

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Oikeusprofessori esitti oudon väitteen Ylen A-studiossa: Suomen aseapu Ukrainaan voitaisiin katsoa hyökkäystoimeksi
Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen vihjaili Ylellä eilen, että avustaessaan aseellisesti Ukrainaa, Suomesta olisikin nyt tullut hyökkäysosapuoli tilanteessa, jossa Ukraina puolustautuu valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.
Ylen A-studio heitti eilen ilmaan kysymyksen: Voiko länsi antaa aseapua Ukrainaan? Kysymykseen vastauksen antajaksi Yle oli valinnut Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Outi Korhosen.
Korhonen yllätti vihjailemalla, että Suomi rikkoo kansainvälistä oikeutta avustamalla aseellisesti Ukrainaa, joka parhaillaan taistelee alueelleen hyökännyttä Venäjää vastaan.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi jo pari viikkoa sitten, huomattavasti ennen Venäjän hyökkäystä, että Ukrainaa tulisi auttaa toimittamalla sinne aseapua.
– Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää, Halla-aho sanoi.
Suomi tekikin lopulta maanantaina historiallisen päätöksen lähettää aseita sota-alueelle Ukrainaan. Suomi luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 75 000 taistelumuonapakkausta.
Tarvittiinko auttamiseen muka YK:n lupa?
Päätös aseviennistä oli poikkeuksellinen, sillä aiemmin Suomi ei ole toimittanut aseistusta kriisialueille.
Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin maihin. Suomi teki kuitenkin linjauksessaan täyskäännöksen yhdessä monien muiden EU-maiden kanssa, jotka nopeasti ilmoittivat päätöksestä toimittaa aseellista apua Ukrainalle, joka taistelee valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.
Oikeusprofessori Korhosen mukaan Ukrainaa ei kuitenkaan olisi saanut auttaa aseviennillä kansainvälisen oikeuden tullessa esteeksi.
Korhosen vihjailu kansainvälisen oikeuden rikkomisesta sisältyi hänen vastaukseensa, kun Ylen juontaja esitti hänelle kysymyksen.
– Sanoit, että tässä itse asiassa rikotaan jotain kansainvälistä lakia, kun sinne (Ukrainaan) viedään aseita. Mitä lakeja me rikomme, Suomikin siis rikkoo? juontaja uteli.
Oikeusprofessori Korhosen mukaan Ukrainan auttaminen olisi ”puolisotilaallista toimintaa” ilman YK:n valtuutusta.
– Se (asevienti Ukrainaan) voidaan katsoa hyökkäystoimeksi. Ei tarvitse suoraan sotia, vaan tällainen sotilaallinen avunanto. Esimerkiksi Nicaraguan tapauksessa Yhdysvallat on tuomittu kansainvälisessä tuomioistuimessa, Korhonen sanoi.
Yksipuolinen ja kritiikitön haastattelu Ylellä
Ylen haastattelu oli tyypilliseen tapaan yksipuolisen kritiikitön, sillä Ylen juontaja ei haastanut Korhosen väitettä eikä professorille esitetty tarkentavia kysymyksiä. Yle ei myöskään ollut kutsunut studioon Korhoselle opponenttia, joka olisi voinut tehdä tarkentavat kysymykset toimittajan puolesta.
Korhosen väitteet on otettu sosiaalisessa mediassa vastaan tyrmistyneinä.
Ymmärsinkö oikein A-studiossa Turun professoria, että mm Suomi onkin nyt hyökkäävä osapuoli Ukrainassa?!? Tämä juridinen saivartelu voi kuulostaa ukrainalaisten korviin pelottavalta!
— Vesa-P. Kangaskorpi (@VPKangaskorpi) March 2, 2022
Myös talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki ihmettelee.
Oli uskomaton haastattelu ja näkökulma #yleastudio Kansainvälistä oikeutta on kyllä rikottu ja räikeästi, mutta ei puolustaja vaan hyökkääjä.
— Jussi Kärki (@JussiKarki) March 2, 2022
Ex-ministeri ja professorikollega eri linjoilla
Onko Suomi rikkonut kansainvälistä oikeutta ja onko Suomesta tullut hyökkäysosapuoli Ukrainassa? Suomi siis on toimittanut aseistusta eurooppalaiselle valtiolle, joka puolustautuu hyökkäystä vastaan.
YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaan jos jokin YK:n jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen luonnollista oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Ex-ministeri, varatuomari Kimmo Sasi ampuu alas oikeusprofessori Korhosen väitteet
