Ruplan kurssi ja Venäjän osakemarkkinat syöksyvät alaspäin lännen massiivisten talouspakotteiden seurauksena. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että ennemmin tai myöhemmin Venäjä on luhistumassa taloudellisesti. Samalla syntyy kuitenkin mahdollisuuksia katkaista Euroopan energiariippuvuus Venäjästä.

Sijoittajien luottamus Venäjään on romahtanut. Talouden syöksykierteellä on vääjäämättä vaikutuksia myös Vladimir Putinin asemaan.

Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-Talkissa, että Putinin aika on käymässä vähiin.

– Ne ihmiset, joiden rahalla ja tuella Putin on vallassa, kärsivät suuresti nykytilanteesta, eikä se voi jatkua loputtomiin. Olivat hänen suunnitelmansa Ukrainan sodan suhteen mitä hyvänsä, niin Putin on kuitenkin jo nyt tilanteessa, jossa hän ei voi enää saavuttaa siedettävää lopputulosta.

– Mitä sen jälkeen tapahtuu, on arvoitus, sillä jo vuosi 1917 ja elokuu 1991 osoittavat, että taitekohdista voidaan lähteä yllättäviinkin suuntiin, koska niissä kohdissa kaaosteoria vaikuttaa voimakkaasti. Me emme tiedä, mitä Putinin jälkeen on tulossa.

EU ja länsi yhdistyneet päättäväisesti Venäjää vastaan

Talouspakotteet heijastuvat myös Suomeen ja koko muuhun maailmaan. Halla-aho kuvaa tilannetta taloudelliseksi sotatilaksi.

– Ja se maksaa, kuten perinteinenkin sota maksaa. Tässä on kuitenkin selkeä ja oikeutettu tavoite, ja nyt on vain maksettava se hinta, joka täytyy maksaa.

Halla-aho arvioi, että tilanne tarjoaa tulevaisuutta ajatellen samalla mahdollisuuksia puhdistaa länsimaailman rahamarkkinoita hämärästä venäläisestä rahasta.

– Syntyy myös mahdollisuuksia katkaista Euroopan energiariippuvuus Venäjästä. Pidän näitä molempia tärkeinä asioina.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU ja kaikki länsimaat ovat yhdistyneet nopeasti ja päättäväisesti Venäjää vastaan. Halla-aho sanoo yllättyneensä iloisesti reaktion voimakkuudesta.

– Perussuomalaisten ja omakin EU-linjani on se, että EU:n pitää keskittyä niihin asioihin, joissa se tuottaa lisäarvoa jäsenmaille ja tekee asioita tehokkaammin kuin mihin jäsenmaat pystyisivät yksinään.

Avautunut Nato-keskustelu tervetullutta

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on liikkeessä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkusti eilen Yhdysvaltoihin, jossa hän tapaa tänään presidentti Joe Bidenin Valkoisessa talossa. Presidenttien asialistalla on keskustelua Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen sekä Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä yhteistyöstä.

Asialistalle noussee myös Suomen Nato-suhteet samaan aikaan, kun Suomessa Nato-keskustelu on vauhdittunut ennennäkemättömästi. Kansalaisista enemmistö toivoo jäsenyyttä, ja eduskuntaan on menossa peräti kaksi yli 50 000 allekirjoitusta kerännyttä Nato-kansalaisaloitetta.

Halla-aho pitää virinnyttä keskustelua tervetulleena ilmiönä.

– Olen odottanut tätä 1990-luvulta saakka. Ihmisten on saatava nyt itse muodostaa omat Nato-kantansa.

Viime päivinä maailma on muuttunut nopealla aikataululla, ja muutos jatkuu. Halla-aho varoittelee, että Venäjän talouden luhistumisella voi olla yllättäviä seurauksia, joka heijastuu myös kansalaiskeskusteluun.

– Levottomuus Venäjällä lisääntyy kaiken aikaa. En yllättyisi, jos lähitulevaisuudessa Venäjällä julistettaisiin poikkeustila, johon liittyy osin ennustamattomia seurauksia, jotka panevat kaiken taas uusiksi, jolloin tätä keskustelua joudutaan käymään taas aivan uusista lähtökohdista.

Venäjä on vaarallinen ja laajentumishaluinen

Halla-aho korostaa, että tällä hetkellä Venäjä on laajentumishaluinen ja pidäkkeetön.

– Venäjä on vaarallinen kaikille naapurimailleen, sanoisin jopa, että Venäjä on gangsterivaltio. Kenelläkään ei ole tietoa Venäjän motiiveista tai ketkä, Putinin ohella, tekevät sotaan liittyviä ratkaisuja.

– Selvää on myös, että Venäjä ei halua rajanaapureitaan Natoon. Se ei johdu siitä, että Venäjä pelkäisi Natoa, vaan siitä, että Nato-jäsenyys muodostaa pelotteen, joka estää Venäjää toteuttamasta omia intressejään, Halla-aho sanoo.

Hänen mukaansa on keskeistä punnita, mihin Venäjä reagoi.

– Ukrainan kohdalla Venäjä perusteli hyökkäystään huolella siitä, että Ukraina tulevaisuudessa liittyisi Natoon. Sama peruste pätee tietysti kaikkiin Venäjän rajanaapureihin, joilla on Nato-optio. Venäjä varmasti reagoi jollain vihamielisellä tavalla jäsenyysprosessin alkamiseen. Toisaalta, jos Suomi ei hanki pelotetta, se jättää Venäjälle pysyvästi auki mahdollisuuden uhata Suomea tai jopa ryhtyä voimatoimiin.

SUOMEN UUTISET