Eduskunnan ja valtiovallan tärkein tehtävä on taata Suomen itsenäisyys ja turvallisuus. Suomen linja on ollut Nato-jäsenyyden pitäminen mahdollisuutena turvallisuustilanteen muuttuessa ja perussuomalaiset ovat sitoutuneet tähän linjaan.

– Nyt on ilmeistä, että turvallisuustilanteemme on muuttunut. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita itsemääräämisoikeuttamme ja voi hyökätä myös puolueetonta sitä itseään uhkaamatonta maata vastaan, syyllistyen raakuuksiin ja sotarikoksiin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

Olisi pitänyt liittyä jo 30 vuotta sitten

Naton jäsenenä Suomen asema länsimaana on turvattu kaikissa olosuhteissa.

– Maamme olisi Venäjän etupiirin ulkopuolella varmuudella myös siinä tilanteessa, että joutuisimme tai pääsisimme eroon EU:sta tai eurosta. Asemamme myös EU:ssa olisi vahvempi, eikä EU:n suurilla mailla olisi niin paljon valtaa valintoihimme.

– Mielestäni Suomen olisi pitänyt kuulua natoon jo 30 vuotta. Siihen olisi pitänyt liittyä heti Neuvostoliiton kaaduttua. Silloin Suomi ei valitettavasti kyseistä ratkaisua tehnyt, suomettumisen ja pelon haamu taustallaan. Nyt kansalaismielipide on muuttunut ja reaalipoliittinen ikkuna liittymiselle on taas auki. Siitä on kuljettava, Mäkelä sanoo.

Hybridivaikuttaminen estettävä

Suomen puolustuksen linja ei muutu ratkaisevasti. Suomen puolustus perustuu omaan vahvaan asevelvollisarmeijaan, aluepuolustukseen, hävittäjähankintaan ja vakaaseen puolustusmenojen lisäämiseen.

– Suomi on maa, joka turvaa itsensä ja osallistuisi pohjoisen alueen yhteispuolustukseen – Itämeren rauhan varmistamiseen.

– Edelleen jää turvallisuusuhkia, joita Nato ei ratkaise. Suomen on turvattava omat rajansa. Suomen on estettävä hybridivaikuttaminen muillakin kuin suorilla sotilaallisilla tavoilla. On jo nähty, että siirtolaisia ja turvapaikkajärjestelmää on käytetty hyväksi valtiollisesti. Ne toimet meidän on torjuttava omalla lainsäädännöllämme, Mäkelä painottaa.

SUOMEN UUTISET