#yleastudio @yletv1 voisi valita asiantuntijoita, jotka osaavat edes perusasiat. YK peruskirja art 51 "inherent right of individual or collective self defence if an armed attack occurs against a Member.." Venäjä selkeästi hyökkääjä. Ukraina voi pyytää ja sille saa antaa apua.
— Kimmo Sasi (@KimmoSasi) March 2, 2022
Myös Korhosen tutkijakollega, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi torjuu väitteen siitä, että Suomi rikkoisi kansainvälistä oikeutta auttaessaan Ukrainaa.
– YK:n peruskirjan 51. artiklan vakiintunut tulkinta on tietenkin se, että aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata voi toinen YK:n jäsenmaa avustaa aseellisesti tai ei-aseellisesti, miten sitten haluaakin, Koskenniemi sanoo Kaleva-lehden haastattelussa.
YK:n peruskirjan päämäärät on mainittu peruskirjan 1 artiklassa, jossa muun muassa todetaan, että YK:n päämääriin kuuluu ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja siinä tarkoituksessa ryhtyä tehokkaisiin yhteisiin toimenpiteisiin rauhaa vaarantavan uhan poistamiseksi ja sen syntymisen ehkäisemiseksi sekä hyökkäystoimien tai muiden rauhanrikkomisten tukahduttamiseksi.
Peruskirjan 2 artikla kieltää jäsenmailta väkivallalla uhkaamisen tai väkivallan käyttämisen minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa YK:n päämäärien kanssa.
Yle teetti itse tutkimuksen itsestään ja sai hyvät tulokset
Aiemmin tällä viikolla Yle julkisti suurieleisesti Uutisarvostukset 2021 -tutkimuksen, joiden mukaan ”Yle on Suomen uutistoimijoiden ykkönen”.
Kyseessä on Ylen itse tilaama, Ylen omiin viestinnällisiin tarkoituksiin soveltuva verkkokysely, johon vastasi 1 147 henkilöä. Kuten arvata saattaa, tulokset olivat tälläkin kertaa Ylelle mieluisia, ja niinpä Yle sai tilaisuuden kertoa että Ylen itse tilaaman kyselytutkimuksen mukaan ”Ylen uutiset koetaan Suomen luotettavimpana uutismediana”.
Hivenen toisenlaisia tuloksia tarjosi Maaseudun Tulevaisuuden (MT) viimesyksyinen kysely, jonka mukaan tyytymättömyys Ylen ohjelmiin ja palveluihin on kasvanut nopeasti etenkin maaseudulla.
MT:n teettämän kyselyn mukaan 58,5 prosenttia maalla asuvista on tyytymättömiä Yleen, kun vastaava luku viime vuonna oli 46 prosenttia, eli tyytymättömyys Ylen sisältöihin on kasvussa. Pääkaupunkiseudulla Yleen tyytyväisiä on 61 prosenttia vastaajista, kun maalla tyytyväisten osuus jää vain puoleen tästä. Kyselystä ilmenee myös, että lähes 40 prosenttia kansasta ei saa mielestään riittävästi katetta Yle-verolle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kimmo Sasi Outi Korhonen puolustusmateriaali kansainvälinen laki aseellinen apu tyytymättömyys kriisialueet Hyökkäys sota uskottavuus EU-maat asiantuntijat verkkokysely Yle-vero Martti Koskenniemi YK Ukraina Yle Venäjä Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen Ukrainan sodasta: Nyt jos koskaan on irtauduttava Ottawan sopimuksesta – ”Varautuminen pahimpaan on viisautta”

EU-komissio esittää: Tilapäinen suojelu tuomassa unionin alueelle myös Ukrainaan aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita – hallintovaliokunta haluaa rajata tulijat

Halla-aho puhuu venäjäksi suoraan venäläisille: ”Teidän presidenttinne sodalle Ukrainassa ei ole mitään syytä, sota on vain käsittämätöntä pahuutta”

Pelaako Putin ”hullu johtaja” -korttia uhkaillessaan ydinaseilla?

Venäjän uhkaus: Avaruudesta romahtaa 500 tonnia rautaa USA:n tai Euroopan päälle – maailman rikkain mies ilmoitti yhdellä sanalla ja kuvalla estävänsä suurtuhon

Halla-aho: Venäjä on laajentumishaluinen ja pidäkkeetön gangsterivaltio

Saksa kaivaa homeisista DDR-varastoista ohjuksia Ukrainaan – kolmasosa käyttökelvottomia

Luukkanen: Valheellinen ja väärä kuva Venäjästä on vaihtunut realismiin

Packalén ehdottaa EU:lle yhteistä asevarastoa
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.