Luukkanen: Valheellinen ja väärä kuva Venäjästä on vaihtunut realismiin

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen katsoo, että Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan syynä on suurvaltapoliittinen hanke entisen Neuvostoliiton aseman palauttamisesta. Toisaalta myös raha ratkaisee, sillä Venäjä haluaa samalla kaapata Ukrainan luonnonvarat ja teollisuuden hallintaansa. Sota ei kuitenkaan ole sujunut täysin Kremlin suunnitelmien mukaan, minkä Luukkanen katsoo osin johtuvan siitä, että Venäjä on aliarvioinut vastustajaa.

AlfaTV:n Viikon Parkkonen-ohjelmassa vieraillut perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen katsoo, että Venäjällä on ollut kaksi keskeistä syytä hyökätä Ukrainaan.

– Venäjä on päättänyt liittää Ukrainan itseensä, eli se on ideologinen syy. Venäjä katsoo, ettei se voi tulla suurvallaksi, ellei se ota Ukrainaa itselleen. Vladimir Putin tavoittelee Venäjälle suurvalta-asemaa ja Ukraina on kulmakivi tässä projektissa. Taustalla on ajatus Neuvostoliiton palauttamisesta.

Putin lausui jo vuonna 2005 pitämässään linjapuheessa, että Neuvostoliiton hajoaminen oli ”geopoliittinen katastrofi”.

Toisaalta Venäjän motiivina on pyrkimys kaapata Ukrainan teollisuus ja luonnonvarat Venäjän hallintaan, eli myös ”raha ratkaisee”.

– Herkkuna pohjalla on Harkovan alue, jossa on esimerkiksi aseteollisuutta, avaruusteollisuutta ja helikopteritehtaita. Siellä on siis kaikkea sitä hyvää, mitä Putinin ympärille ryhmittyneet oligarkit haluavat hamuta itselleen, Luukkanen sanoo.

Sotaonni horjuu

Putinin tavoitteena uskotaan olleen lyhyt ja intensiivinen sota, mikä ei kuitenkaan ole onnistunut. Vaikka Venäjä on jonkin verran edennyt Ukrainassa, vastarinta on armotonta ja Venäjä on nopeasti joutunut kokemaan merkittäviä tappioita. Venäjän kalustoa on tuhottu ja osin otettu ukrainalaisten hallintaan. Jo lähes 9 000 venäläissotilasta on kaatunut.

Luukkanen katsoo, että Venäjä on aliarvioinut vastustajaa, mikä saattaa johtua Krimin valtaamisesta, jonka venäläiset katsoivat sujuneen helposti.

– Vielä kesällä 2014, jolloin itsekin vierailin Ukrainassa, venäläiset tekivät mitä halusivat. Näytti jopa hetken siltä, että koko Ukraina romahtaa. Nyt on kulunut kahdeksan vuotta, ja ukrainalaiset ovat harjoitelleet sodankäyntiä. Yksinkertaisesti on vain niin, että ihmiset eivät halua olla Venäjän määräysvallan alla.

Venäjän propagandaan kuuluu valehtelu, jonka mukaan armeija ei iske siviilikohteisiin.

Luukkanen katsoo, että Venäjä on ollut pakotettu vaihtamaan taktiikkaa.

– Ensin venäläiset vain marssivat rajan yli ”soittokunnan kanssa”. Kun nopeasti huomattiin, että väestö taistelee vastaan, otettiin käyttöön ”Tsetshenia-taktiikka” eli kaikki tuhotaan. Kiovan kaupunki on kuin linnoitus, joten toisaalta voi olla pakko pommittaa.

Putin ei uskonut lännen yhtenäisyyteen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on noussut näkyvästi ukrainalaisten maanpuolustustahdon esikuvaksi. Zelenskyi on kieltäytynyt pakenemasta maasta ja on vaatinut länsimaita toimittamaan hänelle aseita ja ammuksia.

EU ja kaikki länsimaat ovat yhdistyneet nopeasti ja päättäväisesti Venäjää vastaan. Luukkanen katsoo, että tätäkään reaktiota Putin ei osannut odottaa.

– Putinin arvioiden mukaan länsi olisi heikko, monimielinen ja kykenemätön tekemään päätöksiä. Nyt on kuitenkin nähty, että ukrainalaiset eivät halua antautua, ja länsimaiden kansat ovat todenneet, etteivät Venäjän toimet käy päinsä. Putin on ajautunut umpikujaan niin taloudellisesti ja kansainvälisesti kuin sotilaallisestikin. Tässä tilanteessa Putin on joutunut uhkailemaan ydinaseilla.

Venäläiset ovat sotapropagandan varassa

Venäjällä on nähty sodan vastaisia mielenosoituksia. Kuitenkin samalla suuri osa venäläisistä hyväksyy Putinin sotapolitiikan, myös iskun Ukrainaan, jota Venäjän median propagandassa kutsutaan ”erikoisoperaatioksi”.

Luukkanen huomauttaa, että enimmäkseen venäläiset saavat tietonsa valtiollisen median kautta.

– Venäjällä on tapana, että kansa ryhmittyy johtajansa taakse. Samalla on kuitenkin hyvä ymmärtää, että ellei valtionmedian lisäksi tarjolla juurikaan ole muita informaatiolähteitä, valtion viesti menee hyvin läpi. Viesti on jo pitkään systemaattisesti ollut, että kaikkiin ongelmiin syyllinen on länsi.

Putinin lähipiirissä, asiantuntijoiden, kulttuurieliitin ja superrikkaiden oligarkkien keskuudessa on silti monia henkilöitä, jotka vastustavat sotaa. Yksi näkyvimmistä on miljardööri Oleg Deripaska, joka on vedonnut sen puolesta, että sota Ukrainassa lopetettaisiin mahdollisimman pian.

Vaikka moni ei uskalla julkisesti osoittaa mieltään, Luukkanen arvioi että Putin itsekin pelkää joutuvansa salamurhan kohteeksi.

– Sota ei mene hyvin, länsimaat ja jopa osa hänen omasta koalitiostaan ovat kääntyneet häntä vastaan. Putin on vaarassa menettää kasvonsa, jos hän ei saa Kiovaa hallintaansa.

Putin on viime päivien aikana eristänyt itsensä bunkkeriin, ja ottaa vastaan vieraita pitkän pöydän ääressä. Luukkanen arvioi, että Putinilla tuskin on täysin realistista käsitystä sodan etenemisestä.

– Venäjällä on tapana, että todellisuutta yritetään pakottaa ideologian raameihin. Jossain vaiheessa todellisuus kuitenkin aina paljastuu.

Suomalaisten Venäjä-suhde muuttui täysin

Suomalaisten oma suhtautuminen Venäjään on lyhyessä ajassa muuttunut täysin, ja moni katsoo Venäjän olevan uhka Suomelle.

Luukkanen arvioi, ettei Suomessa kuitenkaan inhota venäläisiä ihmisiä sen enempää kuin aiemmin, mutta kielteiset tunteet kohdistuvat Venäjän hallintoon ja poliittiseen järjestelmään.

– Venäläistä järjestelmää arvioidaan Suomessa nyt realismin kautta. Aiemmin meillä kai vallitsi hegemonia, jossa uskottiin, että Putin on kuin naapurin poika, jota silittämällä on mahdollista elää hänen kanssaan yhdessä. Se oli valheellinen ja väärä kuva Venäjästä. Tässä yhteydessä voidaan viitata erääseen entiseen sosialidemokraattitaustaiseen presidenttiin.