Tuomioja haikailee EU:ta puolustusapuun ja Ruotsia sotilasliittoon yhdessä Suomen kanssa – Halla-aho: ”Ei ole uskottavaa”

Hallituspuolueiden riveissä elää edelleen Nato-vastaisuutta, jossa puolustusliiton korvikkeeksi tarjotaan ulko- ja turvallisuuspoliittista mielikuvahöttöä, kuten kansanedustaja Erkki Tuomiojan hellimää Suomi-Ruotsi-sotilasliittoa.

Suomen Nato-päätöksen loppumetreillä hallituksen sisällä on edelleen selvä Nato-oppositio, jonka edustajista eilisessä Ylen A-Talkissa olivat paikalla kansanedustajat Anna Kontula (vas) ja Erkki Tuomioja (sd).

Selkeä enemmistö kansanedustajista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tuomioja ei kuitenkaan kuulu heihin. Tuomiojassa on tosin ripaus opportunismia, sillä hän on kaikesta huolimatta väläytellyt mahdollisuutta äänestää eduskunnassa Naton puolesta.

Tuuliviiri-Tuomiojan mukaan hän olisi valmis uhrautumaan sen puolesta, että Nato-jäsenyydelle saataisiin eduskunnassa mahdollisimman laaja tuki, vaikka hän itse pitäisikin parempana oman puolustuksen vahvistamisen ohella puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa – aina kahdenväliseen sotilasliittoon saakka.

Tuomioja nojailee illuusioon

Anna Kontula vihjaili äskettäin, että hänellä olisi tiedossa, ettei Venäjä olisi lähiaikoina hyökkäämässä enää mihinkään. Kukaan ei tosin tiedä, mistä Kontulan tiedot Venäjän hyökkäyshalujen vähenemisestä on saatu.

Eilen Kontula, joka ei siis kannata Nato-jäsenyyttä väitti A-Talkissa, että Nato-jäsenyys kasvattaisi Suomen riskiä joutua osalliseksi ”hässäköihin” maailmalla.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho rauhoitteli kansanedustajakollegoitaan.

– Hässäköihin joutumisen riskiä kuulee usein, ja sen todisteeksi esitetään operaatioita, jotka eivät ole Nato-operaatioita. Kuten tiedetään, mikään Nato-maa ei ole joutunut sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, ja Naton keskeinen tarkoitus onkin estää ennalta konflikteja.

Tuomiojan vaihtoehtoa Nato-jäsenyydelle, Ruotsi-liittoutumaa, Halla-aho pitää illuusiona eli hahmotusvirheenä.

– Jos Suomi haluaa vakauttaa omaa turvallisuuspoliittista asemaansa ja ylipäätään Euroopan turvallisuutta, niin sitä vaikutusta ei ole saatavissa muuten kuin liittymällä Naton jäseneksi, Halla-aho sanoi.

Tuomioja kuitenkin yritti ja vetosi EU-jäsenyyden tuomaan turvaan

– Eihän EU-maihinkaan ole nyt hyökätty, Tuomioja päästeli.

Venäjä katsoo jo nyt Suomen kuuluvan Natoon

Venäjä laskee Suomen jo nyt kuuluvaksi sotilaallisesti länteen nykyisen Nato-yhteistyön ja EU-jäsenyyden vuoksi, eikä Suomi siten voisi pysyä Itämeren alueella mahdollisesti syntyvän sotilaallisen konfliktin ulkopuolella, vaikka ei olisikaan Naton jäsen.

Halla-aho huomautti, että Suomi on jo nyt mukana Nato-toiminnassa olematta kuitenkaan Naton täysjäsen.

– Sanoisin, että mahdollinen imagohaitta on jo realisoitunut ja otettu. Ainoa, mikä tällä hetkellä erottaa Suomen muista on se, että me emme ole kollektiivisen puolustuksen, kansankielellä turvatakuiden piirissä.