Nyt ei lausunto vanhentunut arvokkaasti: Presidentti Halosen mukaan Venäjän päämäärinä ovat demokratia, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto

Presidentti Tarja Halosen aiemmat Venäjästä ja Vladimir Putinista antamat lausunnot ovat muuttuneet varsin hämmentäviksi kun niitä lukee nykykontekstissa. Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Halonen myös vähätteli suomalaisten pelkoja Venäjästä.

Presidentti Tarja Halosen suhde Venäjään ja sen johtajaan Vladimir Putiniin on nostanut esille runsaasti kysymyksiä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa.

Venäjän Ukrainassa aloittama sota on saanut monet suomalaiset eturivin päättäjät tarkistamaan käsityksiään Venäjästä sekä siitä, onko Venäjä uhka kotimaallemme. Tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012 toimineelle demaritaustaiselle Tarja Haloselle Venäjän invaasion tuomitseminen näytti kuitenkin olleen pitkään erityisen vaikeaa.

Ylelle maaliskuun lopussa antamassaan haastattelussa Halonen perusteli presidenttikautensa näkemyksiä Venäjästä. Vladimir Putinin suhteen Halonen pysytteli melko vaitonaisena. Haastattelussa laajaa tyrmistystä herätti Halosen lausunto jonka mukaan Baltian maiden Nato-jäsenyyden taustalla olisi se, että maat olisivat tottuneet kollektiivisiin turvajärjestelyihin neuvostoaikana. Baltian maat liittyivät Naton jäseniksi vuonna 2004.

Halonen pyyteli sittemmin lausuntoaan anteeksi.

Eilisessä Yle-haastattelussa käyttämäni ilmaisu Baltian maiden historiallisesta suhteesta kollektiivisiin turvajärjestelyihin oli huono, ja se on loukannut monia. Pyydän anteeksi epäonnistunutta ilmaisuani. (1/2)

— Tarja Halonen (@TarjaHalonen) March 31, 2022

Venäjällä ja Suomellako muka samat päämäärät?

Presidentti Halosen monet aiemmat Venäjästä ja Putinista antamat lausunnot ovat muuttuneet erittäin hämmentäviksi kun niitä lukee nykykontekstissa.

Erityisen huonolla tavalla on vanhentunut Halosen ensimmäisellä presidenttikaudellaan antama haastattelu, jossa Halonen vähättelee suomalaisten pelkoja Venäjästä. Halonen myös ylistää Putinin hallintoa, joka on Halosen mielestä osoittautunut paljon paremmaksi, kuin mitä 15 vuotta sitten epäiltiin Venäjälle syntyvän.

Halonen muistuttaa, että Suomen naapurina ei ole enää Neuvostoliitto tai tsaarin Venäjä. Halosen mukaan Suomi ja Venäjä jopa jakavat samat ideologiset päämäärät, kuten demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon. Keväällä 2022 Tällaiset arviot Venäjästä näyttäytyvät lähinnä irvokkailta.

Venäjä syyllistynyt sotarikoksiin

Useiden eurooppalaisten oikeusasiantuntijoiden mukaa Venäjä on syyllistynyt sotarikoksiin Ukrainassa.

ETYJ:n asiantuntijavaltuuston tuoreessa raportissa on listattu useita Venäjän vastuulla olevia häikäilemättömiä tekoja. Lausunnossaan Yhdysvaltain Etyj-lähettiläs Michael Carpenter totesi, että koko raportti “dokumentoi luettelon Venäjän joukkojen Ukrainassa tekemästä epäinhimillisyydestä”.

Venäjä on esimerkiksi tuhonnut pommituksillaan siviilikohteita sekä lastensairaalan Mariupolin satamakaupungissa Itä-Ukrainassa. Venäjän isku pakotti sairaalan potilaat evakuoitumaan, joukossa oli paitsi sairaalan henkilökuntaa, myös useita raskaana olevia naisia.

Venäjän joukot tunnetusti myös käyttävät laajamittaista raiskaamista sota-aseenaan. Seksuaalinen väkivalta kertoo epäinhimillisyydestä sekä vihasta naisia ja lapsia kohtaan.

Hyväuskoisuus jyräsi reaalipolitiikan yli

Suomen kuvalehden jutussa vuodelta 2011 Halonen jopa kertoo luonteensa ystävyyssuhteen Putiniin.

Halosen mukaan Putinilla on hyvä huumorintaju, samankaltainen kuin hänellä itsellään.

– Huumorista pitää pystyä erottamaan, että mikä siinä on tosi kovaa ja mikä semmoista taiteellista lisää, Halonen sirkuttaa.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg katsoo, että presidentti Halonen on päässyt Venäjä-keskustelussa liian helpolla. Professori haluaisi selvittää, miksi presidentti Tarja Halosella oli väärä analyysi Venäjästä.

Entinen kansanedustaja Jukka Tarkka puolestaan toteaa, että Halosen ajattelussa romanttinen hyväuskoisuus jyräsi reaalipoliittisen ajattelun yli.