni keskustelu onkin Suomessa lähtenyt väärille urille: puhutaan Naton kannattajista ja vastustajista. Kyse ei nähdäkseni ole tällaisesta vastakkainasettelusta. Eihän Natoa yleisesti kai olla itsessään vastustamassa. Sen sijaan on olemassa Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattajia ja liittoutumattomuuden kannattajia. Nähdäkseni nimenomaan tästä on kyse täälläkin salissa, demokratiasta.
– Ymmärrän liittoutumattomuuden kannattajien näkökulman, sillä olen ollut itsekin vankkumaton puolueettomuuden kannattaja ja ilmaissut tämän myös äänestäjille ennen vaaleja, Mäenpää totesi.
EU:n kanssa oltava tarkkana
Puheensa lopuksi Mäenpää kiinnitti huomiota Euroopan unionin rooliin Suomen muuttuvassa ja jo nykyisessä kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa viitekehyksessä.
– Totesimme puolustusvaliokunnan lausunnossa ajankohtaisselontekoon turvallisuusympäristön muutoksesta seuraavasti: ”Mahdollisen EU:n lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. MPK:n ja reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennalta ehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä ja -ratkaisua.” Tästä on pidettävä tiukasti kiinni. Pidänkin ensiarvoisen tärkeänä, että EU:n kemikaaliviraston esitys asetukseksi lyijyn käytön rajoittamiseksi ampumatarvikkeissa ja kalastuspainoissa ei saa vaarantaa reserviläisten käyttämien ampumaseurojen ja metsästyseurojen, eikä reserviläisyhdistysten ylläpitämien ampumaratojen käyttöä.
Kansanedustaja päätti puheensa tärkeään huomioon:
– Mikä Suomen Nato-jäsenyydessä on parasta? Se pienentää riippuvuuttamme Euroopan unionista. EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta ei voi enää löytää syitä valtaville EU-elvytyspaketeille ja muille hölmöyksille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lyijyasetus Nato-jäsenyys riippuvuus EU-tukipaketit sota Euroopan unioni Liittoutumattomuus Puolustusvaliokunta Juha Mäenpää Turvallisuuspolitiikka maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan

Suomi on yhtenäisempi kuin aikoihin

Lulu Ranne: Kun Nato-läksyt on tehty, on talouden laiskanläksyjen aika

Packalén: Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, meille idästä

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä

Juuso puoltaa Natoon liittymistä: Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole uhka kenellekään

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Mäenpää vaatii EU:n toisen lyijyasetuksen hylkäämistä – vaarantaisi ampumaharrastuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.













