

LEHTIKUVA
Mäenpää: ”Kannatan nykyisessä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä”
Eduskunnassa käytiin tänään historiallista keskustelua Nato-jäsenyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää otti osaa keskusteluun ja ilmoitti pitkän harkinnan jälkeen syntyneen kantansa.
– Elämme historiallisia hetkiä. Suomen tasavalta on keskellä suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista muutosta sitten vuoden 1945. Venäjän helmikuussa laajentama hyökkäyssota Ukrainassa sai sekä kansalaiset että päättäjät kyseenalaistamaan maamme keskeistä sotilaspoliittista perusratkaisua. Sodan kylmät kasvot ovat esillä.
Aidosti harkittu kanta
Mäenpää korosti puheessaan sitä, että on tehnyt päätöksensä puolustusliiton suhteen vakaasti harkiten:
– En ole muuttanut kantaani mitenkään hätäisesti tai muiden mielipiteiden vuoksi, vaan olen joutunut pohtimaan tätä perusteellisesti. Näkemykseni vahvistui etenkin reilun kahden kolmen viime viikon aikana. Muodostin kantani harkiten kuunnellen asiantuntijoita ja tarkastellen kaikkia näkökulmia. Erityisesti jäsenyyteni puolustusvaliokunnassa on mahdollistanut syvällisenkin tiedonsaannin mieltä askarruttavien kysymysten suhteen.
Mäenpää painotti eduskuntakäsittelyn pohtineensa aikana paljon kysymystä suomalaisten maanpuolustustahdosta. Miten sotilaallinen liittoutuminen vaikuttaisi siihen, varsinkin pitemmällä aikavälillä.
– Mikäli Suomi olisi liittoutunut 90-luvulla rauhan aikana, olisikin riski suomalaisten pitemmän aikavälin maanpuolustustahdon heikkenemisestä ollut uskoakseni todellinen.
Mäenpään mukaan nyt kuitenkin, kun sodan raakalaismaisuus raiskauksineen, kidutuksineen ja siviilien murhineen on lävähtänyt uutisten kautta suomalaistenkin silmien eteen, maanpuolustustahto tulee varmuudella säilymään parin kolmen sukupolven verran eteenpäin. Syyt maanpuolustuksen tärkeydelle ymmärretään taas kyllä kirkkaasti.
– Pidän myös tärkeänä, että suomalaisten sotilasvalan vannoneiden joukkojen lähettäminen muihin Nato-maihin tehdään aina kansallisella päätöksellä, ja sotilaiden lähettäminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen kuten rauhanturvajoukoissa.
Ymmärrystä myös liittoutumattomuuden kannattajille
Kansanedustaja korosti, että Suomi joutuu tekemään päätöksen vääjäämättömän epävarmuuden tilassa ja osoitti ymmärryksensä myös asiasta toisin ajattelevia kohtaan.
– Mielestäni keskustelu onkin Suomessa lähtenyt väärille urille: puhutaan Naton kannattajista ja vastustajista. Kyse ei nähdäkseni ole tällaisesta vastakkainasettelusta. Eihän Natoa yleisesti kai olla itsessään vastustamassa. Sen sijaan on olemassa Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattajia ja liittoutumattomuuden kannattajia. Nähdäkseni nimenomaan tästä on kyse täälläkin salissa, demokratiasta.
– Ymmärrän liittoutumattomuuden kannattajien näkökulman, sillä olen ollut itsekin vankkumaton puolueettomuuden kannattaja ja ilmaissut tämän myös äänestäjille ennen vaaleja, Mäenpää totesi.
EU:n kanssa oltava tarkkana
Puheensa lopuksi Mäenpää kiinnitti huomiota Euroopan unionin rooliin Suomen muuttuvassa ja jo nykyisessä kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa viitekehyksessä.
– Totesimme puolustusvaliokunnan lausunnossa ajankohtaisselontekoon turvallisuusympäristön muutoksesta seuraavasti: ”Mahdollisen EU:n lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. MPK:n ja reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennalta ehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä ja -ratkaisua.” Tästä on pidettävä tiukasti kiinni. Pidänkin ensiarvoisen tärkeänä, että EU:n kemikaaliviraston esitys asetukseksi lyijyn käytön rajoittamiseksi ampumatarvikkeissa ja kalastuspainoissa ei saa vaarantaa reserviläisten käyttämien ampumaseurojen ja metsästyseurojen, eikä reserviläisyhdistysten ylläpitämien ampumaratojen käyttöä.
Kansanedustaja päätti puheensa tärkeään huomioon:
– Mikä Suomen Nato-jäsenyydessä on parasta? Se pienentää riippuvuuttamme Euroopan unionista. EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta ei voi enää löytää syitä valtaville EU-elvytyspaketeille ja muille hölmöyksille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lyijyasetus Nato-jäsenyys riippuvuus EU-tukipaketit sota Euroopan unioni Liittoutumattomuus Puolustusvaliokunta Juha Mäenpää Turvallisuuspolitiikka maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan

Suomi on yhtenäisempi kuin aikoihin

Lulu Ranne: Kun Nato-läksyt on tehty, on talouden laiskanläksyjen aika

Packalén: Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, meille idästä

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä

Juuso puoltaa Natoon liittymistä: Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole uhka kenellekään

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Mäenpää vaatii EU:n toisen lyijyasetuksen hylkäämistä – vaarantaisi ampumaharrastuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

Purra: Hallitus tekee enemmän kuin kukaan vuosikymmeniin – demarit vain vastustavat
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.














